Jos yhden miehen kioski käyttää aikaa 25 miljardin markkina-arvon korporaation analysoimiseen, tekee se luultavasti vääriä asioita. Toki jos kyseessä on arvostettujen Nokia-analyytikoiden Lauri Rosendahlin ja Mikael Rautasen avioton lapsi, saattaa se löytää liitetiedoista jotain, mitä muut geelitukat eivät näe. Metallimiehen ja sairaanhoitajan pojan on kuitenkin parempi silmäillä mitä pukupojat ja jakkutytöt kirjoittelevat, kuin yrittää yksin Nokia-hankeen hiihtää.
Onneksi en ole enää Pelle Miljoona Oy:n tavoin yksin sodassa koko maailmaa vastaan, vaan sijoitusimperiumini on ottanut pienyrittäjän suurimman riskin palkkaamalla yhden työntekijän. Joten voi humputella vähän raskaampienkin lappujen kanssa, kun on työtunteja käytössä.
Nokia-omistukseni ovat tällä vuosituhannella painottuneet alkuvuoden aikaan. Melkein joka vuosi ostan vuoden viimeisenä pörssipäivänä Nokiaa, koska sen likviditeetti on Helsingissä edelleen omaa luokkaansa. Tämä siitä huolimatta, että markkina-arvokilpailuissa se ei pääse edes palkintopallille. Edellä ovat suuruusjärjestyksessä Nordea, Neste, Sampo ja Kone. Toisaalta Wilma Murtokin oli tyytyväinen viidenteen sijaansa Tokion olympialaisissa.
Epäilen Nokian hyvän vaihtuvuuden johtuvan historian lisäksi yhtiön vaikeasta ennustettavuudesta. Kuka muka oikeasti tietää, kauanko Nokian patenttisalkku vuolee kultaa? Tai minkälaisia ovat verkkoinfrastruktuurin ja matkapuhelinverkkojen katteet parin vuoden päästä? Nokian luulisi kuitenkin tekevän molempia vielä silloin.
Hinta per tulos = P/E 10
Tiedämme (tai ainakin mie tiiän) Nokian suhteen nähdäkseni vain sen missä kiekko on nyt, emme minne se menee.
Viime vuonna Nokia teki Inderesin mukaan 43 senttiä oikaistua tulosta per osake. Tämä tekee perjantain päätöskurssilla @4,39 P/E:ksi 4,39/0,43 = 10,2.
Pidän historiallisiin P/E-lukuihin vertaamista metamorfoosin kokeneissa yhtiöissä – ja korkotaso huomiotta jättäen - lähinnä pseudotieteenä, mutta löysin vuoden 2001 Talouselämästä jutun, jossa todetaan Nokian P/E-luvun kuuluvankin olla noin 30. Viitaten siis siihen, ettei tarvitse olla enemmän. Joten kolminkertaisia haetaan, mikäli tämä pitäisi paikkansa.
P/E-luku joka tapauksessa tarkoittaa, että tasaisen vauhdin taulukolla Nokia keräisi kasaan markkina-arvonsa verran tulosta kymmenessä vuodessa. Akin arvaustoimiston tulkinta tästä on, että markkina hinnoittelee Nokialle lähivuosina tulosheikennyksiä.
Yritysarvo per käyttökate = EV/EBITDA 6
Yritysarvo (= Enterprise Value) tarkoittaa yhtiön markkina-arvoa nettoveloilla justeerattuna. Se on hyvinkin relevantti tieto esimerkiksi yritysostajalle, koska tämä saa velat vastattavakseen tai kassan haltuunsa. Tiedän muuten hilpeitä tapauksia, joissa asunto-osakeyhtiön myyjä ei ole vedonnut yhtiön tilillä oleviin rahoihin ja nämä ovat tulleet ostajalle iloisena yllätyksenä.
Käyttökate (=Earnings before interests, taxes, depreciation and amortization) taas on se raha mitä bisnes kehrää, ennen kuin velkojille ja verokarhulle annetaan mitään. Eikä investointeihin tai niiden kulumiseenkaan kiinnitetä mitään huomioita.
EV/EBITDA-luku kertoo, kuinka monessa vuodessa yritys tekisi velattoman arvonsa verran käyttökatetta. Jos siis tulos pysyisi paikallaan, mikä on harvinaisehkoa.
