Luin pitkän iän salaisuuksia Tyyne Koskisen 100-vuotishaastattelusta (HS 29.9.2015). Niiden joukossa ei ollut toivomaani ” Juo viinaa aina kuin voit”. Mutta sen sijaan ”Pitää seurata aikaa” oli, mikä ilahdutti minua kovasti.
Pokeriammattilaiselle ajan seuraaminen on hengissä pysymisen edellytys. Kun aloitin ammattimaisen pelaamisen, tarjolla oli vain limiittiseveniä ja limiittitexasia. Näin aika paljon aikaa ja vaivaa pelien opiskelemiseen. Jos olisin sisukkaasti vaatinut saada pelata koko urani vain näitä pelejä, olisi tuleville ex-vaimoille käynyt osituksissa paljon huonommin.
Olen joutunut vaihtamaan pääpeliäni toistakymmentä kertaa ja matkaillut sekä fyysisesti että internetin ihmeellisessä maailmassa aika paljon etsimässä hyviä pelejä. Olen itse asiassa vähän häpeissäni laiskuudestani tällä saralla, koska esimerkiksi netissä missasin lähes kaiken actionin 150/300 6-max limiiteissä. Tämä oli aivan huikea peli joskus 2005 puolivälissä, mutta ajattelin, että perehdyn ensin kunnolla 6-maxin dynamiikkaan, ennen kuin alan huitoa uutta peliä isolla rahalla. Tämä perehtyminen tapahtui sitten niin myöhään, että peli oli jo ehtinyt kuivua ja luultavasti ikuisesti. Minua ahkerammat ja oppimishaluisemmat kaverit tekivät siellä vähäisemmillä texaspohjilla seitsemännumeroisia tilejä.
Aika monen tulevan ex-pokeriammattilaisen olen kuullut sanovan, että en pelaa kuin headsuppia/rinkiä/texasia/omahaa/liveä/nettiä. Jos haluaa maailman parhaaksi, maksoi mitä maksoi, onkin nykypäivänä lähes välttämätöntä erikoistua. Kaikissa meissä ei asu pieni philivey, joka oppii uuden pelin pari jakoa sutimalla, ja on maailman huipulla siinä parin viikon päästä aloittamisestaan. Voi olla, että tämän päivän oikeassa Phil Iveyssäkään ei enää asu.
Jos taas haluaa pokeriammattilaisena leivän päälle myös Becel pro.activ kevyttä, on syytä pelata niitä pelejä, mitä viihdepelaajat haluavat. Maailman paras sökönpelaaja ei tällä hetkellä ansaitse juuri mitään, ellei ole vaihtanut lajia. Kuka se muuten on? 90- luvulla tiesin parikymmentä Suomen parasta kuitenkin. Yleensä vielä pelasivat kaikki samassa ringissä.
Tämän ”Pitää seurata aikaa” ohjeen takana on se, että maailma muuttuu, ja vinhaa vauhtia. Jos et sopeudu tähän, käy hassusti. Jos sisukkaasti pidät suvun bensa-asemaa sivutien varressa, koska isoisäkin pärjäsi sillä hyvin 70-luvulla ennen moottoritien tuloa, on perintörahasi hukattu melko pian. Mutta jatkoit perinteitä kuitenkin, pisteet siitä.
Jotkut sopeutuvat aikaan, jotkut eivät
Rakennusala ei muuten ole sopeutunut. Ne aloittavat erityistä melua aiheuttavat työt keskustan kerrostaloissa 07.30. Sivistyneet ihmiset menevät nukkumaan kolme tuntia aikaisemmin. Onneksi asiasta oli lappu ala-aulassa, jossa kerrottiin, että olemme pahoillamme. Kun herää perkeleelliseen poraamiseen kolmen tunnin unien jälkeen, se lohduttaa kovasti, että asiasta ollaan kuitenkin pahoillaan.
Tosin tuttu urakoitsija näytti pelkästään ilahtuneelta nähdessään minut silmät ristissä aamuhämärissä. Käytin nimittäin tilaisuutta hyväkseni ja pummasin pari reikää minunkin kattooni, kun kerran oli ammattimiehiä naapurirapussa. En pysty muuttamaan taloyhtiön järjestyssääntöjä, mutta voin yrittää nukkua myöhemmin ja herätä sitten yksi pitkäaikaisprojekti toteutettuna. Ikäviinkin tilanteisiin on syytä vain yrittää sopeutua, jos niille ei vain voi mitään.
