Nasdaq-100-teknologiaindeksin nousu on ollut huumaavaa tämän vuoden aikana, erityisesti pahimman koronapohjan jälkeen:
Markkinahuhujen mukaan Nasdaqin viimeisin dippi johtuisi pitkälti yhden markkinaosapuolen optiopositioiden purkamisesta. Siitä huolimatta Nasdaq on noussut tänä vuonna noin 28 prosenttia SP500-indeksin tuottaessa vain viitisen prosenttia:
Onko Nasdaqin voimakkaan nousun taustalla vain koronakriisistä johtuneen käyttäytymis- ja kulutusmuutoksen suuntautuminen nettiin, vai voiko taustalla tosiaan olla muutakin? Markkinoilla huhutaan “Nasdaq-valaan” isosta positiosta optiomarkkinoilla ja sen vaikutuksista indeksin hekumalliseen nousuun ja viimeisimpään dippiin.
Wall Street Journalin lähteiden mukaan treidin takana olisi japanilainen pääomasijoitusyhtiö Softbank, joka kuitenkin operoi tällä hetkellä hedge fundin tapaan. Softbank osti “call spread”-optiostrategiaa summalla, joka vastaa epäsuoraa 50 miljardin dollarin omistusta eri tekno-osakkeissa. Treidin toteutusta seuranneet sijoittajat ja analyytikot kertovat optioposition kertymisen antaneen vahvasti myötätuulta tekno-osakkeiden nousulle. Vaikka treiderit seurasivat position kasaantumista, eivät he tienneet kuka sen takana on.
Avoimien osto-optioiden määrä kasvoi voimakkaasti kesäkuun jälkeen. Mammuttimaisia positioita on otettu niin Amazonin, Adobe, Netflixin, Facebookin kuin Microsoftinkin osakkeisiin:
Optiovolyymit alkoivat tosin nousta jo maaliskuussa kun nälkäiset Robinhood-treiderit saivat vihiä optioiden tuottopotentiaalista.
Tekno-osakkeet kuumaa kamaa kriisistä huolimatta - tai siitä johtuen
Osakkeet nousivat uusiin huippuihin tänä vuonna huolimatta koronaviruksen aiheuttamasta pienestä kuopasta matkan varrella. Nousua johtivat tekno-osakkeet monien aktiviteettien, kuten töiden, koulujen ja viihteen siirtyessä nettiin.
Ennen viimeaikaista dippiä Applen osakkeen arvo oli noussut 700 miljardia taalaa heinäkuun lopun jälkeen. Teslan osakkeen arvo enemmän kuin tuplaantui samassa ajassa nostaen sen maailman kymmenen arvokkaimman yhtiön joukkoon.
Apple, Amazon, Microsoft, Facebook ja Alphabet (Google) vastaavat noin neljännestä SP500-indeksin osakepainosta. Kun teknojättien hinnat liikkuvat, markkinat seuraavat mukana.
Teknologiaosakkeiden voimakas nousu on nostanut markkinoita mukanaan, mutta pelko markkinoilla uusista, valtavista optiopositioista ja niiden vaikutuksesta osakkeisiin säilyy.
Treidaajien mukaan viimeaikainen markkinadynamiikka voidaan osittain selittää Softbankin treideillä. Samojen treidereiden mielestä aktiviteetti optiomarkkinoilla on ollut niin vakaata, että se on tukenut tekno-osakkeiden rallia ja luonut poikkeuksellista dynamiikkaa osakkeisiin.
Cornerstone Macron optiopomo Danny Kirschin mukaan Softbankin optiopositiot voimistivat markkinoiden liikkeitä molempiin suuntiin, niiden takia sekä rallit että dipit muuttuvat voimakkaammiksi.
Softbank pähkinänkuoressa
Softbank tunnetaan parhaiten Vision-rahastostaan, joka sijoittaa start-uppeihin kuten Uber aikanaan ja Bytedance, joka omistaa TikTok-sovelluksen. Rahastossa on varoja 100 miljardin taalan edestä.
