Mediasta on voinut maaliskuusta lähtien lukea veikkauksia talouden eri mallisista elpymivaihtoehdoista. Osakkeet ovat toistaiseksi palautuneet V-mallisesti. Jotkut ennustavat sen muuttumista vielä W-malliseksi. Tämä tarkoittaisi osakkeille tulevaa roimaa dippiä ja sitä seuraavaa uutta nousua. Jotkut pelottelivat L-mallin elpymisellä. U-muotoisessa palautumisessa korkean työttömyyden ja matalan talousaktiviteetin jakso tulisi olemaan pidempi kuin V-mallisessa. Reaalitalous, ainakin Ameriikoissa, näyttää palautuvan ennemminkin K-mallisesti.
K-mallin palautuminen on jossain V- ja L-mallien välissä, riippuen siitä kuka olet tai millä alalla toimit.
Toimialat kuten teknologia, ohjelmistopalvelut ja verkkokaupat ovat palautuneet nopeasti ja voimakkaasti. Matkailu, viihdeteollisuus, lentoyhtiöt ja monet muut toimialat sen sijaan painivat edelleen alamaissa.
Korkeapalkkaisille jenkeille taantuma on lähestulkoon jo ohi, mutta matalatuloiset painivat vielä pahoissa työttömyysongelmissa.
Avoimia työpaikkoja on tällä hetkellä kuutisen prosenttia vähemmän kuin viime vuoden lopulla.
Matalatuloisten kulutus on noussut jo pandemiaa korkeammille tasoille, korkeatuloisten kulutus on edelleen 10 prosenttia alemmalla tasolla.
Pienet bisnekset eivät kuitenkaan ole saaneet oviaan auki läheskään pandemiaa edeltäneille tasoille. Suuri osa sulkeneista on laittanut ovensa säppiin lopullisesti.
K-muotoista elpymistä on havaittavissa monella eri tapaa osakemarkkinoillakin, kuten esimerkiksi small cap vs large cap.
Nettovarallisuuden muutoksista
Amerikkalaisten kotitalouksien nettovarallisuus kasvoi radikaalisti vuoden toisella neljänneksellä nousten pandemiaa edeltäneiden huippujen yli. Tämä vaikuttaa vähintäänkin yllättävältä talouden junnatessa viruksen aiheuttamien haasteiden ja markkinoiden volatiliteetin keskellä.
Tilastoja tarkemmin tutkiessa voidaan kuitenkin havaita, että FED on jakanut amerikkalaiset kahteen kastiin. Kaikki eivät ole kokeneet elpymistä samalla tapaa.
Kotitalouksien nettovarallisuus oli jo ennen pandemiaa kaikkien aikojen huipuissaan. Sitä seurasi tämän vuoden ensimmäisellä kvartaalilla tapahtunut historian suurin neljännesvuotinen pudotus. Sitä ei kuitenkaan tarvinnut kauaa murehtia, sillä Q2 oli puolestaan kaikkien aikojen paras kvartaali kotitalouksien nettovarallisuuden kehitykselle.
Näin voimakkaat heilahtelut nettovarallisuudessa eivät ole luonnollisia. Markkinat eivät poukkoile tähän tapaan ilman ulkopuolista vaikutusta. Mitä siis tapahtui Q2:lla ajamaan nettovarallisuutta ylös historiallisella teholla?
Yhdysvaltain keskuspankki FED leikkasi ohjauskorot nolliin ja printtasi 3 biljoonaa taalaa historian suurimmassa elvytysoperaatiossa helpottamaan koronakriisin aiheuttamaa taloustuhoa. Elvytyksellä oli kaksi selkeää vaikutusta; sekä osakkeiden että asuntojen hinnat nousivat voimakkaasti.
Bloombergin juttua siteeraten:
Kotitalouksien nettovarallisuus kasvoi 7,6 biljoonalla dollarilla 119 biljoonaan, eli 6,8 prosentilla, hallituksen lainaamisen kasvaessa FEDin raportin mukaan. Nettovarallisuuden nousu oli historian suurin, dataa on kerätty vuodesta 1952. Osakemarkkinoiden arvo kasvoi 5,7 biljoonalla edellisestä kvartaalista ja kiinteistöjen arvo noin 458 miljardilla dollarilla.
