Minun pokeriurallani on takanaan loistava tulevaisuus. Vuosituhannen vaihteessa olin monen mielestä Suomen paras. Nykyisin voisin päästä tähdistöotteluun lähinnä villillä kortilla kuten Jari Kurri 1998.
Vuoden 2004 jälkeen olen pelannut enemmän nettiä kuin livepokeria, vaikka livepokerista olen aina enemmän tykännytkin. Syynä on ollut enimmäkseen ahneus. Nettipokerissa on ollut paremmat tuntituotot.
Samasta syystä olen pelannut livenä enimmäkseen käteistä. Olen arvostanut menetetystä vapaa-ajasta saatavaa korvausta niin paljon, että olen valinnut korkeamman tuntituoton lajin tässäkin.
Viime vuosi oli poikkeus. Pelasin selkeästi enemmän livepokeria. Aina välillä 2/2 pöydässä kippaillessa olen ihmetellyt miksi en ole kotona painamassa neljään tauluun. Livepokerissa tiukasti pelattuna on actionia verrattuna nettipokeriin kuten kyykässä verrattuna vapaaotteluun.
Jakojen välissä on hyvää aikaa pohdiskella kaikenlaista. Oivalsin, että oikeastaan olen vahingossa käyttäytynyt ihan rationaalisesti. Minun varani ja tuloni livepeleistä riittävät hyvin nykyiseen elintasooni, johon taas olen tyytyväinen. Joten voin hyvin tehdä sitä, mikä huvittaa, enkä sitä mistä parhaiten tienaa.
Livepelien pelaaminen on aina maistunut minulle erittäin hyvin, ja vuoden tulos ylitti odotukseni Helsingin peleistä kirkkaasti. Tämä siitä huolimatta, että pilkin pöydässä niin paljon, että itseänikin hävettää. No, muut tuskin ovat tunteneet muuta kuin korkeintaan myötähäpeää. Pokerijumalat tykkäävät selvästi sunnuntaina syntyneistä.
Toki en ole nettiä hylännyt. Nettipelit ovat pienempinä annoksina maistuneet erittäin hyvin. Vuoden aikana pelasin satasesta viisikiloiseen 6-max omahaa, eniten jakoja PLO 2/4:ssä. Nettipelini laitoin kevään 2010 ryhtiliikkeessä pitkälti uusiksi. Synkimmässä masennuksessani ja häviön pelossa olin pelannut pahimmillaan 26/4/1. Viime aikoina olen pelannut 28/18/6. Suomennettuna olen pelannut samat kädet, (+ pari vähän luovaa) mutta ennen floppia paljon aggressiivisemmin.
Tämä on tuonut lisää tuottoa ja toki paljon lisää varianssia. Mutta varianssi ei haittaa yhtään, koska olen pelannut niin pieniä pelejä, että voisin aika kauan pelata tappiollisestikin enkä menisi poikki.
Pöytäpohdinnoissani olen havainnut itseni jälleen kerran helposti addiktoituvaksi kaveriksi. Tästä syystä en muuten pelaa videopelejä tai vastaavia. Angry Birdsiä en ole todellakaan kokeillut. Viimeinen peli, johon koukutuin oli toivottavasti Nokian matopeli.
En ole addiktoitunut kuitenkaan uhkapelaamiseen. Olen sen sijaan voimakkaasti riippuvainen voittamisesta. Tässä on hyvät ja huonot puolensa. Hyvä puoli on se, että pystyn pelaamaan naurettavan pientä peliä täydellä keskittymisellä. Huono puoli on se, että tuskin koskaan pääsen kovin korkealle. En enää nykyään kovin pitkään jaksa hakata päätä seinään tasavertaisten tai parempien kanssa, vaan palaan melko pian myrskyisiltä vesiltä troolaamasta kala-altaalle onkimaan.
Katselin tavoitteitani vuodelle 2010. En viime vuonna tarkastellut niiden toteutumista, koska epäonnistumistensa käsittely on aina vähän tuskallista.
Tänä vuonna ajattelin viedä itseäni enemmän epämukavuusalueelle ja pelata enemmän nettiä ja liveturnauksia. Nettiturnauksia en sentään suunnittele, arvostan neljän tunnin yöuniani aivan liikaa. Samalla logiikalla kuin olen pelannut enemmän liveä voin myös pelata vähän enemmän turnauksia. Tämän huvittelun taas voi sitten rahoittaa nettipeleillä. Ja voihan se aurinko paistaa turnauksissa kyyläkasaankin.
Lisäksi yritän olla vuonna 2012 olematta Casino Helsingin eniten reikkaava pokeriasiakas. Olin sitä useana vuonna vuosituhannen vaihteessa ja taas kerran vuonna 2011. Jari Kurrikin oli NHL:n tähdistöottelussa 1983 -1990 joka vuosi ja sitten kauden ansioillaan 1993 ja vielä viimeisellä kaudellaan 1998 erikoisvalintana.
Toivottavasti vaalirahoitukset eivät ihan poskelleen mene tämän seurauksena. Ajattelin pelata nimittäin enemmän ”laittomien” pelintarjoajien pelejä.
