Ylisuojelevat vanhemmat saattavat olla yhteiskunnallemme suurempi uhka kuin Antti Rinteen pääministeriys. Eivät toki yhtä vakava kuin ammattikoulujen itsenäinen opiskelu. Näen paljon vuotoja koulutussuunnitelmissa, joissa ensin suojellaan kilpailulta ja sitten annetaan täysi vastuu ylisuojelluille.
Suhtauduin alun perin erittäin epäluuloisesti numerottomiin todistuksiin. Mie olin kuitenkin hyvin numero-orientoitunut koululainen ylioppilaskirjoituksiin asti, joten arvelin olevan mahdollista, että koulutuksen ammattilaiset olivat keksineet jotain massoille sopivampaa motivaattoria kuin hyvän todistuksen jahtaaminen.
Nyt olen tarkkaillut mikro-otantaa yhdestä ala-asteelta tänä vuonna yläasteelle siirtyneestä. Pieni mies ei tehnyt ensimmäiseen viiteen vuoteen koulun eteen yhtään mitään. Hän sai umpipaskoja kirjaimia kyllä, mutta ne eivät näyttäneet pahemmin vaivaavan yhden miehen protestiryhmän mielenosoituksista huolimatta.
Siten tulivat ensimmäiset numeroarviot kuudennen keväällä tulemassa olevista numeroista. Tässä vaiheessa poika soitti palokunnalle, ja pyysi kotiopetusta. ”Eihän näitä numeroita ilkeä esitellä kenellekään” oli pyynnön peruste. Ensimmäisistä numeroarvioista keskiarvo (ei sitä tietenkään koulu laske) on soitosta noussut reilussa vuodessa noin kahdella numerolla. Lisäksi rakennusvelkaa äidinkielessä, ruotsissa ja matematiikassa on hoidettu prosentuaalisesti enemmän kuin Sipilän hallitus paikkaili huonokuntoisia siltoja.
Nyt olen muuttanut alkuperäistä näkemystäni numerottomista todistuksista. Ne ovat hyväntahtoisten hölmöjen neronleimauksia, jotka saavat monet kouluun negatiivisesti suhtautuvat lapset jäämään opiskelun kelkasta lopullisesti. Kaikilla ei ole nimittäin sellaisen palokunnan numeroa, joka tulee ajoissa sammuttamaan tulipaloa. Tästä päättänyt porukka epäilemättä tekee tietämättään myös tehokasta persujen vaalityötä kieltäytymällä heidän kanssaan yhteistyöstä jo ennen vaaleja.
Juuri ja juuri läpäistyn peruskoulun jälkeen onkin sitten hyvät eväät mennä ammattikouluun vastaamaan itse opiskelustaan. Ainakaan 35 vuotta sitten Lauritsalan yläasteelta amikseen lähtenyt väki ei 16-vuotiaana varmasti ollut kykenevää suunnittelemaan omia opintojaan. Tosin nykynuoret vaikuttavat fiksummilta ja tasapainoisemmilta, kuin 80-luvun Lauritsalassa teini-ikänsä viettäneet.
Jos joku hoitaa koulunsa huonosti, ei se parane lohduttamisella tai numerottomilla todistuksilla. Kun koulu, vanhemmat ja isovanhemmat kaikki kertovat ”Ei tässä mithään häthää”, on koulutyönsä rennolla otteella hoitaneen helppo uskoa tämä ja jatkaa samaan malliin ammattikoulun keskeyttäminen tiukasti tähtäimessä.
Pokeri peruskouluihin
Opiskelussa motivaatio ratkaisee lähes kaiken. Teoreettisessa fysiikassa lahjoilla alkaa jo olla enemmän merkitystä, mutta peruskoulussa opetettavat asiat eivät vielä ole kovin monimutkaisia. Paitsi uskonnossa sen selittäminen, miksei Joosef antanut Marialle kenkää, kun se oli paksuna toiselle. Viimeistään siinä vaiheessa, kun kolme vierasta miestä tuli tuomaan lapselle lahjoja olisi jo anteeksiantavaisinkin luonne hypännyt aasin selkään ja jättänyt isäkandidaatit, vaimon ja Jeesuksen keskenään talliin.
Todennäköisyyslaskennan osaaminen olisi suureksi hyödyksi elämässä. Iso osa kansastamme pitää lottoa sijoittamisena ja uskoo peräkkäisten nopanheittojen vaikuttavan toisiinsa. Pokerin avulla lasketut opetellut todennäköisyydet kiinnostaisivat varmasti esi- ja täysteinejä paljon enemmän kuin klassisesti pussiin laitetut pallot.
Lisäksi tappioiden hyväksyminen olisi hyväksi elinajan odotuksen lisäksi lähiympäristölle, jonka ei tarvitsisi kärsiä ”aina minulla käy näin huono tuuri” -tyyppisiä tunteenpurkauksia. Pokerissa ja elämässä tulee väistämättä tappioita ja niitä kannattaa oppia kestämään. Pokerissa voi stoalaisen tyyneyden oppia nopeammin ja halvemmalla kuin siviilielämässä.
Lisäksi pokeri opettaisi tasa-arvoa. Tässä pelissä ei fyysisellä voimalla ratkaista voittajaa. Tytöt ovat samalla viivalla poikien kanssa. Jos halutaan kaventaa naisten ja miesten palkkauseroja, olisi suureksi avuksi opettaa tytöille ripaus lisää aggressiivisuutta.
Pokerissa kaikki vastuulliset opettajat saarnaavat pokeriin ”tiukka ja aggressiivinen” -lähestymistapaa. LAG-opettajat eivät taida enää nykyisin oikein saada tunteja kaupaksi.
Voisin luetella aika pitkän pätkän lisää syitä, miksi pokeriopetus olisi viimeistään yläasteopetuksessa tarpeen. Mutta en jaksa kantaa tämän enempää vettä kaivoon.
En nimittäin kuvittele, että ne vaikutusarviointikyvyttömät, jotka numerot todistuksista poistivat, ikinä ottaisivat pokeriopetusta peruskouluihin.
