Historiallisesti S&P500 on tarjonnut tuottoa FEDin korkokiristyssykleissä, tämä tosin vain silloin kun ISM-indeksi nousee. ISM kuvastaa talouden aktiviteettia, joka mitataan yli 300 tuotantoyhtiöiden ostopäälliköiden kyselystä. Viimeisestä seitsemästä kiristyssyklistä kahdessa S&P500 teki huippunsa aikavälillä, joka muodostuu kuusi kuukautta ennen ensimmäistä koronnostoa tai 12 kuukautta sen jälkeen.
FEDin kiristäessä hidastuvaan talouteen, kuten esimerkiksi tällä hetkellä laskevaan ISM-indeksiin, ovat tuotot vuoden 1950 jälkeen olleet neutraaleja.
Bank of American Savita Subramanianin mukaan suurin riski on FEDin kiristäminen hidastuvan talouden aikana yliarvostetuille markkinoille.
S&P500 on tällä hetkellä korkeammin arvostettu (P/E 24) muihin aiempiin sykleihin verrattuna lukuunottamatta teknokuplaa (P/E 30) ajanjaksona ennen ensimmäistä koronnostoa. Tällä hetkellä velanhoidon kustannukset ovat negatiiviset, kun teknokuplan aikaan pääoman kustannukset olivat negatiiviset.
Teknokuplan kiristyssarjassa FEDin ohjauskorko nousi 1,5 prosenttia ja markkina nousi kiristyksen aikaan. S&P500 teki huippunsa maaliskuussa 2000, mutta sen arvosta katosi 49 prosenttia seuraavan 2,5 vuoden aikana.
FEDin päättäjät ennustavat nousevia korkoja aina vuodelle 2025 asti, mutta markkinat hinnoittelevat FED Funds-futuurien toimesta kahta koronlaskua jo vuodelle 2024, jolloin ohjauskorko olisi 1,5 prosenttia.
Bank of American mukaan sykliset sektorit tuottavat parhaiten, kun taas teollisuus ja kiinteistöala ovat tuottaneet heikommin.
Muita hyvin pärjänneitä sektoreita ovat teknologia, energia ja hyödykkeet.
Tuottojen hajonta on tosin huomattavan suurta eikä otoskoko ole suuri.
Arvo-osakkeet ovat tuottaneet yli seitsemän prosenttia tasaisesti painotettuun S&P500-indeksiin verrattuna kiristyssyklin ensimmäisen 12 kuukauden aikana. Kasvu- ja laatuosakkeiden tuotto puolestaan on ollut neutraali.
Matala EV/EBITDA, korkea FCF/EV ja matala P/B ovat tuottaneet hyvin.
Tällä hetkellä kyseisiä sektoreita ovat energiahyödykkeet EV-EBITDA suhteen, energia, terveydenhuolto ja hyödykkeet FCF/EV suhteen ja energia P/B-arvoa tutkittaessa.
Energia pärjää tasaisesti hyvin arvoperusteisesti kiristyksien aikana.
Tuotot koon perusteella:
- Tuotto FEDin tiukentaessa: Small cap-osakkeet ovat tyypillisesti tuottaneet hyvin ennen koronnostoa ja alisuoriutuneet niukasti kiristyssarjan aikana. Aiemmista sykleistä poiketen small cap-osakkeiden hinnat verrattuna large cap-osakkeisiin ovat historiallisesti halpoja.
- Riskeistä kertovat tunnusluvut: Small caps P/E-luvut ovat tyypillisesti nousseet 5-6 prosenttia kolmena kuukautena ennen koronnostoa ja laskeneet 8 prosenttia kiristyssarjan aikana. Russell 2000 indeksin P/E on laskenut marraskuusta jo 12 prosenttia ja suhteellinen P/E on alimmillaan sitten vuoden 2000.
- Kymppivuotinen bondi tärkeämpi kuin FEDin ohjauskorko: Small caps vs large caps tuotot korreloivat enemmän jenkkien 10-vuotisen bondin vaihtelun kuin FEDin ohjauskoron muutosten kanssa.
FED taseen kutistuessa osakkeet ovat tuottaneet bondeja paremmin, arvo-osakkeet kasvuosakkeita paremmin ja pienet yhtiöt ovat tuottaneet saman verran kuin suuret yhtiöt.
Houkuttelevan vapaan kassavirran osakkeet (FCF/EV ja FCF-tuotto) ovat olleet yksiä parhaiten tuottaneista FEDin kiristyssyklien aikana, mutta ovat pärjänneet huonommin nollakorkojen aikana.
Kiristyssyklin jälkivaiheissa FCF/EV on myös tarjonnut tunnusluvuista parasta tuottoa.
Myös pitkässä juoksussa FCF/EV on ylituottanut verrattuna muihin tunnuslukuihin Bank of American tutkimusten mukaan.
Korkeimpia FCF-EV-arvoja ovat historiallisesti tarjonneet energia, rahoitus ja terveydenhuolto.
Keskustele markkinatilanteesta Sijoitustiedon palstalla.
