Ålandsbanken olisi tehnyt ensimmäisellä neljänneksellä mielisairaan tuloksen ilman koronaa. Ålandsbankenin 10,7 miljoonan euron tulos ennen arvonalentumiskirjauksia oli 72 prosenttia parempi kuin edellisenä vuonna vastaavaan aikaan. Tämä on tavallisessa pankkitoiminnassa melko poikkeuksellista kehitystä.
Valitettavasti sitten niitä arvonalennuskirjauksia (kun aloitin HSSP:ssä sijoitusneuvojana 1988 näitä kutsuttiin luottotappioiksi) jouduttiin kuitenkin tekemään 3,8 miljoonalla eurolla, kun vastaava kura oli viime vuonna 0,4 miljoonaa euroa. Erotus voitaneen laittaa koronan piikkiin.
Nettotuotot paranivat kaikilla rintamilla:
Korkokate kipusi
Korkokate nousi 14,5 miljoonaan euroon viimevuoden viimeisen neljänneksen 14,0 M€:stä. Pankkien neljänneksiä on useimmissa kohdin fiksuinta verrata edelliseen eikä vuoden takaiseen neljännekseen. Q1 2019 korkokate oli 13,2 M€, mutta tämä on jo paljon vanhempaa historiankirjoitusta.
Korkomarginaali on kivunnut vuodessa ylöspäin 0,99% -> 1,13%. Tämä on törkeän paljon näinä nollakoron aikoina.
”Lisäys tulee korkeammista antolainavolyymeistä sekä Ruotsin korkeammista markkinakoroista. Tämän lisäksi talletuksiin ja varainhankintaan pääomamarkkinoilta liittyvät kulut ovat laskeneet.”
Tästä olin todella mielissäni. Näin olen ollut ymmärtävinäni pankkisektorilla tapahtuneen. Tämä on kyllä ollut mutua EKP:n hämäristä tiedotteista ja muista epäselvistä pankkialan uutisista. Oli kiva saada tälle näkemykselle vähän läskiä lihasten ympärille.
Varainhoidosta entistä enemmän – koronakuopasta huolimatta
Varainhoito tuotti Q1/20 13,9, Q4/19 13,1 ja Q1/19 11,2 miljoonaa euroa. Mainittakoon, että periodille osui aika ärhäkkä koronakuoppa. Aika vaffaa, sanoisi stadilaisystäväni tästä.
”Aktiivisesti hallinnoidun pääoman nettosisäänvirtaus Ruotsin markkinoilla oli vahvaa, asiakkaiden lukuun aktiivisesti hallinnoitu pääoma aleni 912 miljoonaa euroa eli 14 prosenttia vuodenvaihteesta ja oli 5 431 miljoonaa euroa (6 343). Lasku johtui alhaisemmista markkina-arvoista.”
Eli ahvenanmaalaiset ottivat markkinaosuutta omaisuudenhoidossa yhä edelleen. Tuottojen nousukäyrän säilyttäminen lienee kuitenkin jatkossa haastavaa.
Jopa IT-tuotot nousivat
”IT-tuotot kasvoivat 1,2 miljoonaa euroa eli 26 prosenttia 5,7 miljoonaan euroon (4,5). Crosskeyn uusi tytärtyhtiö Model IT sisältyy tänä vuonna toimintaan, mikä on yksi selitys kasvuun. Myös nousseet projektituotot myötävaikuttivat kasvuun.”
IT-tuottojen osuus on pieni, mutta pikkupankille kuitenkin kivaa lisää. Yleensä pankkien yhteydessä saa lukea vain käsistä karanneista IT-kuluista.
Vakausmaksu kirjataan ykköselle
Pankit kirjaavat koko vuoden vakausmaksunsa ensimmäiselle neljännekselle. Ålandsbankenille tämä on kaksi miljoonaa, eli kymppimillin tuloksessa merkityksellinen.
Vanhan liiton laskentaekonomi ei näe tässä mitään järkeä, mutta se pohjautuu johonkin järjettömään standardiin ja näillä mennään. ”Oikea” eli jaksotettu vakausmaksu olisi 0,5M€ ja ÅAB:n tulos Q1 siten on 1,5 miljoonaa huonompi kuin ”pitäisi”.
