Osakemarkkinat ovat laskeneet rajusti maaliskuun jälkeen, alkuvuonna nähty reipas kurssinousu on syöty ja tunnelma markkinoilla on pelokas ja pessimistinen. Syitä pörssilaskulle on useita, sota Ukrainassa, Kreikan epävakaus ja velkakriisi, raaka-aineiden hinnanlasku, jenkkiyhtiöiden heikompi tuloskehitys alkuvuonna, Kiinan kasvuhuolet ja Aasian pörssipaniikki sekä FED:in koronnoston ennakointi ja epävarmuus. Lisäksi tänä vuonna tulee kuluneeksi seitsemän vuotta vuoden 2008 pörssiromahduksesta, miksi seitsemän?
Pörssisykli jaetaan yleisimmin noin seitsemän vuoden jaksoihin.
Luvun seitsemän erityismerkitystä lukuna korostetaan milloin milläkin raamatullisella (kuoleman synnit, lihavat vuodet, klassiset planeetat, seitsemän ihmettä jne) ja muulla merkittävällä asialla pohjustaen (viikonpäivät, valtameret, maanosat, sateenkaaren värit jne.). Mutta kieltämättä myös pörssiromahdukset ovat viime aikoina osuneet suhteellisen lähelle seitsemän vuoden kiertoa. 1987 koettiin ’Black Monday’, kun kurssit romahtivat Yhdysvalloissa reilut 20 prosenttia. 1994 pörssit laskivat kun velkakirjamarkkinoilla nähtiin hintaromahdus. 2001 lasku koettiin teknokuplan puhjettua ja WTC-iskujen säikäytettyä sijoittajat. 2008 Yhdysvaltain finanssikriisi aiheutti tuoreimman romahduksen. 2015 olisi siis laskujen mukaan jälleen romahdusvuosi seitsemän nousuvuoden jälkeen.
Tuleeko nyt myydä?
Pörssikurssit seuraavat reaalitaloutta, suhdannevaihtelun ajoittuminen tasaisesti esimerkiksi seitsemän vuoden ajalle merkitsisi valuvikaa ihmisluonnossa, ihmiset toistaisivat samaa virhettä jatkuvasti ja aiheuttaisivat yhteiskunnassaan taantuman. Pörssissä ihmisten ahneus korjaisi voiton kohti seitsemättä vuotta ja seurauksena olisi jälleen tuttu opetus.
Onko markkina satunnainen vai luonnostaan syklinen?
Tehokkaan markkinan teoreetikot edustavat kantaa, jossa mikään tapa ei voisi tuoda ylituottoa markkinoilla. Hypoteesi sisältää myös idean tulevaisuuden satunnaisuudesta, jolloin tasainen toistuva syklisyys ei päde. Teknisen analyysin hyödyntäjät ennustavat tulevaa tutkimalla mennyttä kurssikehitystä, he uskovat että ihmiset toistavat tiettyjä tapoja. Esimerkiksi mikäli joukko sijoittajia huomaa, että arvopaperi ei laske alle 20 euron, he alkavat ostaa lähellä sitä hintaa, jonka jälkeen joukkoon liittyy useampi sijoittaja ja tasosta tulee voimakkaampi vastustustaso. Tässä ilmiössä on kiistämättä kyse laumakäyttäytymisestä, eikä esimerkki varmasti ole ainoa kaupantekopäätöksiin vaikuttavista psykologisista tekijöistä.
Edellä mainittu seitsemän vuoden sykli ja esimerkit on löydetty jälkeenpäin kursseja tarkastelemalla ja siihen liittymättömiä asioita yhdistelemällä. Halutessaan ja valikoidusti, markkinoilta löytää varmasti monenlaisia toistuvia tapahtumia ja erilaisia tapoja ennustaa tulevaa. Takeita ennustusten toteutumisesta ei kuitenkaan ole, eikä tule olemaan. Ihmiskäyttäytyminen ei kuitenkaan ole täysin loogista, tai täysin satunnaista ja se tulee aiheuttamaan kiistaa pörssikurssien hinnanmuodostuksen tekijöistä ja tehokkuudesta myös jatkossa.
Onko pörssisykli kenties huipussaan vai ovatko nämä uskomukset täyttä huuhaata? Keskustele aiheesta Sijoitustiedon foorumilla.
Sijoitustieto / Juha