Covid-19-pandemia ja sitä seuranneet rajoitteet lähettivät talouden syvimpään taantumaan sitten Suuren Laman, mikä johti historian suurimpaan pudotukseen kotitalouksien nettovarallisuudessa vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Sittemmin talous on kasvanut, joskin epätasaisesti. S&P500-indeksi elpyi nopeasti palaten pandemiaa edeltäneisiin huippuihin elokuun puolivälissä ja on sen jälkeen nähnyt uudet huiput.
Asuntosektori koki samanlaisen V-mallisen elpymisen. Työmarkkinoilla on vielä pitkä matka täydelliseen palautumiseen, vaikka elpymistä onkin havaittavissa. Kaikki amerikkalaiset eivät ole kuitenkaan päässeet nauttimaan elpymisestä. Noin 45 prosentilla amerikkalaisista ei ole osakesalkkua ja kolmannes ei omista asuntoa Gallupin kesäkuisen tutkimuksen mukaan.
Huomiota herättää sitaatin viimeinen lause: lähes puolet amerikkalaisista ei omista osakkeita ja kolmannes ei omista kotiaan. Vaikka kotitalouksien nettovarallisuus kasvoi räjähdysmäisesti, nämä ihmiset ovat jääneet nuolemaan näppejään. Tästä syystä varsinkin englanninkielisessä mediassa voi lukea K-mallisesta elpymisestä; osakkeiden ja kiinteistöjen omistajat rikastuvat, muut köyhtyvät.
FEDin pääjohtaja Jerome Powell on luvannut jatkaa politiikkaansa, jonka päämääränä on talouden aktiviteetin parantaminen hinnalla millä tahansa. Lausunnossaan Powell sanoi: “Sitoudumme käyttämään kaikkia työkalujamme, niin pitkään kuin on tarpeellista, talouden voimakkaan elpymisen takaamiseksi ja tuhon rajoittamiseksi. Taloutemme tulee palautumaan täydellisesti tästä vaikeasta jaksosta. Sitoudumme käyttämään kaikkia työkalujamme niin kauan kuin niitä tarvitaan.”
FED ja monet markkina-analyytikot uskovat nykyisen elvytystilanteen jatkuvan vielä hyvän aikaa. Jos tämä jatkuu vielä seuraavat viisi vuotta, se tapahtuu samaan aikaan kun suuret ikäluokat siirtävät omaisuuttaan jälkipolvilleen. Uudet sukupolvet tulevat sijoittamaan varojaan täysin erilaisessa sijoitusilmapiirissä kuin vanhempansa.
Kuten Taloudellinen Ajattelija ansiokkaassa artikkelissaan “Viisi turhaa omaisuusluokkaa” kirjoitti, eivät sijoitukset valtioiden velkakirjoihin nollakorkoympäristössä kannata, sillä ne eivät tarjoa säännöllistä kuponkituottoa. Tämä makrokehitys tullee toimimaan katalyyttinä varallisuusvirtojen ohjautumiselle eri omaisuusluokkiin. Todennäköisiä hyötyjiä ovat osakkeet, erityisesti teknologiaosakkeet, kryptovaluutat, sekä sijoitukset startuppeihin.
FED luo tyhjästä varallisuutta Amerikan rikkaimmalle puoliskolle. Vähemmän rikas puolisko kärsii jäädessä jälkeen. K-mallisen elpymisen mukanaantuomat varallisuuserot tulevat luomaan entistä enemmän poliittista epävakautta. Nykyinen malli ei toimi nykyisen hallinnon käsissä, joten tulevilla sukupolvilla on edessään haaste joko sopeutua ja rikastua nykyisessä ympäristössä, tai muuttaa systeemi kokonaan.
Keskustele markkinoista Sijoitustiedon palstalla.
