Keskustele osingoista Akin blogissa
Akinpäivän tasauksesta (20.3.) alkoi kevään osinkosekoilukausi. Olen jo kauden alkumetreillä nähnyt pari selvää osingonirtoamisnukahdusta. Eli ostaja(t) ei ole tajunnut osingon irronneen osakkeesta ja ostanut ”eiliseen” hintaan. Tällaiset nukahdukset – joita itsekin olen tehnyt – tulevat varsinkin korkean efektiivisen osinkotuoton lapuissa kovin kalliiksi.
Jos pörssiyhtiöt välittäisivät osakkaistaan tai osakevälittäjät asiakkaistaan, irtoamispäivät nostettaisiin isommin framille ja ”täsmäytyspäiviä” ei ääneen mainittaisi. Aika monet vanhasta kapulakielen tottumuksesta tiedottavat kuten Kreate yhtiökokouskutsussaan:
Osingon ensimmäinen erä 0,30 euroa osakkeelta maksetaan osakkeenomistajalle, joka osingonmaksun täsmäytyspäivänä 27.3.2024 on merkittynä osakkeenomistajaksi Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon.
Osinko irtoaa pääsääntöisesti täsmäytyspäivää edeltävänä päivänä (T+1). Tämä siksi, että Suomessa selvitetään osakekaupat T+2, eli kaksi pankkipäivää kaupankäyntipäivästä. Ja tuota settlauspäivää kutsutaan täsmäytyspäiväksi.
Useimmat halunnevat tietää, milloin osingon irtoamispäivä on, eikä miten se lasketaan. Joka on siis se päivä, jolla on aktiiviselle kansanosalle merkitystä.
Passiivista sijoittajaväkeä (= ei myy koskaan) kiinnostaa pelkästään maksupäivä, jolloin voi myhäillä verotetuista tilisiirroista omalta tililtä toiselle. Tätä ei voi päätellä mistään, tieto pitää vain kaivaa jostain esiin.
Tuulipukujen pakottaminen laskemaan ja pähkäilemään on turhaa kuin Matias Mäkyselle taloustieteen opettaminen. Kreate voisi yksinkertaisesti kertoa, että 26.3. ja myöhemmin ostetuilla osakkeilla ei enää tämän kevään osinkoa kirstuun kilahda. Eli tikkutiistaina tapahtuvasta osingon irtoamisen ihmeestä.
(Tai vaihtoehtoisesti kertoa 25.3. eli yhtiökokouspäivän olevan viimeinen tilaisuus ostaa osaketta saadakseen 30 senttiä per lappu veroilmoitukseen. Kansalle on kuitenkin parempi tarjota vain yksinkertaista ilmaisua ja yksi opiskeltava päivän nimi.)
Maailma etenee parempaan suuntaan
Joudun myöntämään, että Nordnetin meidät muutosvastarintaiset setämiehet suututtanut uusi softa alkaa pikkuhiljaa olemaan edeltäjäänsä parempi.
Yhtiökohtaiseen yleisnäkymään on tullut uusi osinkonappikin. Tässä Cityconin:
Jos asia olisi vastuullani, vaihtaisin osinkonappiin irtoamispäivän maksupäivän tilalle. Kyllä ne osingot tulevat tilille joku päivä kyttäämättäkin, mutta aktiiviselle spekulantille kuponginirtoamispäivän missaaminen on fataalia.
Napista kun uskaltautuu painamaan ”Näytä”, avautuu näkymä, jossa tarjotaan vain merkitykselliset päivämäärät, eli maksu- ja irtoamispäivämäärä, hyvä hyvä.
Tulevat -otsikko tarkoittaa maksupäivää. En pidä otsikkoa ihan loppuun asti harkittuna, mutta häliäkö vällä, tilipäivä mikä tilipäivä.
Näytänkin miksi sekä mie että parikin kollegaani olemme onnistuneet nukkumaan osingon irtoamispäiviä. Nordnetin yleisnäkymään tuli jo jonkun aikaa sitten asiakasta koskettavien merkityksellisten päivämäärien luettelo:
Ja nuo Osinko-päivämäärät ovat niitä maksupäivämääriä, joilla ei ole seksuaalista merkitystä juuri kuin viriilin elämänvaiheen jo jättäneiden keskuudessa. Noh, taitaa niitä olla vähän nuorempiakin osinkohaukkoja, jotka odottavat osinkoja vesi kielellä – päästäkseen uudelleensijoittamaan rahat mahdollisimman nopeasti. Ja tämä on ihan kunniallista ja fiksuakin toimintaa.
Joka tapauksessa myö kaikki kolme osakesaurusta erikseen luulimme aluksi hyödyllisen oloisen päivämäärätaulukon kertoneen osinkojen irtoamispäivämäärän ja löysimme ”alennusmyynnistä” ylihintaista tavaraa. Tuskin teemme enää samaa virhettä ainakaan samasta syystä. Mutta yritän estää muita sekoilemasta kuin setämiehet. Joiden töppäilyihin pääsyyllinen ei tietenkään ole Nordnet, vaan se näkyy jokaisen meistä peilistä. Ainakin niillä, joilla on jo silmälasit hankittuna.
