Suomen Osakesäästäjien tuoreehko toimitusjohtaja Victor Snellman haluaa uskoa uusimman Viisas Raha -lehden mukaan, että kaikki suomalaiset puolueet ovat Suomen ja kaikkien suomalaisten vaurastumisen puolella. Miekin haluaisin uskoa. Mutta sen jälkeen, kun Kimmo Kiljunen ehdotti nuorten eläkevarojen kavaltamista ja puheenjohtaja Antti Rinne kannatti tätä, on ollut hankalahkoa uskoa demarien olevan muiden kuin puolue-eliittinsä vaurastumisen puolella. Varsinkin kun puolueen verolinjaukset ovat Finérin perheen veropopulismin varassa.
Sen sijaan on helppo uskoa, että Anders Wiklöf haluaa kaikkien ahvenanmaalaisten vaurastuvan. Kun ihminen on tienannut sijoitusurallaan enemmän kuin mitenkään pystyy järjellisesti kuluttamaan, se saattaa hurahtaa harrastamaan hyväntekeväisyyttä. Kysykää vaikka Warren Buffettilta, Bill Gatesiltä tai Ilkka Herliniltä.
Uskon siis täysin, että Ahvenanmaan rikkain mies oli tosissaan sanoessaan ”Ahvenanmaan yhteiskunta tarvitsee osinkoja enemmän kuin Ålandsbanken”. Tai teknisesti tämän sanoi Ålandsbankenin hallitus esittäessään euron osakekohtaista osingonjakoa vastoin Finanssivalvonnan suosituksia, mutta ÅAB:n hallitus antanee niukahkosti sellaisia lausumia, joita Anders Wiklöf ei allekirjoittaisi.
Tämän maailman timoharakat tietenkin vähintään teeskentelevät ajattelevansa wiklöfien ajattelevan vain omia rahojaan. Mutta ilman vastakkainasettelun rakentelua on vaikeaa ministeriksi päästäkään.
Toki jos taloudellisen riippumattomuuden saavuttaminen on vielä kesken, voi hyvää omaatuntoa ostaa esimerkiksi merkitsemällä Ålandsbankenin vihreitä bondeja. Jos laittaa rahansa osakkeita huonomman odotusarvon viherpestyihin sijoituskohteisiin, voi kuitenkin visioida pysäyttävänsä jääkarhujen lauttojen sulamisen. Ja lisäksi sijoitukset saattavat osoittautua yllättävänkin hyviksi, kunhan vain on viherpesemässä itseään ensimmäisten joukossa. Jos sattuu löytämään ensimmäisten joukossa sijoituskohteen, joka kelpaa Kallion apurahataiteilijoille vielä selvinpäinkin, saattaa joutua viherpesuinnokkaan lauman arvonnousutallomaksi. Tämä on kuitenkin leppoisampi ihmiskohtalo kuin jäädä esimerkiksi villiintyneen pitkäsarvisten lauman jalkoihin.
Tämän viikon perjantaina jäi Ålandsbankenin tulos melko vähälle huomiolle, kuten tavallista. Kun samana päivänä julkaistaan kaikenlaista Nesteen ja Fiskarsin tulosta jää pienehkön saaristolaispankin tulosjulkistus helposti hehkuttamatta. Jotkut osakesijoittajat olivat kuitenkin hereillä, kuten kurssikäyrästä voi päätellä.
Huomattavaa on, että tämä on viiden vuoden eikä päivän kehitys. Taputtelen itseäni selkään yli kuuden vuoden takaisesta kolumnistani, jossa kerroin aikovani ostaa seuraavalla viikolla Ålandsbankenia. Tämä ei ollut taloudellisessa mielessä kaikkein nerokkaimpia suorituksiani, koska jotkut pokeriammattilaiset lukivat kolumnin sunnuntaina ja repivät osakkeen hinnan ylös heti maanantaina. En uskonut, että buumin lapset oikeasti pokeridinosaurusta kuuntelisivat ihan sijoituspäätöksiksi asti. Mutta siitä viikosta asti miulla on ollut jonkunlainen ÅAB-positio, halvimmat alta kympin ostettuna. Nykyisin ahneuksissani ja Pyysing-efektinkin olemassaolon ymmärtäneenä enimmäkseen ostan ensin ja kirjoitan vasta sitten.
Nyt en enää haluaisi kirjoittaa, että ”Nythän on niin, että joko Ålandsbankenin tulostahti hiipuu tai kurssi nousee” kuten kuusi vuotta sitten, vaikka ÅAB riuhtaisi viimeisellä neljänneksellä 0,63 euroa osakekohtaista tulosta. Tämähän olisi tasaisella vauhdinjaolla 2,52 euroa tulosta, joka jättäisi perjantain päätöskurssilla P/E:n alle kympin. Joten periaatteessa voisihan sitä toistaakin itseään. Yhtiön oman pääoman tuotto oli Q4/2020 otsikon mukainen huikeat 13,6%.
Mutta nyt Ålandsbankenissa ovat jo kaikki omistajat reilusti voitolla, joten osakkeelle on olemassa sellaisia myyntipaineita, jotka eivät varsinaisesti liity tuloksentekokykyyn. Voittojen nopeasti ottaminen on edelleen osakesijoittajien keskuudessa hyvin suorittua, vaikka aika monet sijoituskurut ovat väittäneet, että ”Let your profits run” olisi parempi lähestymistapa.
Miekin pitkästä aikaa keventelin tuloksen alla Ålandsbankkeneitani. Mutta koska B-osakkeita jäi vielä 35.000 kappaletta, nostin perjantaiaamuna kädet ylös tilinpäätöstiedotetta lukiessani huolimatta hivenen nykykurssia halvemmalla tällä viikolla tekemistäni myynneistä. Jos jokaista vähän liian hätäisesti tehtyä myyntiä jää kovasti itkemään, loppuvat pian nenäliinat kaupoista.
Lisäksi osake on nyt noussut niin paljon, että kohta sitä alkaa seurata jo joku analyysikioskikin. Miun lisäksi FIM tarkkaili tätäkin pikkupankkia, mutta ossuuskaupan maailmanvalloitus lopetti tämän seurannan. Joten en lähde varsinaisesti arvailemaan tulevaa kurssikehitystä, koska random walkilla nähdäkseni mennään.
Rahojeni lisäksi sympatiani ovat Anders Wiklöfin puolella. Täällä Manner-Suomessa käännetään turhan usein toista poskea, kun viranomaiset jotain viestittävät. Sokean hierojan poika sen sijaan ilmoitti Euroopan Keskuspankille, että voitte toki viestitellä Ahvenanmaallekin, mutta ÅAB tekee omat osingonjakopäätöksensä, riippumatta siitä mitä EKP suosittelee.
P.S.
Ahvenanmaa on paras mahdollinen paikka treenata pakkoruotsiaan, koska siellä vastataan Muumilaakson ruotsilla, jos sitä vain itse rohkenee käyttää. Helsingin suomenruotsalaisethan eivät alennu äidinkielellään vastaamaan, vaikka sitä puhuisi heille ruotsin kielen opettaja, jos tämä sattuu olemaan syntynyt suomenkieliseen perheeseen. Ja sitten ne kovasti ihmettelevät, miksei ruotsinkielistä palvelua saa ympäri kaksikielisessä maassa ympäri Suomen.
Ehkäpä Hufvudstadsbladetin ensimmäinen savolainen päätoimittaja Erja Yläjärvi saa ankkalammikkolaiset vastailemaan meille metsäläisille vähän sovinnommalla myös jättekivakielellä?
