Grand Casino päätti järjestää erikoisturnausviikonlopun, johon kuului 500 euron omahaturnaus ja 1000 euron no limit texas- turnaus. Turnausten ohessa pyörivät myös käteispelit. Perjantain turnaukseen tuli 51 ja lauantain 61 pelaajaa. Jos vastaavat turnaukset olisi järjestetty kolme vuotta sitten olisivat osanottajamäärät olleet ehkä kaksikymmentä omahaan ja 12 texasiin. Suomalaisia pelaajia, jotka olisivat olleet halukkaita pelaamaan tämän kokoisia turnauksia ei yksinkertaisesti ollut enempää. Näitä turnauksiahan ei ulkomaille markkinoitu (eikä paljon kotimaahankaan), mutta silti suosio oli hyvä. Ulkomaalaisia ei paikalle tullutkaan yhtään.
Mielenkiintoinen ilmiö oli, että omahaturnaukseen tuli vähemmän pelaajia kuin texasiin, vaikka buyin oli pienempi. Tämä osoittaa sen, että pokerimaailmassa (kuten muussakaan elämässä) mikään ei ole pysyvää. Omaha dominoi Casino Rayn pokeripelejä vuodesta 1997 aina näihin päiviin asti. Normaaliviikkoinahan suosituin käteispeli Grand Casinolla on nykyisin no limit texas.
Turnausviikonloppuna suurimmat rahapelit olivat vielä omahaa, mutta onko näin asia seuraavassa Midnight Sunissa jää nähtäväksi. Nyt isointa omahaa vedettiin kuitenkin pitkälti samoin voimin kuin muutama vuosi sitten. Tavallista isompien turnausten houkuttelemina paikalle oli saapunut myös entisiä Casino Ray:n päivittäisasiakkaita, jotka viettävät nykyisin iltansa pääosin nettipelien parissa. Turnausviikot vetävät aina puoleensa myös meitä jo veteraanisarjaan luokiteltavia pelaajia.
Palkintosijat turnauksissa menivät melko tasan vanhan kaartin ja nuorten leijonien välillä. Molemmista finaalipöydistä löytyi ainakin neljä sellaista pelaajaa, jotka tunsin jo monta vuotta sitten. 90-luvulla jos turnauspöytään tuli joku tuntematon suomalainen saattoi huoletta olettaa, että hän ei osaa pelata. Hänen saattoi olettavan vetelevän löysästi ja pelaavan passiivisesti. Nykyisin jos näkee turnauspöydässä tuntemattoman 19-vuotiaan suomalaisen voi olettaa joutuvansa reraisebluffin kohteeksi jossain vaiheessa turnausta. Jää nähtäväksi pystyvätkö Casino Raylla 90-luvulla aloittaneet jatkossa vielä pitämään pintansa nuorison hyökkäystä vastaan vai saatellaanko heidät pikku hiljaa pokeridinosaurusten hautausmaalle. Ja hyökkäävätkö uudet kasvot myös isompiin rahapeleihin kouluttamaan vanhoja jääriä.
Turnausviikonloppu oli kokonaisuudessaan erittäin positiivinen kokonaisuus. Järjestelyt pelasivat hyvin, välillä jopa unohti kokonaan olevansa monopolikasinossa. Turnaukset menivät jouheasti eteenpäin ja rahapelit pyörivät moitteetta. Paljon on saavutettu edistystä näissä asioissa yhdessätoista vuodessa. Ainoa valitettava seikka on se, että useimmat kokeneet hyvät jakajat ovat joko siirtyneet pöydän toiselle puolelle tai muihin töihin tai sitten ylennetty esimiestehtäviin kasinolla. Uusista jakajista täytyy kuitenkin todeta, että heidän suhtautumisensa asiakkaisiin oli ystävällisempää kuin 90-luvun parhaiden jakajien ja myös keskimääräinen osaamistaso paljon parempi kuin uunituoreiden jakajien ennen vanhaan. Jos toimittaisiin markkinataloudessa niin hyville pelinhoitajille maksettaisiin niin paljon palkkaa, että heidän kannattaisi pysyä pelinhoitajina. Kilpailu pakottaisi kasinon pitämään kiinni arvokkaimmista työntekijöistään.
