Spekulanttikollegat onnittelivat hyvästä shortista, kun tammikuussa 2017 kirjoitin Privanetin pörssikurssia notkauttaneen ja lehdistötiedotteenkin generoineen kolumnin. Myhäilivät paremmin tietävän näköisenä väittäessäni, että kirjoituksellani ei ollut minkäänlaisia taloudellisia intressejä.
Viimeisimmät shorttini tein kuitenkin neljännesvuosisata sitten. Olin pelkästään ristiretkellä puhdistamassa toimialaa saraseeneistä. Tai ainakin varoittelemassa kristittyjä Lapis Holdingiin hyökkäämisestä, vaikka Privanet sinne kovasti houkuttelikin.
Varoitusvalkean sytyttäminen oli sikäli aiheellista, että yhtiö meni vuosi myöhemmin konkurssiin. Toimiva johto pidätettiin melko nopeasti tämän jälkeen.
Privanetin osakkeeseen en ymmärrettävistä syistä ole koskenut. Jos pitää yhtiön toimivaa johtoa käärmeöljykauppiaina, toimii siihen sijoittaminen jälkikasvulle hyvänä perusteena edunvalvojan asettamiselle.
Yhtiöiden vihaaminen
Tunnen väkeä, joilta on lainahakemus hylätty 1980-luvulla ja sen jälkeen ovat aika sisukkaasti jaksaneet kyseistä pankkia parjata. Olen aina pitänyt tällaista yhtiövihaa melko arveluttavana. Pörssiyhtiöissä sekä omistajat että työntekijät vaihtuvat liki joka arkipäivä ja joskus viikonloppuisinkin. Monista yhtiöistä on muutaman vuoden takaisesta historiastaan jäljellä lähinnä Y-tunnus. Jota sitäkin kutsuttiin viime vuosituhannella LY-tunnukseksi, mutta numero on tosiaan sama.
Joten en vihaa millään tavalla Privanetia sen enempää kuin mitään muutakaan yhtiötä. Toki eteläkarjalaisen kasvatuksen saaneena vihaan joitakin ihmisiä, mutta se on eri asia. Ihmisten muuttuminen on paljon vaikeampaa.
Privanetin muodonmuutos
Ihmettelin kovasti miksi Kim Wiio, St1:n hyvämaineinen entinen toimitusjohtaja ja toiseksi isoin omistaja Mika Anttosen jälkeen, tuli pahamaineisen Privanetin osakkaaksi toissa keväänä. Toisaalta kun ei ollut lapun lappua, en jäänyt sitä pitkäksi aikaa pähkäilemään. Tosin sen verran päättelin, että lopetin Sijoitustiedon keskustelupalstalla Privanetin konkurssin ennustelemisen. Arvelin Wiiolla pelimerkkien riittävän halutessaan Privanetin kokoisen kioskin pystyssä pitämiseen.
Olin vähän yllättynyt KPY:n osuudenomistajatilaisuudessa, kun toisella puolella pöytää istunut kaveri käytti puheenvuoron ja esitteli itsensä Privanetin hallituksen puheenjohtajaksi Kim Wiioksi. Emme olleet aiemmin tavanneet, joten en tuntenut miestä kuin maineeltaan ja kasvoja en tunnistanut.
Tilaisuuden jälkeen vaihdoimme pari sanaa ja sovimme tapaavamme myöhemmin. Olin toki uteliaana karjalaispoikana kiinnostunut kuulemaan vastauksen mieltäni askarruttaneeseen kysymykseen.
Viime viikolla sitten piipahdinkin Privanetin toimistolla Erottajalla. Yllätyin taas, kun osoittautui meidän olleen kilpailijoita vuonna 1998. Ostimme ja myimme molemmat aktiivisesti puhelinosakkeita yhtiöittemme lukuun tuohon aikaan. Muistimme toistemme kioskien nimet, mutta emme olleet verisillä osuustodistuskentillä henkilökohtaisesti kohdanneet.
Juttelimme mukavia pari tuntia Kimin ja muunkin Privanetin nykyisen väen kanssa ja sovimme kirjallisesta haastattelusta. Tämä on nimittäin laiskalle toimittajalle hyvä tapa saada haastateltava tekemään oma työnsä. Olen huomannut tätä harrastettavan ammattitoimittajienkin keskuudessa. Pidän tätä hyvänä haastateltavankin kannalta, koska kokemusteni mukaan lähes aina miutakin lainataan vähän toisella tavalla kuin olin tarkoittanut.
Kim Wiio:
Miten päädyit mukaan puhelinosakekauppaan?