Tämä nyt vaan pitää tietää ja ottaa huomioon pankkien tuloksentekokykyä pähkäillessä.
Lähtevätkö luottotappiot käsistä?
Kun Ålandsbankenin oman pääoman tuotto on kymmenen prosentin paikkeilla, omaa pääomaa per osake löytyy 16,54 euroa ja pörssikurssi 15,40, on otsikon kysymykseen vastaus hyvin arvokas. Osakekohtaista tulostakin liukuvalta 12 kuukaudelta tuli 1,75 euroa. Jos tietää, että ”eivät lähde” voisi melko huoletta hajauttaa osakesalkkunsa kokonaan Ahvenanmaalle, ottaa vähän velkavipua kyytiin, räkiä kattoon ja odotella.
Manner-Suomessa ja Ruotsissa ÅAB keskittyy erityisesti yrittäjiin, varakkaisiin perheisiin sekä yksityisasiakkaisiin, joilla on taloudellista liikkumavaraa. Näille kaupataan lähinnä asunto- ja sijoituslainoja, joista ei yleensä ole tullut luottotappioita lainkaan. Tällaisessa bisneksessä niitä ei muuten tarvitse ottaakaan, mutta asiakkaita täytyy kohdella kuin mimosankukkaa kämmenellä.
En usko ÅAB:n kilpailleen markkinaosuuksista pumppaamalla vakuusarvoja ylöspäin. Ja luulen heillä olevan vakuudenhallinnan kunnossa. Tämä mutu pohjautuu pankin viime vuosien käytännön luottotappiottomaan historiaan ja asiakkailtaan kuultuun viestiin. Niinpä en odota näiltä kummaltakaan markkina-alueelta tulevan juuri mitään kuria jatkossakaan.
Ahvenanmaalla Ålandsbanken on kuitenkin kaikkien ahvenanmaalaisten pankki. Tämä on huolestuttavaa. Eli siellä ehkä annetaan lainaa pelkällä venekiinnitykselläkin. Nyt olen kyllä seilaamassa vesillä, joita en kunnolla tunne. Mutta yritin hahmotella mahdollisia karikkoja osavuosikatsauksesta.
Selkeä lähtötilanne Ahvenanmaalla on, että se on koronan kanssa kuusessa enemmän kuin Keski-Suomi. Jos turistit eivät tule ja raja Ruotsin kanssa pysyy kiinni, saaristo alkaa näivettymään. Keski-Suomesta ei juuri käydä töissä Ruotsissa ja Petäjäveden vanha kirkkokaan ei miljoonittain turisteja vedä. Turismin osuus Ahvenanmaan BKT:sta on 15 prosentin suuruusluokkaa, eli ganska mycket.
”Ålandsbanken ei vielä koe järjestämättömien luottojen kasvaneen koronakriisin vuoksi”, osarissa sanottiin. Mutta kohta voi kyllä kokea. Jos sekä Silja että Viking pysyvät ankkureissaan, alkaa rahat Anders Wiklöfiä köyhemmillä saarelaisilla pian loppumaan.
”Luottosalkusta 72 prosenttia koostuu antolainauksesta yksityishenkilöille, mistä asuntolainojen osuus on 76 prosenttia. Yksityishenkilöiden kohdalla toiseksi suurin luottolaji on arvopaperiluotot, joiden vakuutena on markkinanoteerattuja arvopapereita. Historiallisesti tarkasteltuna Ålandsbankenilla ei ole ollut olennaisia luottotappioita tästä luotonannosta. Yrityssalkku on hyvin samankaltainen kuin vähittäissalkku, koska monessa tapauksessa yritysten omistajat ovat myös Private Banking -asiakkaita.”
Murehtikaamme siis eniten yritysasiakkaille annettuja luottoja. Lockdownien jatkuessa tuleekin kaatumaan vielä Stockmannia vakavaraisempiakin suomenruotsalaisia yrityksiä.