Olin kerran jossain ipoesittelytilaisuudessa, jossa ruotsalainen geelitukka selitti naama leveässä virneessä, miten P/E on nykyisin laitettu osakeanalyytikkojen roskakoriin, minne se kuuluukin. EV/EBITDAa se olla pitää. Suosittelen kaveria pysymään kuukausipalkkaisissa hommissa, koska sanoisin asioiden olevan kuten pokerissa: Riippuu yhtiöstä, toimialasta ja analysoijan kuukautiskierron vaiheesta, kumpi tunnusluku on relevantimpi.
P/E:tä ja EV/EBITDA:a yhdistää aasialaisten miesten tunnusluku-unelma: Mitä pienempi sen parempi. Nokian EV/EBITDA 2022 @4,39 on 6,3, mikä on teknologiayhtiölle hyvin alhainen.
Totisesti minä sanon (uudestaan vähän toisin sanoin), että Nokia hinnoitellaan kuin taantumassa oleva arvoyhtiö.
Varo arvoansoja
Jos ostat osakkeita pelkästään alhaisen P/E:n (tai minkä muun tahansa tunnusluvun) perusteella, hyppäät ennemmin tai myöhemmin arvoansaan. Kakku voi olla päältä kaunis, mutta silkkoa sisässä. Jos yritys viime vuonna myi koko liiketoimintansa ja jakoi jo varat osakkaille, voi sen P/E olla alle yhden ja yhtiö aivan pommisijoitus.
Viime vuoden tuloksilla ei ole osakespekulantille juuri väliä, niistä voi parhaimmillaankin vetää vain puoliluotettavia johtopäätöksiä tulevien vuosien tuloksista. Tärkeämpää olisi siis arvata oikein, miten yhtiön tulos tulevina vuosina kehittyy.
Nokian sumuinen tulevaisuus
Inderes ennustaa Nokialle tuleville vuosille maltillista tuloskasvua. Jos tämä toteutuu, ovat Nokian osakkaat ilman muuta rahariihellä.
Mie en juuri pysty Atte Riikolan tulosarvauksiin lisäarvoa tuomaan. Paitsi sen, että painonnostoa harrastavien juttuihin kannattaa luottaa enemmän kuin kukkakeppien. Heidän ei nimittäin tarvitse pönkittää itsetuntoaan pashapuheilla ja/tai korulauseilla. Nokian toimitusjohtaja Pekka Lundmark nosteli romua ainakin vielä tuoreena toimarina vuonna 2020. Toivottavasti vieläkin.
Ehkä Pekka löytää osakkeenomistajille jotain tuloskasvua Etelä-Amerikasta tai vaikka Intiasta? Natomaat alkavat olla Nokialla jo läpi koluttuja ja eiköhän Kiina suosi jatkossa omia toimijoitaan, aivan kuten EU:kin tekee.
Treidaaminen sallittu
Ettei Nokiapositioni jäisi ihan kokonaan toiveiden varaan, olen treidaillut lapulla puoliahkerasti, jos sitä salkusta on löytynyt. Mikään salkkuni peruskivi se ei ole koskaan ollut. Vaikka 1990-luvulla olisi kyllä pitänyt.
Siniset pallukat ostoja ja punaiset myyntejä. Huomatkaa kurinalainen kuralla myynti vuoden 2022 alussa. Kyllä demariäiskän pitäisi olla pojastaan ylpeä!
Nokia pomppii nähdäkseni pörssitiedotteiden väliaikoina melkoisen iloista random walkia. Tämän hyödyntämättä jättämistä kutsutaan meillä päin laiskuudeksi.
Ollaan vaan ja hodlaillaan
Ostelin Nokiaa osarin alla laskeviin. Myin nämä ostokset osarin jälkeen melkein kaikki, mikä tarkoitti noin kymmenen prosentin juustohöyläämistä.
Kohtuullisen kokoista loppupositiotani hodlailen tyytyväisenä: Tulee joko tiliä tai pääsen syyttämään Inderesiä tappioista.
P.S. Knoppitietoa, jolla tehdä baarissa vaikutus siviileihin:
Nokian markkina-arvo on tällä hetkellä samaa suuruusluokkaa kuin sen liikevaihtokin, eli noin 25 miljardia euroa. Tämä taas on noin kolme kertaa Marinin hallituksen tämän vuoden budjetin alijäämä.
Annika Saarikko jäänee muuten ylimääräisine lapsilisineen lähitaloushistoriaamme sen toistaiseksi epäonnistuneimpana valtiovarainministerinä. Isopää-Erkki luovuttaa paikan varmasti mielellään.
