Tyypillisesti vuodenvaihteessa kertaillaan mennyttä vuotta ja tulkitaan kahvinporoja alkavalle vuodelle.
Aloitetaan menneestä. Euroopassa 2017 pörssit kokivat kaksi 10% kokoluokan korjausliikettä. Molemmat korjausliikkeet tapahtuivat euron vahvistumispiikkien aikaan. Dollareissa mitattuna Eurooppa ja USA kulkivatkin paremmin käsi kädessä. Markkinakorjauksien osalta 2017 oli leppoisampi kuin 2016, jolloin nähtiin kahden 10% korjauksen lisäksi yksi peräti 20% korjausliike. Tässä ei pitäisi olla mitään yllättävää – käytännössä joka vuosi nousumarkkinankin aikaan nähdään vastaavankokoisia korjausliikkeitä.
Kuva: 2017 pörssissä nähtiin kaksi 10%-korjausliikettä…
Kuva: …jotka molemmat tapahtuivat euron vahvistumisen aikoihin
Kuva: 2016 kahden 10%-korjauksen lisäksi vuosi alkoi tömäkällä 20% laskulla
USA:n parin viime vuoden aikana poissa loistaneita korjausliikkeitä selittääkin osaltaan valuuttakurssimuutokset. Vuonna 2009 käynnistyneen nousumarkkinan aikana myös USA on kohdannut käytännössä joka vuosi merkittäviä korjausliikkeitä.
Pitkä kuvahan on edelleen hyvä – lähes sadan vuoden nousuputki indeksissä jatkuu edelleen, ja selkeää heilahdusta kanavan yläpuolelle, ”yliostetun” puolelle, ei ole tapahtunut:
Kuva: Pörssin pitkän aikavälin trendi
Kuva: Inflaatiokorjauksen jälkeen pörssin trendi ei ole yhtä selkeä, mutta selkeää merkkiä yliostetusta tilanteesta ei näy
Ylläolevasta voi vetää alkaneelle vuodelle 2018 joitakin suuntaviittoja:
Anna meille meidän jokavuotiset korjausliikkeemme
Hyvin korkealla todennäköisyydellä voidaan luvata, että vuoden aikana nähdään ainakin yksi, mutta todennäköisemmin kaksi kymmenen prosentin kokoluokkaa olevaa korjausliikettä. Fiksumpi sijoittaja suunnittelee etukäteen, miten toimii ennen korjausta, ja miten toimii korjauksen aikana. Typerin vaihtoehto on keventää salkkua korjausliikkeen jo tapahduttua ja ihmetellä, kun myyntien jälkeen kurssit kääntyvät nousuun.
Euron vahvistuminen söi tuottoja 2017 – mutta heikkenemistä 2018?
Valuuttakursseilla tulee olemaan sijoittajalle isompaa merkitystä kuluvana vuonna. Euron ja Yhdysvaltain dollarin vaihtokurssi ei juuri liikkunut 2015-2016. 2017 käynnistynyt euron vahvistuminen satutti euroissa mitattua eurooppalaisten osakkeiden sijoitustuottoa. Kolikonheittoanalyysini kertoo, että vuonna 2018 olisi taas euron vuoro olla heikko, minkä pitäisi sataa eurooppalaisen sijoittajan laariin.
Tiukentuvat keskuspankit
Keskuspankkien harrastama elvyttäminen on käännöskohdassa, mutta USA:n keskuspankin ostotoimenpiteiden loppuminen ei sysännyt maata taantumaan tai osakekursseja laskusuuntaukseen. Euroopan keskuspanki on jo elvytyshanoja ruuvaamassa pienemmälle ja mahdollisesti sulkemassa kokonaan vuoden loppuun mennessä. Ilmassa on varovaista optimismia, että Euroopassa talouden hyvä pöhinä kantaisi keskuspankkimme tiukentuvasta politiikasta huolimatta.
Markkinareaktiot ”karhuaiheisiin” vaatimattomia
Sijoittajat osaavat jo aika hyvin suhtautua ”populismiin” ja shokeeraaviin otsikoihin. Korean niemimaan sota, Kiinan mahdollisen kuplan mahdollinen puhkeaminen, USA:n presidentin hölmöilyt, Brexit tai euroalueen kehittämisen ristiriidat eivät 2017 sijoittajia häirinneet. Aina kun otsikoissa oli jotain näihin potentiaalisen karhumarkkinan käynnistymiseen yhdistettyihin teemoihin liittyvää, kurssireaktiot olivat hyvin vaatimattomia.
Seuraavaksi katsomme alkaneen vuoden kalenteria. Siellä on neljä isoa tapahtumaa, joista jokainen voi osaltaan olla etukäteen tai tapahduttuaan markkinahermostumisen aiheuttaja.
Saksan hallituksen muodostaminen
Tällä hetkellä Angela Merkelin johtama CDU-puolue käy hallitusneuvotteluja sosialidemokraattien kanssa. Kompastuskivinä neuvotteluissa ovat tähän asti olleet koko Eurooppaa riivaavat näkemyserot euroalueen liittovaltioistamisen syvyydestä ja siirtolaiskriisistä. Mikä oli vihreille liian hapokasta, saattaa olla hapokasta myös demareille. CDU kannatuksensa laskun pelossa tuskin ryhtyy myötämielisemmäksi turvapaikanhakijoiden tai EU-liittovaltioistumisen suhteen.