Pilkunviilaussyystä mainittakoon, että Cityconin kvartaaliosinko ei ole oikea osinko, vaan pääomanpalautus. Tällä ei tosin ole sijoittajan perspektiivistä mitään merkitystä. Sillä sen sijaan on, että se ei ole 0,08 euroa, vaan 0,075 euroa. Nordnetin softa ei tässä kohtaa taivu niin pieniin lukuihin.
Joka tapauksessa osinkonappi oli hyvä päivitys. Ehkäpä siihen tulee joku kaunis – tai puolestani vaikka kuinka ruma – päivä tarkemmat luvut ja maksupäivän sijaan irtoamispäivä?
Erkki ei etene enää mihinkään suuntaan
Kauppalehden kolumnistina Erkki Sinkko oli 80-luvulla aikaansa edellä. Tosin siitä päätellen, että Sinkko haluaisi kieltää pörssiyhtiöiltä omien osakkeiden ostamisen, hän on juppien ja ylisuurten olkatoppausten vuosikymmenelle myös jäänyt. Olisi tietenkin kohtuutonta odottaa 85-vuotiaalta ihan maksimaalista dynaamisuutta.
Omien osakkeiden ostaminen on verotehokas tapa voitonjakoon erityisesti ”aliarvostetuilla” yhtiöillä, miten tämä aliarvostus sitten määritelläänkään. Jotkut insinöörit muuten haluavat väkisin kutsua omien ostoa sijoitukseksi ja tähän heille suotakoon vapaus. Ja todettakoon, että aliarvostettujen osakkeiden ostaminen yleensäkin on hyvä sijoitus.
Aika monet missaavat, että niiden osakkeiden lukumäärä, joille osinkoa jaetaan, vähenee sitä mukaa kuin omia osakkeita ostetaan. Ja jos yhtiön hallitus ajoittaa omien osakkeiden ostot näppärästi, kasvaa operaatiosta osakekohtainen diskontattukin osinkosumma ajan kuluessa.
On melko väsynyttä selittää, että Nokia osti omia osakkeitaan ja tuhlasi osakkaiden osinkorahat. Ja siksi pitäisi kaikilta pörssiyhtiöiltä omien osakkeiden ostot kieltää. Yleensä näillä selittäjillä jäi hype-Nokiat syliin. Nokian osakkeiden myyminen olisi muuten ollut ihan laillinen transaktio vuonna 2000, sano Osta ja Unohda -puolue mitä hyvänsä.
Itse edustan puoluetta, jonka periaateohjelman mukaan omia osakkeita käytetään voitonjakomuotona lähinnä vain, jos yhtiön osake koetaan aliarvostetuksi. Näin siis, vaikka olisi rahoitusteoreettisesti perusteltua voitonjakomielessä ostaa myös ylihintaisia omia osakkeita. Olen kuitenkin perusluonteeltani suojelunhaluinen ja pelokas. Haluan siis suojella ikiholdereiden intressejä ja pelkään sekä osinkohaukkojen että Karo Hämäläisen nokkimista.
On muuten suorastaan vastuutonta selittää, että kyllä ne yhtiöiden pörssikurssit palaavat osinkodipin jälkeen nopeasti takaisin vanhaan. Se nyt vain on niin, että kun yhtiöstä lähtee rahaa ulos, sen ”arvo” sijoittajalle laskee vähintään sen rahan verran.
Sitä on ihan ok selittää, että viime vuonna tai viime vuosikymmeninä kävi osinkojen irtoamisen jälkeen näin. Mutta pörssikursseihin sisältyy niin paljon random walkia, että suhtaudun tällaisten tutkimusten todistusvoimaan tulevaisuuteen liittyviin tapahtumiin hyvin epäluuloisesti.
Onko joku eri mieltä siitä, että jos yhtiöstä siirretään miljoona euroa ulos, sen arvo laskee ainakin miljoonalla eurolla? Jos osingonjako johtaa rahoituksellisiin ongelmiin, kuten Cityconilla ja Intrumilla, arvonlasku voi olla suurempikin. Mutta kyllä se ainakin sen yhden megan verran on.
Jos olet tästä eri mieltä, suosittelen sijoituskohteeksesi lähinnä vähäkuluisia osakeindeksirahastoja.
P.S. Maailman suurimmalla ja likvideimmällä osakemarkkinalla, Ameriikan ihmemaassa siirrytään 57-vuotissyntymäpäiväni kunniaksi setlaamaan kaupat T+1. Tällöin täsmäytyspäivä ja irtoamispäivä yhtyvät toisiinsa niin että lotisee. Olen aika varma, että Suomessakin vielä joku päivä siirrytään T+1 kaupanselvittämiseen. Ja että vaikka kyseessä on sama päivä, edelleen puhutaan täsmäytyspäivistä ja irtoamispäivistä.
Jargonistaan ei kukaan hevillä suostu tinkimään. Tai edes räpillä.
