Jatkuvat puheet lockdowneista, helpotuksista, uusista lockdowneista luulisivat saamaan päättäjät ympäri maailmaa miettimään strategioitaan koronaviruksen hallitsemiseksi. Näin ei kuitenkaan ole käynyt. Tanskassa, Belgiassa, Uudessa-Seelannissa ja muualla uusia rajoituksia on asetettu tartuntatapausten noustessa.
HUS:in ylilääkäri Asko Järvinen uskoo, että nykyisessä tautitilanteessa edetään vielä pitkään. “Perusidea on se, että joudumme elämään ainakin ensi kesään asti tilanteessa, jossa huippu voi tulla voimakkaampana”, Järvinen arvioi.
Aasiassa virus vaikuttaisi ainakin tilastojen mukaan olevan hallinnassa. Täällä Thaimaassa maskia käytetään joka paikassa lähes kaikkien toimesta, vaikka viimeisestä maansisäisestä tartunnasta on jo monta kuukautta. Mopoilla ajetaan kahdeksaakymppiä ilman kypärää, mutta maski on sentään päässä vauhdikkaiden tartuntojen varalta.
Euroopassa ja rapakon takana toisen aallon jälkeen voi olla luvassa kolmas aalto. Ehkä jopa neljäs. Hallitukset tulevat reagoimaan ongelmiin parhaansa mukaan kuolemantapausten minimoiseksi. Sijoittajan tehtävän on analysoida niiden vaikutukset talouteen sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.
Maailmantalous tulee olemaan vaikeuksissa pitkään Euroopan ja Amerikan painiessa uusien korona-aaltojen kanssa. Elvytystoimenpiteet tulevat jatkumaan. Entä elvytyksen jälkeen, eihän se voi jatkua ikuisesti?
Europankit paineessa
Eurooppalaiset pankit tulevat tuskailemaan koronan toisen aallon kanssa. Vaikkei nykyinen kriisi finanssikriisin tapaan saanut alkusysäystään pankeista, tullee pitkittyvä toinen aalto uhkaamaan pankkisektoria finanssikriisin tavoin.
Pankkeja on kehotettu putsaamaan taseitaan huonoista lainoista tulevien talousvaikeuksien uhatessa. EKP:n Andrea Enrian mukaan roskalainojen määrä voi kasvaa 1,4 biljoonaan euroon mikäli koronan toinen aalto pitkittyy. Hänen mukaansa on ennenaikaista jättää tämä äärimmäinen todennäköisyys huomiotta.
Maalis-huhtikuussa EU:n jäsenvaltiot ilmoittivat mittavista lainatakauksista ja muista helpotuksista auttaakseen yrityksiä selviämään koronatällistä. Samalla EKP julkaisi oman suunnitelmansa pääomavaatimusten löysentämisestä helpottaakseen pankkien tasetilannetta toimivan lainamarkkinan takaamiseksi.
Kesäkuisen europankeille tehdyn stressitestin mukaan ensimmäisestä aallosta selviydyttiin, mutta jos tilanne pahenee uudelleen, pankkien pääomien katoaminen olisi merkittävää.
Euro STOXX Banks-indeksi on edelleen lähes puolet helmikuun lukemistaan.
Kiinan talous piristymässä
Kiinassa talous alkaa palata raiteilleen ihmisten palatessa ostoskeskuksiin ja autokauppoihin.
Kiinan BKT:n kasvu Q3:lla oli 4,9 prosenttia. Q2:lla kasvua tuli viimevuotiseen verrattuna 3,2 prosenttia. Erityisesti kuluttujakysyntä kasvoi ja tehtaiden tuotanto nousi. Ensimmäisellä neljänneksellä talous kutistui 6,8 prosentilla.
Kiina on ainoa suurtalous, jonka talouden odotetaan kasvavan tänä vuonna. USA:n, Euroopan ja Japanin taloudet tulevat kaikki kutistumaan.
IMF odottaa Kiinan talouskasvun olevan 1,8 prosenttia tänä vuonna. USA:n odotetaan kutistuvan 4,3 prosentilla, Saksan kuudella prosentilla ja Japanin 5,3 prosentilla.
Kiinan johto lupasi toukokuussa käyttävänsä 280 miljardia taalaa tavoitteidensa saavuttamiseksi. Yksi tavoitteista oli yhdeksän miljoonaa uutta työpaikkaa.
Kiina on onnistunut välttämään yli biljoonan dollarin elvytyspaketit, sillä se on huolissaan maan jo entuudestaan korkeasta velkataakasta. Wikipedian mukaan lainaa tämän vuoden toukokuussa oli noin 5,5 biljoonaa jenkkitaalaa.
Työttömyys paranee vauhdilla jenkkilässä
USA:ssa uusia työpaikkoja luotiin syyskuussa 661 000, joka on vähemmän kuin ennustettiin. Samalla työttömyys laski 7,9 prosenttiin. Se kävi pahimmillaan noin 15 prosentissa ja muistan itse keväällä kirjoittaneeni pahimmista skenaarioista, joissa puhuttiin jopa 30 prosentin työttömyydestä.
Elokuussa uusia työpaikkoja luotiin 1,5 miljoonaa.
Syyskuussa vieraanvaraisuuspalvelut, vähittäiskauppa, terveydenhuolto ja businesspalvelut kokivat vahvaa nousua uusien työpaikkojen suhteen.
