Ei ole kovin yleisöä kosiskelevaa vaatia poliitikoille parempia palkkoja. Sen sijaan on hyvin suosittua huudella, että ministerit eivät tee mitään kovien liksojensa eteen, kunhan vain ajelevat ministeriautoillaan. Koska en aio asettua ehdolle missään yleisen äänioikeuden vaaleissa koskaan, voin hyvin sanoa ääneen sen, mitä monet muutkin Micawberin periaatetta noudattavat ajattelevat: Poliitikkojen palkat ovat vastuuseen nähden melko mitättömiä. Mutta ne eivät tule valituiksi, jos menevät niitä nostamaan. Joten on poliitikkojemme palkat pienet ja siksi jäänevät. Yli varojensa tahtoen tai tahtomattaan elävät taas pitävät poliitikkojen palkkoja törkeän korkeina (ja itselleen maksettavan liian vähän).
Oikeasti merkityksellisistä tehtävistä kannattaisi maksaa niin paljon, että maan parhaat kyvyt kokisivat tarpeellisiksi tavoitella niitä. Tosin demokratia on aavistuksen epätäydellinen prosessi valitsemaan top of the popseja kaikkien pyrkijöiden joukosta. Mutta hyvä korvaus joka tapauksessa lisäisi pyrkijöitä. Aino-Kaisa Pekoset ja Ano Turtiaiset pyrkivät joka tapauksessa, oli korvaus mikä hyvänsä.
Olen väistellyt ottamasta kantaa, mitä koronan suhteen pitäisi Suomessa tehdä, koska ymmärrän päätöksiä tehtävän epävarmuuden vallitessa. Mutta mukista tuli reunat vastaan, kun hallituksen tahtotila oli, että suljetaan isot tilat alle yhdentoista hengenkin seurueilta, mutta pidetään pienet tilat samalle väkijoukolle auki. Pitäisi olla täysin selkeää, että pyritään sulkemaan joko molemmat (tai ainakin ne pienet) tai sitten ei kumpiakaan.
Minkälainen lockdown olisi optimaalinen yhteiskunnan kannalta, en edes teeskentele tietäväni. Toisin kuin lähes koko twitter-kuplani. Mutta sen näen aika arveluttavana, kun kesällä oli arvioitavissa toisen aallon tulon todennäköisyys korkeaksi, vaikka tartuntatilanne oli huojentava, ettei valmisteltu valtakunnan rajoilla pakollisen koronatestauksen enemmistöhallituksen päätöksellä mahdollistavia lakeja. Suomi on ulkomaankaupasta riippuvainen ”saari”, jonka kannattaa suhtautua rajatarkastuksiin hyvin liberaalisti. Mutta se maantieteensä ja vaurautensa vuoksi myös kykenee fyysisesti (ja toivottavasti hyvin lyhytaikaisesti) testaamaan vaikka kaikki rajanylittäjät
Tästä hönöilystä syytän hallituksen valtiosihteereitä ja erityisavustajia, en niinkään ministereitä. Avustajien pitäisi huolehtia, etteivät ministerinsä tee mitään kovin äkkinäistä. Ministerit kun ovat kovin kiireisiä, joutuvat toimimaan poliittisen paineen alla ja lehmänkaupat nyt vain ottavat oman aikansa. Avustajille taas pitäisi olla hyvin aikaa pohtia, mikä olisi rationaalista toimintaa, eivätkä seuraavat vaalit ole ihan niin fataalit uran kannalta kuin vaaleissa äänestäjien tuomion alle asettuvilla ehdokkailla.
Kun luin Anna-Kaisa Pekosen valtiosihteerin Salla Roothin rekryprosessista Kansan Uutisista, totesin ettei trumpinjälkeisessä ajassa ilmeisesti millään ole mitään väliä.
En mitenkään yllättynyt siitä, että valtiosihteeriksi valitaan väkeä, joka ei tiedä mitä valtiosihteerit oikeasti tekevät. Mutta tämän tunnustaminen ääneen mediassa oli jotakin uutta:
”Vastasin, että voinhan mä ja aloin googlettaa, että mikä on valtiosihteeri.”
