Kirja on omiin tarkoituksiini paras käyttöliittymä. Ei tarvitse sähköä ja käyttönopeuden portaaton säätö kuuluu pakettiin. Jos ei ymmärrä jotakin, voi tosi näppärästi pausea painamatta pysähtyä miettimään. Mikäli ette tiedä, mistä välineestä puhun, kannattaa googlata.
Mutta esimerkiksi A-Studiota ei ole tarjolla kirjamuodossa. Joten sen seuraamiseen joudun käyttämään sähkölaitetta. Siellä esiintyvät taiteilijat ovat yleensä ammattivalehtelijoita, joten näen mielelläni heidän elekielensä päätelläkseni milloin he puhuvat luulemaansa totuutta vai valehtelevatko suoraan. A-studiota ei millenniaalien kannata edes googlata, politiikkahan ei vaikuta teidän elämäänne.
Niinpä en juurikaan kuuntele podcasteja. Treenatessa tietysti olisi irtoaikaa, mutta pelkään jupisevani itsekseni vielä pahemmin luurit korvalla, joten en ilkeä.
Mutta toisaalta tykkään seurata historiallisia tapahtumia. Niinpä kuuntelin eilen tuoreeltaan Suomen ensimmäisen pokeriin keskittyvän podcast-sarjan ykkösosan.
Haastattelijana oli nettiturnausammattilainen Antti Tiainen ja vieraana vuoden 2019 pelaajaksi Finnish Poker Awardseissa valittu Pauli Äyräs. Kolmen miljoonan euron vuosi riitti tällä kertaa voittoon.
Tiedossa ei siis olisi pitänyt olla myötähäpeää haastattelijan pokerisivistymättömyydestä. Tuskin oli tulossa kysymystä ”Mitkä ne on ne blindit?”, mitä miulta ja Erolalta Kirjamessujen haastattelussa kysyttiin.
Spoilaan suurimman osan podcastista, joten paatuneet pihistäjät voivat siirtyä tässä vaiheessa Soundcloudiin.
Kärkiparissa vieraana Pauli ”Fiilismies” Äyräs
Paulin ensikosketus pokeriin oli nähdä pappansa pelaavan sököä. Nuorta Äyrästä ei kuitenkaan huolittu rinkiin. Myöhemmin Fiilismies kuitenkin hylkäsi videopelit ja onnistui tallettamaan 20 euroa Pokerihuoneelle. Loppu on pokerihistoriaa. En toimi kuten elokuva-arvostelijat yleensä ja kirjoita podcastia auki, vaan nostan esiin haastiksessa esille tulleita teemoja.
Sukulaisten kauhistelu
Paulin äiti piti poikaansa tämän pokeriuran alussa pitkään peliongelmaisena. Yhtä pokerirahoilla ostettua omistusasuntoa myöhemmin hän kääntyi kuitenkin kannustamaan. Aika harva äiti onkaan tähtisilmästään ammattipeluria toivonut.
Välillä onkin kaikkien hyvä ottaa pokerista vähän etäisyyttä. Miullakin tulee koronakaranteenissa 25 vuoteen ensimmäinen kuukausi ilman pokeria täyteen. Menestyksen perusteella olisi ollut tarpeen ehkä pitää useampiakin.
Siirtymä Teksasista Omahaan
Fiilismies on muidenkin kuin omien sanojensa mukaan maailman kolmen parhaan nettitexaspelaajan joukossa. Kuitenkin hän on siirtynyt parempien pelien perässä yhä enemmän Omahaan, koska siellä hän saa peliseuraakin.
”Pelipuun auki laskeminen Omahassa on vaikeampaa. Ihmiset eivät ole vielä kovin hyviä Omahassa.” Tässä Pauli siis viittasi Texasiin, jossa tietokoneet ovatkin jo aika hyviä.
”Jos olet tosi hyvä kahden kortin pelissä, ei ole mitään syytä, ettei pärjäisi neljän kortin pelissä. Tulevaisuudessa teksukädet edelleen vähenee ja omahakädet lisääntyy.”
Pokeri ja tunteet
”Hyvän pokerinpelaajan pitää turruttaa kaikki tunteet. Ei saa olla voitoista iloinen, koska sitten on tappioista surullinen.” Tämä on sinänsä aika peruskauraa, mutta näin hyvin kiteytettynä en ole sitä ennen kuullutkaan.
Kaikki tilttaavat
Tilttaaminen on sitä, että päätyy henkiseen tilaan, jossa pelaa huonommin kuin osaisi.
”Olen tiltannut, mutta varmasti vähemmän kuin muut pelaajat. Sellaista pelaajaa ei ole, joka ei koskaan tilttaisi.”
Olen muuten kuullut useammankin kaverin sanovan, etteivät tilttaa koskaan. Ja sitten nähnyt näiden kaikkien tilttaavan, vaikkeivat sitä itse välttämättä ole tiedostaneet.
Parhaiden haastaminen
Pauli pelasi videopelikokemuksensa opastamana itseään silloin parempia pelaajia vastaan paljon ja mietti ja mietti ja mietti. Tämä lienee tehokkain tapa kehittää itseään pokerissa. Jos siis rahat ja eväät riittävät. Paulilla riitti.
Mie olen rahalle persona kaverina paljolti keskittynyt itseäni huonompien kanssa pelaamiseen. Niinpä jumituin mid-stakes - ammattilaiseksi. Liian vähäisiä eväitä korkeammalle en suostu ainakaan kirjallisesti myöntämään.