Perustimme 90-luvun lopulla silloisen lakiasiaintoimistomme, Spartaxin, kylkeen puhelinosakkeiden ostamiseen keskittyvän FT Communications Oy:n. Puhelinosakekauppa kävi tuolloin kuumana ja alalla oli monenmoista yrittäjää – voi ehkä todeta, että alalla vallitsivat silloin viidakon lait. FT Communicationsin idea oli toimia mahdollisimman läpinäkyvästi, ”sama hinta kaikille” periaatteella ja yhtiö pääsikin läheiseen yhteistyöhön puhelinyhtiöiden kanssa näiden järjestellessä omistuksiaan.
FT Communications laitettiin pöytälaatikkoon siirryttyäni kokoaikatyöhön St1:een vuonna 2001, tuolloin puhelinosakemarkkina oli jo myös jäähtynyt 90-luvun ”kultavuosista”.
Mitä sovitte Mika Anttosen kanssa, kun menit St1:een töihin?
”Tapasin Mikan ensimmäisen kerran saunan lauteilla Kuusamossa itsenäisyyspäivänä vuonna 1996. Mikalla on muutama tärkeä liiketoimintaa ohjaava periaate, joihin hän halusi myös minun sitoutuvan. Näistä mainittakoon esimerkkinä se, että tekijöille sattuu aina joskus virheitä. Kun pidämme huolen siitä, että virheen sattuessa nostamme heti käden pystyyn virheen merkiksi ja otamme kollegat mukaan korjaamaan asiaa, ei virhe pääse kasvamaan hallitsemattomiin mittasuhteisiin. Toinen periaate on, että paras argumentti voittaa. Mikalta opin myös sen, että liiketoiminnassa pitää aina olla se kuuluisa Plan B ja mahdollisuuksien mukaan myös Plan C.
Näitä sinänsä yksinkertaisia periaatteita noudatan myös omissa liiketoimissani ja pyrin varmistamaan, että minulle raportoivat ihmiset olisivat ne myös sisäistäneet.”
Miten päädyit St1:n osakkaaksi?
”Silloisen emoyhtiön Greenergy Baltic Oy:n perustajaosakkaiden osakkeita tuli myyntiin vuonna 2001 ja Mikan (Anttonen) tukemana sain tilaisuuden ostaa osakkeita. Kauppahinta oli yhtiön silloiseen kokoon ja taloudelliseen asemaan nähden melkoisen kova ja osakkeiden ostoon ottamani lainan pois maksaminen kestikin vuoteen 2015 saakka ”
Miksi vaihdoit St1:n osakkeita Privanetin pääosakkuuteen?
”Siirryttyäni St1-konsernin toimitusjohtajan tehtävistä hallituksen jäseneksi kesällä 2018, oli ensimmäisen kerran syytä tarkastella St1-omistustani myös sijoituksena. Vähän kärjistäen kyse oli samalla ainoasta omaisuudestani. Oli helppo todeta, ettei asia ollut hajautuksen osalta kunnossa.
Asetin muutaman vuoden tavoitteen St1-omistukseni pienentämiseksi silloisesta 13,5 prosentista noin puoleen. Tiesin Privanetin listaamattomien yhtiöiden kauppapaikan olevan paras paikka tavoittaa uudesta listaamattomasta sijoituskohteesta kiinnostuneet sijoittajat ja otin yhteyttä Privanetiin, joka tuolloin oli taloudellisten haasteidensa vuoksi pääomaruiskeen tarpeessa. Päädyimme järjestelyyn, jossa annoin St1 Nordic Oy:n osakkeita apporttina ja sain Privanetin osakkeita vastineena. Privanet otti St1 Nordic Oy:n osakkeet kauppapaikalleen ja St1:stä onkin tullut yksi Privanetin vaihdetuimmista osakkeista.”
Mikä on muuttunut Privanetissä mukaan tulosi jälkeen?
”Privanetissa on nyt luotettava, motivoitunut ja erittäin ammattitaitoinen sekä kokenut johto, jonka johdolla Privanet keskittyy kehittämään työkaluja ja tarjoamaa suomalaisen yritysvarallisuuden tarpeisiin. Hyvin jo nyt toimiva kauppapaikka on palvelujen keskiössä ja valmisteilla oleva varainhoito tulee sen rinnalle.”
Oletko ollut tyytyväinen Privanet-päätöksiisi?
”Privanetin hallitukseen mentyäni kesällä 2019 yhtiön huono tilanne yllätti kyllä minut – en olisi varmaankaan mukaan lähtenyt, jos olisin tiennyt, mihin joudun. Onneksi Privanetin hallitus oli remontoitu jo keväällä 2019 ja käärimme yhdessä hihat yhtiön suunnan muuttamiseksi. Riku Lindström ja Mikael Westerlund osoittivat kunnioitettavaa rohkeutta lähdettyään ensimmäisinä johtajina mukaan muutosta tekemään, Riku toimitusjohtajaksi ja Miki talousjohtajaksi. Kutsun loppuvuoden 2019 tekemisiämme ”kaikkien aikojen joulusiivoukseksi”, jonka myötä niin yhtiön tase kuin johto siivottiin täysin.