Niinpä näkisinkin tarpeelliseksi ministerien palkkojen nostamisen lisäksi ehkä laskea avustajiensa palkkoja. Etteivät ministerit olisi niin paineissa täyttää avautuvia pestejä vaaleissa valitsematta jääneillä puoluetovereillaan, vaan etsisivät oikeasti pätevää väkeä. Toisaalta tässä on ongelmana, että valtiosihteerin palkkakaan ei tunnu riittävän ajamaan maan etua, kun tulee lapsia ikävä.
Pidän muuten hallituksen päätöstä siirtää kunnallisvaaleja vähän eteenpäin ihan fiksuna. Tosin THL:n skenaarioita tartuntamääristä, joiden perusteella päätös tehtiin, pidän aavistuksen yläkanttiin olevina. Mutta melkein joka toinen päivä kuoleekin joku kaupasta 5,5 prosenttista lonkeroa ostanut. Sataviisikymmentä kun THL:n mukaan piti kuolla lisää vuodessa, jos lonkku tulee lähikauppoihin. Mutta tartunnat ovat kiistämättä lisääntymään päin ja toisaalta rokotteet toimivat kuitenkin eli mitään laumasuojaa sairastamisen kautta ei ole järkeä kansakunnan hakea. Kesäkuussa on jo kuitenkin rokotettu jo sen verran väkeä, että eiköhän koronakäyrät ole silloin jo kaakkoa kohti. Persut toki mököttelevät, koska medialle jää enemmän aikaa tutkia kunnallisvaaliehdokkaidensa rikostaustoja.
Valitettavasti vaaleihin on sitten pari kuukautta pitempi aika poliitikkojen kertoa, miten yritysjohtajille maksetaan liikaa palkkaa. Tämän kuullessani olen suuruusluokkaa kerran kerrasta tuntenut tarvetta fyysiseen väkivaltaan. Toistaiseksi onnistunut kuitenkin hillitsemään itseni olemasta heittämättä esimerkiksi teekuppia telkkariruutuun. Jos jotkut (=osakkeenomistajat) maksavat omista rahoistaan joillekin (=toimitusjohtajille) kovia liksoja, niin mitä vilun järkeä siitä on kansan vinkua? Verotulojahan kovat palkat korkean veroprogression maassa eniten keräävät.
En siis mitenkään aja pörssiyhtiöiden toimitusjohtajille lisää liksaa. Lähinnä olen kannattanut heidän intressiensä sitouttamista yhteneväiseksi osakkeenomistajien edun kanssa, eli mahdollisimman suurta toimivan johdon suoraa osakeomistusta. Optiot ovat vähän nihkeitä, kun niissä on vain upside, ja sitten niistä voi tulla löysästi viritettynä johdolle hynkkyä niin paljon, että firman koko Dream Team lähtee tavoittelemaan henkistä kasvua ja kiertelemään maapalloa. Tarkoitan vain, että jos omistaan maksaa, saa maksaa mitä haluaa.
Mutta kansantaloudelle olisi mitätön rasite, jos kansanedustajille ja ministereille alettaisiin maksaa kunnon liksaa. Ei tarvitsisi kenenkään seisoskella kansakunnan kusitolppana niin halvalla, että olisi pakottavaa tarvetta pujottautua Veikkauksen hallintoneuvostoon tai ujuttautua kuukausipalkkaiseksi ”hyväntekijäksi” jollekin Veikan edunsaajalle.
Joka tapauksessa olisi hyvä, että oikeasti paljon valtaa käyttäviksi ministerien avustajiksi palkattaisiin jollain metodilla pätevää väkeä. Ministereiksi nyt tulee vähän ketä sattuu, mutta avustajiksi ei ole mitään syytä valita pelkästään sujuvasanaisia ja alueellisesti sopivia.
P.S. Kansanedustajat voisi hyvin rokottaa ykkösketjussa kaikki, jotta ei esimerkiksi tarvitsisi pääministerinkään lähteä EU-kokouksesta kesken pois minkään korona-altistumisen takia. Tämä on toki poliittisesti hankalaa samasta syystä kuin poliitikkojen palkkojen nostaminenkin.