Toisaalta amerikkalaisilla on edelleen haastavaa löytää töitä. Töihin kykenevistä 61 prosenttia on töissä tällä hetkellä.
Paljon voi lukea mediasta keskustelua jenkkihallituksen seuraavissa liikkeistä kun uusi Covid-aalto nostaa päätään USA:ssa. Elvytystä on luvassa ja siitä väännetään kättä poliitikkojen kesken.
Mitä rahapolitiikan jälkeen?
Alkaa olla selvää, että taloudet ympäri maailmaa ovat koukussa elvytyspaketteihin. Olemme edenneet vaiheeseen, jossa hallituksille on elintärkeää käyttää raha- ja finanssipoliittisia keinoja apunaan kasvun ja talouslukujen manipuloimiseksi.
Viime kuukausien huomio on ollut rahapolitiikassa. Fed ja muut keskuspankit ovat leikanneet korkojaan lähelle nollaa. Hallitukset ovat puskeneet keskuspankkien avulla läpi elvytyspakettejaan. USA:n hallitus on laittanut jo kolme biljoonaa taalaa sileäksi ja pari biljoonaa vielä odotettavissa ennen tai jälkeen vaalien.
Fedin tase on kasvanut tänä vuonna lähes 75 prosentilla.
Lähde: federalreserve.gov
Tase on paisunut yli 7 biljoonaan taalaan finanssikriisin aikaisesta 2 biljoonasta. Hupsista.
Elvytystoimet ovat olleet omiaan ajamaan osakemarkkinoita korkeammalle, erityisesti maaliskuun koronapohjilta tämänhetkisiin lähes huippulukemiin. On vaikeaa ajatella osakemarkkinoita ilman valtavaa, näkymätöntä, manipuloivaa kättä.
Elvytystoimien äkillinen päättyminen olisi shokki osakemarkkinoille. Elvytys voi hyvinkin olla juuri sitä lääkettä mitä tällä hetkellä tarvitaan, mutta eivätpä siitä keskuspankkiirit tai poliitikot omissa nimissään juuri huutele.
Elvytyksestä tulee sen jatkuessa ajan myötä tehottomampaa. Aivan kuten narkomaanin täytyy saada aina vaan isompia annoksia huumansa saavuttamiseksi, talous tarvitsee entistä suurempia elvytyspaketteja oman maniansa tyydyttämiseksi. Ennen pitkää narkkarin kohtalona on katkaisuhoito tai murheellinen kohtalo, ellei hän havahdu ajoissa tilanteeseen .
Finanssikriisin aikana paketit olivat satoja miljardeja dollareita. Nyt puhutaan biljoonista. Luku on niin suuri etten ollut sitä aiemmin tarvinnut. Ehdin monessa artikkelissa kirjoittaa triljoonista, ennen kuin ystävälliset sijoitustietolaiset korjasivat virheeni. Englannin “trillion” on suomeksi biljoona. Tuskin kymmenen vuoden päästä trijoonien elvytyspaketteihin päästään, mutta seuraavassa kriisissä puhuttaneen jo kymmenistä biljoonista.
Hallitusten täytyy löytää uusia aseita ja jatkossa elvytystoimenpiteet rahan printtaamisen ja korkojen laskemisen muodossa korvannee finanssipolitiikka. Finanssipolitiikan työkaluina ovat muun muassa verojen leikkaaminen tai hallituksen kulutuksen kasvattaminen.
Biljoonat dollarit ovat tänä vuonna löytäneet yksityisten ja yritysten taskuihin. Ehkä seuraavaksi edessä ovat verohelpotukset? “Tarttis tehrä jotain,” kuten Manu tokaisi aikanaan. Joe Biden on luvannut nostaa yritysten verotusta 21 prosentista 28 prosenttiin, joka ei yksinään olisi taloudelle lupaavaa. Oli seuraava presidentti kuka tahansa, tulevat paikat olemaan kiperät joka tapauksessa. “Kyllä se siitä”, Manu sanoi myös.
Verohelpotukset eivät tietenkään ole helppo aihe ja monet ovat siitä eri mieltä. Heidän mielestään veroja tulee kerätä enemmän, jotta valtion budjetti saadaan tasapainotettua. Veroja tosin kerätään vuosi vuodelta enemmän ja enemmän, eikä se ole tilannetta parantanut.
Ennätyskorkeista verotuloista huolimatta USA:n budjettialijäämä kasvaa vuodesta toiseen. Tilivuosi 2020 päättyi yli kolme biljoonaa dollaria alajäämäisenä.
Jenkit ovat nyt historian korkeimmassa velka/BKT-suhteessa. Keskimäärin tämä suhde on ollut viimeiset 50 vuotta ollut kolme prosenttia. Korkein vuosittainen velka/BKT-suhde oli vuonna 2009 kymmenellä prosentilla. Viimeisen tilikausi päättyi 15% velka.
Sekopäinen rahapolitiikka kyllä jatkuu vielä hetken aikaa, sillä aikaa finanssipolitiikka verryttelee ja odottaa omaa vuoroaan.
Artikkelia viimeistellessäni avasin Twitterin ja päällimmäisenä Jarmo Friman twiittasi osuvasti ja ajankohtaisesti:
Keskustele Sijoitustiedon foorumilla.