2020 keväällä Privanet Group Oyj:n hallitukseen saatiin arvokasta lisävahvistusta Sampsa Laineen ja Juha Kasasen myötä ja kuluvan vuoden aikana johtoryhmään on löydetty loput puuttuvat jäsenet, Kenneth Koivula myyntiä vetämään, Jaakko Soini varainhoitoa rakentamaan ja Minna Kuusio compliancesta vastaamaan.
Nyt en kadu pätkääkään sitä, että lähdin mukaan Privanetiin. On todella innostavaa saada olla osa tätä tarinaa.
Toimitusjohtaja Riku Lindström vastasi yhtiötä koskeviin kysymyksiin:
Privanetin osavuosikatsauksesta (28.8.) ”Vuoden 2019 loppupuolella tehty strateginen päätös luopua varhaisen kasvuvaiheen yritysten rahoitusjärjestelyistä ja keskittyä listaamattomien arvoyhtiöiden osakkeiden välitykseen on otettu markkinoilla vastaan positiivisesti.”
Mitä tämä tarkoittaa? Eli millä markkinoilla ja kuka on ottanut?
”Tehtyyn strategiamuutokseen ovat suhtautuneet positiivisesti niin asiakkaat kuin sijoittajatkin. Asiakkaat ovat arvostaneet aiempaa laadukkaampaa kohdeyhtiötarjontaa. Välityskauppaan keskittymisen myötä liiketoiminta on muuttunut jatkuvan kassavirran suuntaan, mihin sijoittajat ovat suhtautuneet positiivisesti.
Privanetin aiempi liiketoimintamalli keskittyi alkuvaiheen yhtiöiden rahoituskierrosten järjestelyyn. Tämä malli, kuten historia meille on nyt osoittanut, ei ollut toimiva eikä kannattava. Rahoituskierrosmallissa yhtiön tulot muodostuivat yksittäisistä kierroksista, joiden järjestämiseen sekä onnistumiseen liittyi aina iso riski. Tyypillisesti osa Privanetin palkkioista maksettiin myös kohdeyhtiön osakkeilla, jolloin rahoituskierrosmalli ei ollut myöskään kassavirtamielessä toimiva.
Osakevälityksen kannalta start up -yhtiöiden välitys ei myöskään osoittautunut kannattavaksi. Kohdeyhtiöihin ladattiin tyypillisesti isoja odotuksia rahoituskierrosten yhteydessä. Kun yhtiöiden liiketoiminta ei edennyt odotetulla tavalla, ne eivät enää herättäneet kiinnostusta jälkimarkkinoilla.”
Millä keinoilla aiotte kääntää liiketuloksen positiiviseksi?
”Yhtiön liiketoimintastrategiaa on muutettu ja toimintamallia on tehostettu. Sekä välitysvolyymit että uusasiakashankita ovat kasvussa. Myös yhtiön kulurakennetta on kevennetty merkittävästi. Uudella liiketoiminnalla (varainhoito) tulee myös olemaan merkittävä vaikutus tulevaan liiketulokseen. Varainhoidon käynnistäminen odottaa vielä Finanssivalvonnan hyväksyntää.”
Syyskuussa (18.9.) otitte kahden miljoonan ja viiden vuoden lainan pääomistajalta 10 prosentin korolla. Tämä kerrottiin käytettävän yhtiön maaliskuussa liikkeeseen laskeman Privanet Group Oyj 1/2020 -joukkovelkakirjalainan osuuksien takaisinostoon pääomistajalta.
Elokuussa (28.8.) tiedotitte kahden miljoonan joukkovelkakirjalainasta viiden prosentin korolla.
Helmikuussa (28.2.) emittoitte kolmen miljoonan bondin (5%) ja kahden miljoonan hybridin (7%).
Viisi ja seitsemän prosenttia ovat vähemmän kuin kymmenen prosenttia. Mistä löysitte näihin merkitsijät? Onko lainoille jälkimarkkinaa?