Solverit pelissä
Solverit ovat pokeriohjelmistoja, jotka kertovat optimaalisen pelitavan tiettyyn spesifiin tilanteeseen. Nykyisillä tietokoneilla vastausta tosin voi joutua odottamaan tunteja tai jopa päiviä.
”Olen askarrellut solvereiden kanssa sen verran kuin muutkin, mutta en mitenkään älyttömästi.”
Kun maailman huipulla kaikki muutkin vääntävät solvereiden kanssa, olisikin sulaa itsemurhaa luottaa pelkkään intuitioon.
Kun pelasin nettiä työkseni, käytin myös apuohjelmia. Nämä toki olivat silloin lähinnä vain muistin tukivälineitä, joskin hyvin tarpeellisia. Solvereista en ollut vielä vuonna 2010 muistaakseni kuullutkaan.
Paulilla on varaa antaa vastustajan käyttää Texasissa mitä ohjelmaa haluaa
”Saitit tekevät paljon työtä kitkeäkseen kielletyt apuohjelmat. Voin kuitenkin antaa Texas Holdemissa vastustajan käyttää ihan mitä ohjelmia vaan, ja pärjään edelleen.”
Mie muuten uskoin tämän, vaikka en Paulin elekieltä nähnytkään.
Downswingit
Antin kysellessä isoimpia hävittyjä ja voitettuja potteja, Pauli jäi miettimään: ”Potit ei jää niin mieleen kuin voittopäivät. On monia voittopäiviä suuruusluokkaa 200-250 tuhatta, pahimmat tappiopäivät ovat olleet sadan tonnin luokkaa. Olen aina lopettanut herkemmin häviöllä kuin voitolla.”
Tämä on muuten asia, jonka useimmat pelaajat tekevät väärinpäin. Olen asiasta aika monta kertaa länkyttänyt.
”Jos olet ihan vain karvan verran parempi kuin muut downswingit ovat pidempiä. Viimeisinä vuosina, kun olen ollut paljon parempi kuin muut, on ehkä ollut viikon tappioputki.”
Paulin steikkitalli
Äyräs harjoitti jonkun aikaa steikkaamista ja valmentamista, piti kokemustaan sekä henkisesti että rahallisesti hyvänä, mutta ei aio enää palata kenenkään niskan taakse hengittämään.
”Yritin valmentajana saada pelaajat itse keksimään ratkaisut, eikä niinkään antaa niitä tarjottimella.” Tämä oli muuten pokerivalmentajille hyvä vinkki.
”Miettikää enemmän. Aina on kolme vaihtoehtoa call, raise ja fold.”
Tämä nuorena eläköityneen valmentajan ohje on hyvä. Joskin livepeliin sanoisin, että älkää nyt jaksako tankata ainakaan pieniä päätöksiä ikuisuuksia – kuten kahtakymmentä sekuntia.
Rahanpyytäjistä ei ole pulaa
”Bisnesehdotuksia ja lainanpyytäjiä on riittänyt. Jos hyvänpäivän tuttu tulee pyytämään lainaa, herää kysymys, miksei ei pyydä lähipiiriltään. Ja samaten jos jollain on erinomainen bisnesidea, miksi se tarjoaa sitä juuri minulle.”
Kuulostaa fiksulta pohdinnalta. Joskin ajatus on syventynyt Paulilla muutaman sadan tuhannen ulkona olevien järjestelemättömien luottojen myötä.
Suomessa on kaikki hyvin
”En ole miettinyt ulkomaille muuttoa, koska meillä on kiva maa ja täällä on hyvä olla.”
Jaan tämän näkemyksen. Toivottavasti Blokkikosket eivät onnistu tavoitteessaan karkottaa suomalaiset pokeriammattilaiset Lontooseen. Tosin sieltä löytyisi kuitenkin hyvä ilmasto, maukas ruoka ja kauniit naiset. Mie en muuta kuitenkaan, mutta nuoret fiilismiehet saattavat kuitenkin harkita?
Podcastista loput
Pauli Äyräs on löytänyt pokerin uusimman suomalaisen lapsineron. Jätetään nimi podcastin kuuntelijoille. Samaten kuin Paulin isohkot urheiluvedot. Kirjoitan nimittäin vain vastuullisesta pelaamisesta.
Paulin tarinan ja näkemykset Bitcoinista jätän nekin kuuntelun varaan. Yritän keskittyä aiheisiin, joista edes kuvittelen ymmärtäväni jotakin.
Sen kuitenkin spoilaan vielä, että Fiilismiehen tavoitteena on olla vielä monta vuotta pokerin huipulla. Seuraavina vuosina ehkä kuitenkin pelata enemmän liveturnauksia.
Yleisenä havaintona joudun ikäväkseni toteamaan, että Antti on pokeriammattilaisena erinomainen haastattelija ja Pauli sujuvasanainen tarinankertoja. Olen siis kateellinen.
Tai sitten on leikkauspöydällä tehty ihmeitä. Pokeritiedon Teerenpelit olivat kieltämättä rosoisempia ja hajanaisempia, mutta ne olivat kuitenkin täysin editoimattomia.
Tämä oli paras suomalainen pokeripodcast, mitä olen koskaan kuunnellut. Toki myös ensimmäinen. Kuuntelen seuraavankin jakson.
P.S. Pauli sanoi ”En mä enää jaksa missään baareissa pyöriä.”
WTF? En ole ihan varma, mutta luulen Fiilismiehen olevan 22-vuotias. O Tempora, o mores.