Voimakkaan kansallismielisen ja äärioikeistolaiseksikin luonnehditun AfD-puolueen kannatus on kasvussa, mikä tekee uusien vaalien järjestämisestä sietämättömän ajatuksen. Saksa voi käytännössä jatkaa olemassaolevalla hallituksella vielä pitkään, mutta EU-tasolla päätöksenteko ilman Saksan uuden hallituksen linjauksia on vaikeaa.
Sosialidemokraatit voivat asettaa sekä kansallisen että eurooppalaisen solidaarisuuden lisäämisen kynnyskysymykseksi, mikä heikentäisi saksalaisten yritysten kilpailuasemaa. Demarit tietävät, että ilman selkeää oman linjansa kirkastamista ja nyt sopivassa paikassa esitettyjä röyhkeitäkin vaatimuksia trendinomainen kannatuslasku jatkuisi. Todennäköisesti hallitus saadaan muodostettua ensimmäisen vuosineljänneksen aikana.
Seuraa: Demareiden ulostulot ja puoluekokous 21. tammikuuta.
4. maaliskuuta Italian vaalit
Italiassa pidetään vaalit 4. maaliskuuta. Mielipidekyselyissä populistipuolue Viisi Tähteä on tällä hetkellä mielipidekyselyiden ykköspaikalla, mutta ero Demokraattiseen puolueeseen on pieni. Viiden Tähden, Forza Italian ja Lega Nordin yhteiskannatus on mielipidekyselyissä nyt n. 55-60 prosentin luokkaa, joten näiden kolmen populistipuolueen koalitiohallitus on ainakin teoriassa mahdollinen. Jokainen näistä on avoimesti julistanut kannattavansa suoraa euroeroa, kansallista rinnakkaisvaluuttaa tai ainakin kansanäänestystä eurojäsenyydestä. Useimmat kommentoijat pitävät populistipuolueiden koalitiota epätodennäköisenä. Todennäköisesti näiden kolmen hallitusneuvottelut epäonnistuisivat ja jonkinlainen virkamies- tai vähemmistöhallitus saattaa olla lopputulos, ehkä PD-puolueen johdolla. Eurojäsenyydestä kansanäänestyksen järjestäminen edellyttäisi perustuslain muuttamista, ja euroalueen lainsäädäntö suhtautuu hyvin penseästi rinnakkaisvaluuttoihin. Euroopan keskuspankin velkakirjaostoista huolimattakin euroeron todennäköisyyden kasvu nostaisi Italian korkotasoa kestämättömälle tasolle. EKP:n kokouksessa 8. maaliskuuta johdolta kysytään varmasti näkemyksiä Italian puolueiden valuuttasuunnitelmiin.
Seuraa: Mielipidekyselyt, Viisi Tähteä-puolueen puheet sopivista hallituskumppaneista, PD-puolueen ja eurokraattien junailut ”vastuullisen” hallituksen muodostamiseksi
Kuva: Puoluekannatuskyselyt kertovat Viiden Tähden vahvuudesta. Lähde: Wikipedia
14. kesäkuuta Euroopan keskuspankin kokous
Euroopan keskuspankki (EKP) on toistaiseksi ilmoittanut, että se jatkaa alkaneena vuonna alennetuilla määrillä velkakirjojen osto-ohjelmaansa aina syyskuulle asti. Kesäkuun EKP-kokouksen yhteydessä julkaistaan päivitetyt talousennusteet, joten se on luonteva ajankohta viestiä markkinoille etukäteen, mitä syyskuun jälkeen tapahtuu. Todennäköisesti osto-ohjelmaa tullaan jatkamaan ainakin vuoden 2018 loppuun asti ja mahdollisesti pitempäänkin. EKP on luvannut, että ostoja jatketaan syyskuuta pitemmälle ”mikäli se on tarpeellista” ja joka tapauksessa siihen asti, että inflaationäkymissä nähdään kestävä siirtymä tavoitetasoja kohti.
Seuraa: Suhdannebarometrit, toteutunut inflaatiodata ja markkinapohjaiset inflaatioennusteet.
6. marraskuuta USA:n täytevaalit
Äänestäjät pääsevät äänestämään kongressin ja senaatin edustajista, ja republikaanien uskotaan menettävän paikkoja demokraateille. Tällä hetkellä mielipidekyselyiden mukaan on ihan fifty-sixty, menettävätkö republikaanit efektiivisen enemmistön, mikä vaikeuttaisi huomattavasti presidentin lainsäädännöllisiä toimia. Mikäli republikaanien enemmistö onnistutaan murtamaan, demokraateilla voi olla suunnaton kiusaus rampauttaa Trumpin hallinon toimintakykyä. Tämä ei automaattisesti tarkoita demokraateilta nelivetojarrutusta, sillä äänestäjät rankaisisivat tahallisesta hankalaksi heittäytymisestä myöhemmin vaaleissa.
Seuraa: Mielipidekyselyt, demokraattipuolueen johdon linjaukset