”Lainoille on löytynyt yksityisiä sijoittajia hyvin. Kaikki liikkeellelasketut bondit eivät ole ulkona, vaan niillä käydään kauppaa jälkimarkkinoilla. Helmikuussa hallituksen liikkeeseenlaskemaan hybridiin ei koskaan kerätty merkintöjä, joten tällä hetkellä ulkona olevat bondit ovat:
1/2020 – eräpäivä 10.6.2022, 5%
2/2020 – eräpäivä 14.9.2023, 5%
T2 – eräpäivä 30.9.2025, 10%”
Olette onnistuneet rekrytoimaan useita alalla arvostettuja työntekijöitä. Millä saitte nämä vakuutettua yhtiön suunnanmuutoksesta?
”Yhtiössä tapahtuneet muutokset niin johdon, hallituksen kuin strategian osalta ovat vaikuttaneet rekrytointiin olennaisesti. Ihmiset ovat olleet erittäin kiinnostuneita olemaan mukana uuden rakentamisessa. Myös uuden johdon suoraviivainen ote taseen puhdistukseen, sekä toimintatapojen selkeään muutokseen on koettu erittäin positiivisena.
Kuinka suureksi euroissa näette riskin ”vanhoista synneistä” tulleista ja mahdollisesti tulevista korvausvaateista?
”Mikäli viittaat kysymyksellä Lapis Rakennukseen liittyviin asioihin, niin olemme tiedottaneet jo aiemmin, että olemme luopuneet Privanet Capital Marketsin toimiluvasta ja keskittäneet liiketoiminnan Privanet Securitiesiin. Olemme myös aiemmin kertoneet tehdyistä varauksista seuraavasti:
Hallitus on päätynyt tekemään 2,4 miljoonan euron arvosta kuluvarauksia koskien yhtiön aiemman johdon aikaisista liiketoimista mahdollisesti realisoituvia vastuita sekä saamisten arvonalentumisia.”
Oletteko harkinneet nimen vaihtamista?
”Nimen mahdollista vaihtoa on mietitty, mutta nimen vaihto itsessään ei ratkaise mitään. Privanetilla on pitkä historia ja tunnettavuus erityisesti listaamattomien osakkeiden välityksessä, ja tämä pitää myös huomioida, kun asiaa tarkastellaan kokonaisuutena. Kun yhtiön uusi strategia on kauttaaltaan saatu implementoitua, palaamme nimiasiaan tarkemmin.”
Privanet sijoituksena?
Sijoituskohteena Privanetiä en lähde tarkemmin analysoimaan. En nimittäin entisenä investment wankerina ole koskenut vanhalle toimialalleni juuri lainkaan. Tiedän alan kärsivän laskevista tuotoista ja raskaasta sääntelystä. Finanssivalvonta ei juuri väärinkäytöksiin puutu, paitsi jos jonkun ziljoonasta pakollisesta lapusta sattuu väärin täyttämään.
Yhtiöiden läpinäkyvyys ulkopuolisille on hyvin vähäinen. Mikä kassavirta on pysyvää ja mikä kertaluontoista, on hankalaa päätellä. Lisäksi suurin arvo on yleensä henkilökunnassa ja asiakkaissa. Ja avainhenkilöt lähtiessään tuppaavat viemään asiakkaat mukanaan.
Markkina-arvoa Privanetiltä löytyy kahdeksan miljoonaa euroa ja liikevaihtoa puoleen vuoteen kertyi karvan verran alle kaksi miljoonaa. Eli ihan alelaarihinnoissa se ei kuitenkaan ole.
Humoristista kyllä teki mieli tällä viikolla vähän ostaa, kun toimiva johto pörssitiedotteiden mukaan osti osakkeita ihan kelpo summilla. Sen nimittäin tiedän, että jos palkkasoturit ostavat omaa kioskiaan, siihen on keskimääräistä paremmat perusteet.
Privanetin markkinapaikkaa kohtaan miulla on lukkarinrakkautta, koska olen siellä vuosikymmenten varrella jotain puhelinosakekauppaa välillä tehnytkin. Suomi tarvitsee listaamattomien osakkeiden markkinapaikan, joten toivotan Kim Wiiolle ja Privanetille onnea ja menestystä!
Osakkeita en ole kuitenkaan ainakaan vielä ostanut.
Sijoitustieto 29.1.2017: Kuinka paljon sijoitusbuumissa voi Finanssivalvonnan alla myydä vaihtoehtoisia faktoja - Case Privanet
Arvopaperi 30.1.2017 Privanet kiistää Pyysingin väitteet
Arvopaperi 25.4.2019: St1:n omistajiin kuuluva Kim Wiio nousee Privanetin suuromistajaksi
Arvopaperi 31.5.2019: Finanssitalo nousemassa pinnalle Mika Anttosen St1:n osakkeilla – ”Poikkeuksellinen järjestely”
Arvopaperi 14.6.2019: Privanetin erikoinen rahoitusjärjestely toteutumassa – Kim Wiio on pian finanssiyhtiön suurin omistaja