Softbankin sijoitus WeWork-yhtiöön meni happamaksi, minkä takia Softbankin piti pelastaa WeWork totaaliselta kaatumiselta. Myös Uber-sijoitus koki tappioita koronakriisin takia ja yhtiö raportoi 9 miljardin dollarin tappion maaliskuussa päättyneeltä tilikaudelta.
Heinäkuussa Softbankin perustaja ja toimari Masayoshi Son ilmoitti firman uudesta 555-yksiköstä, joka sijoittaa julkisille markkinoille.
Lakisääteisten raporttien perusteella Softbank osti 4 miljardilla taalalla esimerkiksi Amazonin, Microsoftin, Teslan ja Netflixin osakkeita kevään aikana.
Lukuun eivät sisälly optiokaupat, jotka tuottavat mikäli osakkeet nousevat tietylle tasolle. Raporttien ja huhujen mukaan Softbank osti optioita samalla summalla kuin osakkeita, eli neljällä miljardilla taalalla. Samalla se myi osto-optioita huomattavasti korkeammalla toteutushinnalla. Tämä mahdollistaa Softbankin tuoton ansaitsemisen osakkeiden lyhytaikaisella nousulla ja kotiuttaa voitot myymällä positio osissa halukkaille vastapuolille.
Sijoittaja maksaa optiosta preemion, jolla saadaan kohde-etuuden hintakehitykseen vipuvaikutusta. Lähteiden mukaan Softbankin tapauksessa 4 miljardin taalan optiopreemioilla se altistui noin 50 miljardia dollaria vastaavalle osakepositiolle.
Softbankin osake sukelsi maaliskuussa yhtiön ilmoittaessa strategisista muutoksista, mutta on sittemmin pompannut tämän vuoden huippuihin. Viimeisin dippi johtui paljastuksesta Softbankista Nasdaq-valaana:
Yhtiö on myynyt maalikuusta lähtien omistuksiaan noin 50 miljardilla taalalla esimerkiksi Alibabassa ja T-Mobilessa.
Suuri osa summasta piti laittaa kiertoon osakkeiden takaisinostojen ja lainanmaksun merkeissä, mutta takaisinostot päättyivät osakkeen raketoidessa takaisin ylös. Toimitusjohtaja Sonin mukaan yhtiöllä ei ole kiirettä ostaa takaisin 47 miljardia yhtiön bondeja, sillä käteiskassaa riittää pariksi vuodeksi, eikä bondien holdaajia kiinnostaa myydä.
Softbankin uusi rahasto sijoittaa epälikvidien start-uppien sijaan erittäin likvideihin julkisesti noteerattuihin yhtiöihin. Rahasto aikoo aggressiivisesti hyödyntää optioiden tarjoamaa vipuvaikutusta.
Osa Softbankin osakkeenomistajista on huolissaan yhtiön uudesta julkisesti noteerattuja osakkeita treidaavasta 555-yksiköstä. Toimitusjohtaja Son omistaa uudesta rahastosta kolmasosan, joten hänellä on ainakin ihoa pelissä. Hän on myös luvannut hyvittää osan tappioista mikäli rahasto 12-14-vuotisen elinikänsä aikana kokisi tappioita.
Bloombergin mukaan Softbank olisi muuttamassa kiistanalaista optiostrategiaansa tekno-osakkeissa konservatiivisempaan suuntaan. Ilmeisesti osakkeiden viimeaikainen lasku on saanut Sonin mietteliäälle päälle. Yhtiö painotti optiopanostusten olevan vain suurissa teknoyhtiöissä call spreadien muodossa aggressiivisten lyhytkestoisten vetojen sijaan.
Olisihan se melkoista, mikäli yhdellä markkinaosapuolella olisi vielä tänä päivänä mahdollista vaikuttaa osakkeiden hintaan näinkin merkittävästi.
Voiko Softbank saada aikaan negatiivista myllerrystä markkinoilla optiotreideillään? Kommentoi Sijoitustiedon palstalla.
