Leijat Helsingin yllä oli keskinkertainen elokuva. Ålandsbankenin perjantaina julkaistu tulos taas oli törkeän hyvä. Viimeisen vuosineljänneksen oman pääoman tuotto 21,5 prosenttia pitäisi riittää jopa laatuguruille. Meillä on tunkua kaikenlaisiksi osinkoaristokraateiksi, mutta Ahvenanmaalainen pikkupankki on tehnyt ennätystuloksen viidestä viime vuodesta neljänä. Tämä on paljon haastavampaa kuin osingonjakosuhteen kasvattaminen niin kauan kuin kassassa rahaa riittää.
Osinkosadetta
Toimitusjohtaja Peter Wiklöf on takonut setämiehelleen niin paljon plootuja, että ÅAB nostaa varsinaisen osingon 1,60€ -> 2,40€, mutta ”lisäosinko” laskee 0,45€ -> 0,25€. Kymmenen vuotta maarianhaminaa lukeneena luulen tällä haluttavan viestittää, että 2,40 euroa jaetaan, kunnes helvetti jäätyy tai Anders Wiklöf jää eläkkeelle. Jos Paf tarjoaisi kohdetta, betsaisin jäätä Manalaan aikaisemmin kuin 180 000 euron liikennesakot kesällä kerännyttä muurarin ja sokean hierojan poikaa heittämässä pyyhettä kehään. Osinko siis kuitenkin nousee 2,05€ -> 2,65€, mikä antaa perjantain päätöskurssille @35,10 osinkotuotoksi 7,5%. Jonka taas pitäisi kelvata jo osinkohaukoillekin. Ja joita osingojakoehdotuksen houkuttelemina perjantaina kuulemma tulikin uusiksi omistajiksi.
Edustan puoluetta, joka valtaan päästessään jakaisi vuosittain osinkoa sen mukaan, mikä omistaja-arvon kehityksen kannalta optimaalista olisi. Pyrkimättä varsinaisesti mihinkään kauniisiin sarjoihin tai harjoittamalla osingonjakopäätöksillä jotain pesukarhuviestintää. Jos hallituksen näkemys lähivuosien tuloskehityksestä on ”Mulla menee lujaa, hei hallelujaa”, niin sen voi vaikka Pelle Miljoonana ääneen sanoa.
Mistä voitot Wiklöfeille tulevat?
Ålandsbanken sai viime vuonna rahansa korkokatteesta 99,7M€ (2022 68,2M€), palkkiotuotoista 77 M€ (78,4 M€) ja IT-tuotoista 28,6 M€ (23,5 M€). Kannattaa muuten kiinnittää huomiota ÅAB:n ATK-tuottoihin. Siinä missä isot pankit polttavat rahaa Vallilan it-projektikokoissaan, Maarianhaminassa otetaan kruunut pois hiuspussipäiltä siitä hyvästä, että saavat käyttää Ahvenanmaalla rakennettuja alustoja. Tätä kutsun paremmaksi liikkeenjohtamiseksi kuin kuuskullimaista saunatilan muuttamista omaksi toimistoksi.
Nämä ATK-tuotot eivät häviä mihinkään, vaikka korot vähän laskisivat, päinvastoin. Tai ainakaan siitä syystä, koska voisi olettaa korkojen laskun johtavan suurempaan luottokysyntään Ruotsissakin ja siten alustatuottojen kasvuun.
Se mihin rahaa ei vain Maarianhaminassa mene, ovat luottotappiot. Luottotappioita 2,2 miljoonaa euroa vastaten 0,05 prosentin luottotappiotasoa voisi joku kasvuhakuisempi pitää jopa liian matalana. Mitä ilmeisimmin luottokriteerit Ålandsbankenissa ovat kireämmät kuin 1980-luvun lopun Keski-Uudenmaan Säästöpankissa. Vaikka pankista ovat lainaa kuulemma saaneet jotkut pokeriammattilaisetkin.
