Olen viime kuukausina myynyt Nordeaa sen yrittäessä kohti seiskaa ja sitten ostanut myytyjä takaisin sen lähdettyä takaisin kohti kutosta. Kesäkuun jälkeen sen enempää seiska kuin kutonenkaan ei ole mennyt ainakaan kunnolla puhki.
Viime torstainakin vaihdoin ostopuolelle ja ostin erän Nordeaa @6,508 ja heti seuraavana päivänä eli perjantaina laitoin herättyäni saman määrän ulos @6,802.
Olenko siis keksinyt Viisasten Kiven, josta saa määräämättömästi rahaa? Ymmärrän muuten hyvin, että Sanna Marinin fanien mielestä revin rahaa irti Nordean työntekijöiden selkänahasta. Tämä ei tosin ole loogisesti kovin perusteltua, mutta logiikka ja uusvasemmisto eivät samassa lauseessa kuulosta kovin rimmaavalta.
En tietenkään ole tekemässä profittia millään ikiliikkujalla. Tällainen rajahintatreidaaminen loppuu siihen, että osake karkaa jommastakummasta laidasta. Joko Nordea menee pitkäksi aikaa seiskan päälle, ja viimeiset myyntini osoittautuvat huonoiksi. Tai sitten se syöksyy kutosen alle ja ostoni olivatkin hätäisiä. Niinpä olen tehnyt kauppaa pehmeällä kosketuksella, eli en ole näillä hintatasoilla uskaltanut myydä kertaakaan likikään kaikkia. Enkä toisaalta ole ostanut lisää takaisin enempää kuin mitä olin kalliimmalla saanut myytyä.
Ja ennen kuin päättelette miun olevan tosi näppärä poika, kerron miksi spontaanisti parahdin kahden naisen läsnäollessa perjantaina iltapäivällä naisen sukupuolielintä kuvaavan viiskirjaimisen sanan. Olin juuri myynyt yllä mainitut Nordeani ja aikeissa ruveta pullistelemaan, miten taitava treideri olenkaan. Sitten huomasin, että aamulla oli tullut Nordean osavuosikatsaus. Jee, ammattisijoittajaksi ja sijoituskolumnistiksi itseään väittänyt kaveri oli juuri painanut lappua laitaan samanpäiväistä osaria tiedostamatta. Lukijani, kunpa tietäisitte miten vähällä järjellä tätä osakemarkkinaa välillä treidataan.
Nordean osavuosikatsaus
Nordeaa seuraa yli 20 kovapalkkaista analyytikkoa ympäri maailman. Joten olisi melko ylimielistä kuvitella tuovansa kovin paljon lisäarvoa pilkkomalla – yhden sinne tänne sinkoilevan miehen analyysillä – osari palasiksi.
Kehotan kuitenkin kiinnittämään huomiota kolmeen lukuun, jos ei pukumiesten monisivuisten syväanalyysien lukeminen maistu:
Nordean osakekurssi: 6,80
Nordean oma pääoma per osake: 8,06
Nordean oman pääoman tuottoprosentti Q3: 10,1%
Eli markkina hinnoittelee yhtiön menettävän omia pääomiaan jatkossa, vaikka se oma pääoma tällä hetkellä tuottaa kaksinumeroista prosenttitulosta.
Jos olisin lukenut osarin ensin, en olisi muuten perjantaina myynyt torstaina ostettuja, vaikka tulikin poikkeuksellisen hyvä tuotto yhden päivän sijoitukselle. Hankintahinta ei ole koskaan oikea myyntiperuste.
Pokerioppien hyödyntäminen sijoittamisessa
Kuvittelen hyötyneeni neljännesvuosisataisesta pokeriammattilaisuudestani spekulatiivisessa osakesijoittamisessani varsin paljon. Ainakin olen tällä periodilla tienannut sijoituksillani enemmän kuin pokerilla. Mikä tosin valitettavasti kertoo myös rajallisista pokerikyvyistäni.