Minä ymmärrän myös miksi poliittinen vasemmisto ei halua sopeutua. Valtaosa ihmisistä haluaisi tehdä nykyistä työtään paremmalla liksalla ja käyttäen vähemmän aikaa. Tätä halua ei poista se, että Suomi oli Maailman talousfoorumin uunituoreessa kilpailukykyselvityksessä palkkojen joustavuudessa sijalla 140/140, verotuksen kannustavuudessa 109/140, palkkaamisen ja irtisanomisen joustavuudessa 87/140 ja voittojen ja työvoiman verotuksessa yrityksissä 81/140.
Olimme kärkipaikalla samassa tutkimuksessa mm. perusopetuksen laadussa, teknologian saatavuudessa ja yritysten toiminnan eettisyydessä. Tilanteemme ei siis kilpailukykymme kannalta ole toivoton, mutta kauanko esimerkiksi pysymme kärjessä perusopetuksessa 10 miljardin kestävyysvajeemme kanssa? Vähänkään loogista ajattelua harrastavalle on itsestään selvää, että joskus vajeet on paikattava. Samaten on selkeää, että kilpailukyvyssämme on ongelmia.
Mutta tämä on ikävä sanoma, koska tuottavuuden parantaminen ja vajeiden paikkaaminen tarkoittaa leikkauksia. Vaikuttaa siltä, että päästäkseen SDP:n puheenjohtajaksi, on pystyttävä vakavalla naamalla selittämään, että kyllä tämä väliaikainen taantuma hoituu, kunhan jaetaan suklaalevyjä yrittäjille ja laitetaan yritysjohtajat vienninedistämiskurssille.
Oikeisto sen sijaan sopeutuu aikaan paremmin. Kun Jyrki Katainen tajusi, että hän oli ensin valtiovarain- ja sitten pääministerinä ollut vahvasti mukana saattamassa Suomea nykyiseen kuseen olemalla tekemättä yhtään mitään, ymmärsi hän paeta vastuuta keskisempään Eurooppaan. Saman tajusivat tehdä lähes kaikki muutkin Kataisen kokoomuslaiset ministerit. Stubb-raukka taas houkuteltiin Brysselin sijaan Suomeen ottamaan paskaa niskaan, kun oikeasti aletaan tehdä epäsuosittuja päätöksiä.
Minä sanoin 2005 Pokerin käsikirjassa, että mieluiten pelaisin netissä neljää Texas Split Limit -pöytää. Se olisi ollut hyvin rentouttavaa. Vuoden 2005 jälkeen tämä ei toteutunut enää koskaan, oli pelattava muita pelejä.
Valitettava totuus on, että ”varmoja” työpaikkoja hyvällä palkalla ei enää ole. Sillä miksi kouluttauduit joskus 20 vuotta sitten (kuten limiittiteksasin pelaajaksi) ei tänä päivänä ole välttämättä mitään käyttöä.
Ne jotka seuraavat aikaa, pysyvät leivässä ja elävät pitkään. Saavutettujen etujen puolustajat käyvät viivytystaistelua. Kun rahat loppuvat, ei paljon lohduta, että piti viimeiseen asti kiinni kaikesta vanhasta. Tällöin on hyviä mahdollisuuksia kuolla jo nuorena vitutukseen.
P.S. Pidän melko isona riskinä nykymaailmassa laittaa 900 prosenttia nettovarallisuudestaan asuntoon kiinni. Tämä on edelleen hyvin suosittua, ja valtio vieläkin jossain määrin asuntosäästöpalkkioineen kannustaa nuoria tähän.
Mistä ne kaikki tietävät, millä paikkakunnalla he tulevaisuudessa työllistyvät? Omistusasunnon vaihtaminen on melko kallista puuhaa. Tosin he pääsevät vaikuttamaan yhtiökokouksessa remonttien aikatauluohjeisiin, toisin kuin me raukat vuokralla-asujat. Asiat eivät dynaamisessa maailmassa ole koskaan mustavalkoisia.
