Matti Vanhanen ei enää ensi viikolla tule veronmaksajien kukkarolle. Pätkätyönsä valtiovarainministerinä päättyy, ja loppuvaalikauden päävastuun velkarahan kaatamisesta syrjäkylille ottaa Annika Saarikko. Odotankin vähintään yhtä vastuullista taloudenpitoa kuin aikoinaan Riot Entertainmentin pääkonttorilla. Eikä mökötellä, rahan heittäminen nousussa olevaan talouteen on omiaan pönkittämään pörssikursseja.
Fokus omaan pesään
Sijoittajan ei kannata talouspolitiikkamme surkuhupaisuudesta paljon murehtia. Itsekin olen yrittänyt olla kiusaamatta itseäni kuntavaaliväittelyillä. Tässäkään ei kyllä ole itsekuri täysin pitänyt.
Sen sijaan omien sijoitusten kohtaloa kannattaa murehtia hyvinkin paljon. Kun raha ei maksa juuri mitään, ja markkinoille tulvii pitkän kurssinousun houkuttelemina uusia innokkaita kullankaivajia, on osakemarkkinoilla harmaiden aivosolujen käyttämisestä tarjolla oleva palkinto poikkeuksellisen suuri.
Tällaisilla markkinoilla on tarjolla myös tavallista enemmän mahdollisuuksia hukata rahansa. Sen selittäminen, millä ehkä kannattaisi spekuloida, on osin kriminalisoitua. Joten keskityn tällä kertaa siihen, mitä ainakaan ei pitäisi tehdä.
Seuraan useita sijoitusaiheisia keskustelupalstoja, jotka ovat ilahduttavasti suositumpia kuin koskaan. Mutta siellä kirjoitellaan myös entistä enemmän pseudotiedettä ja kutitustuntumani perusteella myös entistä isommalla prosentilla. Joten katson vähän kansalaisvelvollisuudeksi palata aina välillä ihan perusteisiin. Juuri tätä talouslehdistö tekee hyvin harvoin, ja silloinkin toisinaan ruokkii lähinnä taikauskoista hölynpölyä.
Jos kaipaa jotain syvällistä sijoituspohdintaa, kannattanee tämän loppuun lukemisen sijaan esimerkiksi kurkata Jens Kyllösen pohdintoja Evolution Gaming Groupista tai Niksi-Pirkka -vihjettä Altian omistamisesta.
Pelkän nimellishinnan tuijottaminen on hönöilyä
Saan syyhyä, kun seuraan keskusteluja, joissa todetaan Finnairin olleen 2018 seitsemän euroa ja enemmänkin, joten eiköhän se nykyisestä seitsemästäkymmenestä sentistä lähipäivinä nouse sinne takaisin.
Yhtiön markkina-arvo on sen osakkeiden lukumäärä kertaa pörssikurssi. Lukumäärän saa tietoonsa esimerkiksi yhtiön sivuilta tai Nordnetin osakekohtaisesta tietoa yrityksestä -valikosta. Tätä markkina-arvoa sitten kuuluu verrata yhtiön tuloksentekopotentiaaliin. Jos osakkeiden lukumäärä on radikaalisti muuttunut – kuten Finnairin tapauksessa osakeannissa tapahtui – ei vanhoilla hinnoilla ole sitäkään vähäistä relevanttiutta, mitä niillä ilman osakemäärien muutoksia oli.
Kun ostat pörssistä osaketta, ostat osuuden yhtiöstä, et varsinaisesti mitään arpalappua tai edes meemiä. Tämä on tuntunut unohtuneen monilta. Toistelen jälleen kerran mantraani, että jos Seppo Saarion ”Miten sijoitan pörssiosakkeisiin” sisältö on liian vaikeaa omaksuttavaksi, ei odotusarvomielessä kannata sijoittaa yhtään mihinkään muuhun kuin indeksirahastoihin. Ei edes kryptovaluuttoihin tai jalometalleihin.
Älä sijoita uusmerkintöihin pelkän nimen perusteella
Syyhyni etenee syfilikseksi, kun luen jonkun päättäneen sijoittaa uuteen listautujaan sen julkistettua listautumishalukkuutensa, mutta ei vielä listautumishintaa. Ostohinnalla on paljonkin väliä, vaikka joku esittelisi Amazonin pörssikäyriä ja kertoisi, että ihan sama ostiko sitä vuosikymmen sitten kympin vai kahdenkympin hintaan, kunhan vain osti.
Toki jos tiedät listautujan valloittavan jeffbezosina maailman, sitten on tosiaan melko vähän väliä, millä hinnalla ostaa.
Hyvä tällaisille Tietäjille. Itse joudun elämään epävarmuuden maailmassa, jossa yritysten maalailemilla maailmanvalloituspoluilla vaanii paljon sekä riskejä että kilpailijoita.
Älä luota historialliseen kehitykseen
Luen aina kiinnostuneena juttuja, miten joku yhtiö parantanut tulostaan 24 kvartaalia peräkkäin tai joku toinen tehnyt turskaa jo vuosikausia. Tämä siksi, että varsin monet isonkin rahan sijoittajat yrittävät ulkoistaa sijoituspäätöksensä excelille. Tällä tarkoitan sitä, että he yrittävät taulukoistaan löytää trendejä yhtiön taloudellisesta tuloksesta. Haluan siis tietää millaisena taulukkolaskentakansa yhtiön tilanteen näkee. Jos keksin jonkun reaalimaailman syyn (kuten valuuttakurssien muutoksen), miksi patologiset ekstrapoloijat (käyränpidentäjät) näkevät yhtiön tilanteen synkempänä kuin se oikeasti on, olen taipuvainen lähtemään ostosretkelle.