Mutta muistan hyvin pokerin oppi-isäni David Sklanskyn kirjoitukset. Hän kirjoitti hyvistä ja erinomaisista pokerinpelaajista ja pelureista, jotka tykkäävät ”oivaltaa” asioita. Olenkin tiedostanut olevani osakespekulanttina kelvollinen, mutta en tosiaankaan mikään supersankari. Toisaalta muuta ei osakemarkkinoilla voitolliseen toimintaan tarvitakaan.
Olen kuunnellut monien vähintään keskiraskaan sarjan sijoittajien puhuvan pitkään pankkitoimialan tuottojen disruptiosta (=markkinahäiriöistä), jonka vuoksi pankkeihin ei pidä koskea.
Kun Pokeritieto oli vielä johtava pokerikeskustelupalsta joskus talvisodan alkuvaiheissa, luin sieltä ja kuulin monelta pokerinpelaajalta livenäkin, miten en bluffaa koskaan. Joten totta kai pillitin vähän (luultavasti liian vähän) aina silloin tällöin, enkä näyttänyt korttejani koskaan. Paitsi pari kertaa onnistuneen Ilari Sahamies-operaation jälkeen ja ollessani vähän kossuvissyllä doupattuna. Machorehvastelun halu ylittää silloin tällöin taloudellisen opportunismin vanhan liiton pokeriammattilaisellakin.
Joten olen ajatellut, että kun aika monet ajattelevat ja oivaltavat sijoittajat eivät koske pankkeihin, on olemassa mahdollisuus, että ne olisivat alihinnoiteltuja. Lisäksi luulen ymmärtäväni toimialaa, ja tietäväni Nordean luotonannossaan väistelleen riskejä jo vuosikausia. Niinpä olen tullut tulokseen, että nykyisin omaisuuden säilyttämiseen ensisijaisesti pyrkivänä voin hyvin pitää jotain pankkejakin salkussani. Nordean lisäksi sijoituksistani löytyy Ålandsbankeniakin.
Mitä Nordea-operaatioistani olen ehkä oppinut?
Osakepoimintana Nordea olisi ollut viime vuodet surkeahko. Viiden vuoden kurssikehitys on jotain -34 prosenttia, kun osakemarkkina yleensä on koronakuopan kuitattuaan mennyt Suomessakin maltillisesti kohti koillista. Keltainen viiva on OMX Helsinki 25 GI ja sininen Nordea.
Olen kuitenkin tältä periodilta Nordeasta reippaasti voitolla ja nykypositiossakin on viisinumeroinen vihreä numero. Eli en mie välttämättä mitään ole oppinut, koska ”Osta ja unohda” on ollut 80-luvulla omaksutun perusfilosofiani mukaan lähinnä itsemurhainen strategia.
Mitä olisi ehkä pitänyt oppia, että todennäköisesti onnella on ollut päärooli Nordea-näytelmässäni. Kaveri, joka missaa ison salkkuyhtiön osavuosikatsauksia ei ole voinut pelkällä taidolla askarrella itseään voitolle laskevasta osakkeesta.
Pidän osarin jälkeen jäljellä olevista Nordeoistani vähän tiukemmin kiinni. Mutta jos kurssi menee seiskan (kasista puhumattakaan) päälle, tuskin maltan olla keventelemättä. Voihan niitä sitten taas yrittää ostaa halvemmalla takaisin.
Jos Nordea jostain syystä saavuttaisi taas kympin, miulla tuskin on muita kuin korkeintaan keräilyeriä jäljellä.
P.S. Älkää hyvät ihmiset ottako tätäkään kolumnia minään sijoitusneuvona. Mutta käsittääkseni Mifid2-maailmassakin (=EU-direktiivi vuodelta 2018, joka tähtää sijoittajansuojan parantamiseen) on laillista kertoa mitä on tehnyt ja miksi ja mitä tässä vaiheessa – ennen sunnuntain NFL-maratonia –suunnittelee jatkossa jollain salkkuosakkeellaan tekevänsä.