Viime vuoden EPS (=Earnings Per Share) 3,18 euroa antaa P/E:ksi 35,1 / 3,18 ≈ 11. Tämä on pankkiosakkeelle vähän yläkanttiin, mutta hyvien näkymien yhtiölle aika vähän. Vaikka ÅAB ennustaakin vuoden 2024 liiketuloksen olevan vain samalla tasolla kuin vuonna 2023. Jos olisi pakko lyödä vetoa, veikkaisin 2024 olevaan taas ennätysvuosi. Q4 olivat aktiivisesti hoidossa olevat varatkin edelleen kasvussa, eikä erässä olevat luotot olleet mitenkään erityisesti koholla. Ja olenhan mie tavallaan lyönyt vetoa, koska
ollaan vaan ja hodlaillaan
Askartelu Ålandsbankenin parissa on paikkaillut vuotojani muilla sektoreilla kohta vuosikymmenen ajan ihan kivasti.
Jatkan edelleen Wiklöfien kyydissä purjehtimista, tosin en epävakaana luonteena lupaa olla vähän treidailematta.
Sen verran olen Suomen osakemarkkinoita yleensä ja Ålandsbankenia erityisesti seurannut, että istuin käsien päällä, kun osakekurssi loppuviikosta ennen perjantain tilinpäätöstiedotetta ilman mitään uutisia nousi. Se nimittäin tarkoittaa yleensä vuotanutta mutta hyvää osaria. Ellei olisi ollut juuri osarinaattoaika menossa, olisin hyvin saattanut vähän kotiutella voittoja melko hiljan ja vähän halvemmalla ostamistani. (Osakemarkkinoilla ajattelen yleensä LIFO:na, vaikka verotus menee FIFO:na.)
Tämä oli oikein, sillä perjantaina tuli pankin ainoan arvauksiaan julkaisevan analyytikon (=mie) odotukset ylittänyt tilinpäätöstiedote ja kurssi nousi melkein kolme prosenttia lisää. Olin hyvin tyytyväinen hengityksenpidättämiseeni. Enkä vaadi Finanssivalvonnalta mitään toimenpiteitä, koska ne eivät kuitenkaan tee mitään ja toteutumattomista vaatimuksista tulee paha mieli.
Eikä ole erityisiä intressejä nostaa juuri Ålandsbankenia esille, koska samaa pashaa tämä on melkein kaikissa seuraamissani Helsingin kioskeissa. Teoriani mukaan kyseessä ei ole järjestäytynyt rikollisuus, vaan enemmänkin touhua, jossa diplom ekonom Stefan kysyttäessä kertoo purjehduskaverilleen juris kandidat Staffanille, että ”våra utsikter är bra” ja sitten Staffan ostaa lappua ennen osaria puolikkaan purjeveneen edestä.
Miten asiakkaat hyötyvät?
Talouslehdistöstämme Ålandsradio jaksoi ihan itse haastatella Peter Wiklöfiä. Muut nähdäkseni vain siteerasivat tiedotetta.
Hivenen hymyilytti, kun toimittaja kysyi pankin toimitusjohtajalta, miten asiakkaat hyötyvät pankin erinomaisesta tuloksesta. Hyvin Wiklöf kysymyksestä selvisi tyyliin ”asiakkaat hyötyvät vahvasta pankista, joka pystyy tarvittaessa auttamaan”. Lausunnossa oli corporate jargoniksi yllättävän paljon totuutta mukana:
Jos pankki käy kamppailua vakavaraisuusrajojensa kanssa, ei sieltä mitään uutta lainaa saa. Ålandsbankenista taas saanevat tälläkin hetkellä rahaa lainaksi sellaiset, jotka sekä haluavat että pystyvät maksamaan lainansa takaisin.
P.S.
Banco de la Nación Argentinaa ovat ravistelleet huonommat hallitukset ja suuremmat skandaalit kuin Ålandsbankenia. Toki jos muutama hallituskausi olisi luettu vielä Viisikkoa, olisi hyvinvointivaltiolle voitu vilkutella meilläkin argentiilaisittain hyvästiksi.
Tämän kuvan jaolla halusin luonnollisesti korostaa, kuinka sankarillisesti kirjoitan sunnuntaikolumnit myös lomilta käsin.
Toiset on luotuja lakkoilemaan. Toiset tekevät töitä luonnostaan.
29.10.2023 Ålandsbankenin ennätysneljännes