Ålandsbankenin saatavat yrityksiltä miljoonaa euroa:
Merenkulku 64
Kauppa 43
Asuntotoiminta 290
Muu kiinteistötoiminta 176
Rahoitus- ja vakuutustoiminta 247
Hotelli- ja ravintolatoiminta 29
Maatalous, metsätalous ja kalatalous 12
Rakennustoiminta 91
Muu teollisuustoiminta 37
Muu palvelutoiminta 103
Yritykset yhteensä 1 093
Omaa pääomaa Ålandsbankenilla on 257,3 miljoonaa euroa. Tähän on erilaisia riskejä hyvä suhteuttaa. Kiinteistövakuudettomia ”vähittäisvastuita” yrityksille löysin 386 miljoonalla. Tämä on enemmän kuin pankin oma pääoma, mutta ei nyt ehkä budjetoida kaikkien firmojen menevän nurin.
Ilahduin jonkun verran, kun saamisia hotelli- ja ravintolatoiminnalta oli vain 29 miljoonalla. Ahvenanmaalla käyneenä arvioisin, että paikalliset hotelli- ja ravintolayrittäjät kituuttavat syksyn ja talven ja auringon alkaessa paistaa korkeammalta, paikkaavat aikaisemmat tappiot. Nyt ensi kesä on suurelta osin peruttu.
Muun palvelutoiminnan 103 miljoonaa arvaan olevan vähemmän turismiriippuvaista, mutta riippuvaista kuitenkin.
Tässä vaiheessa voinemme jo todeta, että suunnitelma ”Kaikki rahat Ålandsbankeniin” pitäisi sisällään ainakin 52-vuotiaan perpektiivistä liian suuria riskejä.
Ahvenanmaallahan olisi optio nostaa kiinteistöjensä arvoja ja siten myös parantaa Ålandsbankenin vakuustilannetta. Ei kun hembygdsrätt-vaatimus kiinteistöjen omistamisesta pois ja saaren varallisuus kokisi sellaisen yli yön nousun, että ei ole tänä vuonna pörssissäkään nähty. Tätä ennen arvelen kuitenkin Suomen voittavan jalkapallon maailmanmestaruuden. Tämän varaan laskeminen olisi enemmän haaveisiin perustuvaa kuin Marinin hallituksen budjetti.
Menemättä tämän syvemmälle ÅAB:n luottosalkkuun, vedän hätäisen johtopäätöksen: Yhden Ahvenanmaan kesän peruminen ei vielä Ålandsbankenilla tuntune kovin pahasti. Sen vakavaraisuus riittää ottamaan kohtuullisesti luottotappioita vastaan. Monta kesää peräkkäin olisi sitten jo kohtalokasta. Tässä kohtaa jätän itsestään ison virologin löytäneet kotianalyytikot arvailemaan lockdowneja, toisia aaltoja ja rokotteen valmistumista.
Osinkohaukoille tiedoksi: ÅAB jakaa sporamiesten tietotoimiston mukaan melko pian 1.10.2020 jälkeen euron osinkoa, mikä antaa nykykurssilla osinkotuotoksi 6,5%. Tässä on kuitenkin 100-vuotisjuhlaosinkoa 20 senttiä. ”Perusosingolla” laskettuna tuotto on 5,2%.
Itse aion tällä hetkellä ainakin holdata Ålandsbankenia koronankin yli, kestää minkä kestää. Saatan toki muuttaa mieltäni nopeastikin ja lisäksi olen tarjonnut jo vuosia Ålandsbankenin B:n likviditeetistä isohkon osan pikkutreideilläni. Lisäksi ainakin alkuvuoden kehityksen perusteella osakepoimintani on surkeaa.
CEO Peter Wiklöf kirjoitti: ”Pankin liiketulos ensimmäiseltä neljännekseltä kasvaa 19 prosenttia 6,9 miljoonaan euroon, mikä on tyydyttävä tulos vallitsevissa olosuhteissa”.
Skitspråk, sanon mie. Pankin Q1-tulos oli koronapuhdistettuna kiitettävä plus.
Mutta pankin näkymät kannattaa ottaa myös huomioon:
”Olennaisesti heikentyneet makrotaloudelliset näkymät koronaviruksen aiheuttaman tilanteen seurauksena vaikuttavat negatiivisesti Ålandsbankenin liiketulokseen 2020, etenkin alaskirjausvarausten kasvuna ja varainhoidon tuottojenalentumisena.”