Vastaavasti jos vaikuttaa, että yhtiön markkina-arvon ollakseen perusteltu, pitää valloittaa koko Telluksen lisäksi ainakin Kuu ja puolet Marsista, en koske koko lappuun. Vaikka kasvukäyriä jatkamalla siltä näyttäisikin. Valitettavasti 53-vuotiaalla ei ole enää munaa mitään shorttaillakaan, mutta myös ”en koske” on sijoituspäätös.
Kaikki yhtiöt pyrkivät pois tappiokierteistään, jos sellaiseen joutuvat. Likikään kaikki eivät toki koskaan pääse. Mutta lakisääteistä pakkoa ikuiseen alisuorittamiseen ei ole millään pörssiyhtiöllä.
Esimerkiksi Privanetin toimiala ja omistajapohja vaihtuivat maanantaina kokonaan. Osakkeen arvoa pitäisikin nykytilanteen valossa tarkastella uuden yhtiön osakkeiden markkina-arvolla.
Vanhan Privanetin osakkeet arvostetaan pörssissä osakelukumäärä 20 054 317 x pörssikurssi 0,45 = 9,3 miljoonaa euroa. Mutta osakemäärä on kasvamassa järjestelyn jälkeen 277 210 825 kappaleeseen, joka antaisi markkina-arvoksi 125 miljoonaa euroa.
Privanetin toiminnan jatkossa muodostava Skarta Group teki liikevaihtoa viime vuonna liikevaihtoa 59 miljoonaa euroa, joten neljän numeron syöttämiseen loppui excelini päivittäminen. Liian kallista miulle. Tämä ei tarkoita, etteikö Skarta Group voisi olla hyväkin sijoitus, mutta ei vain sovi kaltaiseni defensiivisen arvosijoittajan riskiprofiiliin.
Mutta joka tapauksessa huomattavaa on, että uudella Skarta Groupilla on hyvin vähän tekemistä vanhan Privanetin kanssa ja sitä tulee arvioida uuden liiketoiminnan ja johdon perspektiivistä. Tätä eivät varmasti monet Lapis Holdingiin rahansa polttaneet tule koskaan sulattamaan. Mutta elämä on kovaa ja ratsuväki raakaa.
Älä usko Roger Wessmania
Monet lapsuuteni sankarit ovat siirtyneet jo varjoisten kujien miehiksi. Siirsin MustReadin Roger Wessmanin maanantaina tähän lokeroon.
Olen lukenut Wessmanin ekonomistin perspektiivistään kirjoittamia juttuja aika paljonkin ja pitänyt niitä yleensä hyvinä. Mutta jos haistan jotain poliittista tai muuta biasta, lopetan ekonomistin seuraamisen. Vastoin yleistä käsitystä, maailmassa on oikeasti varsin paljon päteviä ja neutraaleja ekonomisteja.
Roger siis kehotti köyhiä pysymään köyhinä ja olemaan sijoittamatta osakkeisiin. En valitettavasti tiedä motiiviaan heitellä melko irrelevantteja perusteluja sille, miksi vielä 83-vuotiaanakin superskarppi Seppo Saario oli hänen mielestään naurettava.
Menossa oleva asiallisuuskampanjani estää miuta pohtimasta, kuka vihervasemmistolainen MustReadin toimituksessa on istunut väkisin Wessmanin naaman päälle, ja vaatinut tältä kirjoitusta, jossa kannustettaisiin köyhiä keskittymään lähinnä Veikkauksen peleihin sijoittamiseen, ja olemaan turhaan unelmoimasta mistään korkoa korolle -ilmiöstä. Ei Roger toki näin kirjoittanut, mutta tämä oli varmasti kirjoituksen käytännön vaikutus useisiin lukijoihin.
Useimmiten tilityksissä, miten osakesijoittamisen suositteleminen hajautettuna ja pitkäjänteisenäkin on arveluttavaa puuhaa, ovat taustalla omat huonosti menneet sijoitukset.
Kaikille meistä ei osakesijoittaminen tosiaan sovikaan.
Get over it, Roger.
Sen verran puhun rivoja, että olen otsikkonsa verran samaa mieltä Wessmanin kanssa. Osakesijoittaminen ei ole ainakaan lopullinen ratkaisu eriarvoisuuteen eikä ihmelääke yhteiskunnan vaurastumiseen.
Mutta vähintään yksilön perspektiivistä osakesijoittaminen on ratkaisu vähentää eriarvoisuutta ja ihmelääke tehdä luokkahyppyä ainakin jonkun verran. Lisäksi pienen kansakunnan perspektiivistä osakkeiden globaali tuotto-odotus ei värähdä oikein mihinkään, vaikka kaikki suomalaiset laittaisivat koko hivakkansa pörssiin. Kunhan eivät nyt ainakaan ihan kaikkea mene Suomen listalle tyrkkäämään.
Jos osakesijoittamisesta on perusteet hukassa, voi osakemarkkinoilla mattikin tulla kukkaroon. Mutta vielä hönömpää on olla koskaan aloittamatta osakesijoittamista.
Ja kun käytännössä kehottaa varomaan osakkeita, pitäisi ottaa myös ainakin henkinen vastuu populaation menetetyistä tuotoista.
P.S. Asiallisen analyysin siitä, miten Wessman johtaa massoja harhaan, voi kuunnella Nordnetin rahapodista ”rahapodi vs. Wessman”. Nähdäkseni rahapodi pärjäsi Wessmanille vielä paremmin, kuin Suomi ennen tätä päivää suoriutui jääkiekossa Kazakstania vastaan.