Nordea superkeskiviikkona
Ålandsbankenin tutkiminen toi valoa myös keskiviikkona julkaistavan Nordean tuloksen suhteen. Nordeahan hankkii rahaa samoilta markkinoilta kuin Ålandsbankenkin. Senkin korkokate voi pitää sisällään positiivisen yllätyksen.
Pankkiosakesijoittajan elämä tarjoaa kaikenlaista jännitystä.
Jälkikirjoituksia kotipankkianalyytikkojen avuksi. Tai ainakin miulle muistiin:
P.S.
Nyt mie jo osaan!
”Vuoden 2018 alusta pankit ottivat tilinpäätösraportoinnissaan käyttöön uuden IFRS-standardin 9 Rahoitusinstrumentit, joka samalla kumosi sen edeltäjän IAS 39:n Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen. IFRS 9:n myötä muuttuivat keskeiset rahoitusvarojen luokittelua, arvostamista ja rahoitusriskien suojauslaskentaa koskevat periaatteet.”
Kokeneena pankkiosakesijoittajana (aloitin SYP:n B:llä 1986) luulen nyt olevani siedettävästi perehtynyt pankkien epävarmojen saamisten erilaisiin vaiheisiin. Viime vuosina pankkien luottotappiot ovat olleet niin marginaalisia, etten ole jaksanut kunnolla pureutua. Nyt niitä taas on tulossa vähän parempaan tahtiin.
”Vaiheeseen yksi sisältyvät sellaiset arvonalentumisten piirissä olevat instrumentit, joiden luottoriski ei ole alkuperäisen kirjaamisen jälkeen lisääntynyt. Mikäli luottoriski on kasvanut merkittävästi, tulee rahoitusvaroihin kuuluva erä siirtää vaiheeseen kaksi, jolloin odotettavissa oleva luottotappio lasketaan instrumentin koko juoksuajalta. Vaiheeseen kolme erä siirretään, kun se täyttää arvoltaan alentumisen kriteerit. Käytännössä vaiheen kolme saamiset raportoidaan myös järjestämättöminä saamisina.”
Ålandsbankenin luottotappiot eri vaiheista:
Q1 Q4 Q1/19
Luottotappiot, vaihe 1 0,3 -0,2 -0,1
Luottotappiot, vaihe 2 2,5 -0,2 0,0
Luottotappiot, vaihe 3 0,9 2,2 0,6
P.P.S.
Finanssivalvonnat ovat höllänneet vakavaraisuusvaatimuksiaan
Joskus hyvin harvoin sieltäkin suunnalta tulee hyviä uutisia:
”Luottolaitoksilla on oltava ydinpääomaa kiinteän lisäpääomavaatimuksen kattamiseksi 2,5 prosenttia, mikä on voimassa kaikissa EU-maissa. Muuttuva lisäpääomavaatimus voi vaihdella 0,0 ja 2,5 prosentin välillä.
Luottolaitosten suomalaisille vastuille muuttuva lisäpääomavaatimus on edelleenkin 0,0 prosenttia. Ruotsalaisten vastuiden osalta vaatimusta on alennettu 2,5 prosentista 0,0 prosenttiin.
Järjestelmäriskiä koskeva 1,0 prosentin lisäpääomavaatimus (järjestelmäriskipuskuri), jonka Finanssivalvonta asetti Ålandsbankenille 1. heinäkuuta 2019 alkaen Nordean pääkonttorin Ruotsista Suomeen siirtämisen seurauksena, on nyt alennettu 0,0 prosenttiin.”
Aiemmin aiheesta:
Aki Pyysing: Nordea joutuu ostamaan omia osakkeitaan, Ålandsbanken teki ennätystuloksen 27.10.2019
Aki Pyysing: Ålandsbanken ei välitä pörssikurssistaan 21.7.2019
Aki Pyysing: Ålandsbanken ei kiinnosta juuri ketään 28.4.2019
Aki Pyysing: Kaksi torjuntavoittoa ja yksi läpimurto (Nordea, Citycon, Ålandsbanken) 10.2.2019
Aki Pyysing: Nordea ja Ålandsbanken ottivat torjuntavoitot 22.7.2018
Aki Pyysing: Ålandsbanken ottaa markkinaosuutta 26.7.2015
Aki Pyysing: Loppuuko suomenruotsalaisten sössiminen Ruotsissa? 9.11.2014
