Suomessa, ja maailmalla käydään tällä hetkellä keskustelua asuntojen lyhytvuokrauksesta Airbnb:n ja muiden alustojen kautta.
Tuntuu hieman siltä, että äänekäs vähemmistö on lyhytvuokrausta vastaan, ja että enemmistöä ei oikein kiinnosta suuntaan tai toiseen.
Pähkinänkuoressa homma toimii siten, että esim. kerrostaloasunto kalustetaan tyylikkäästi ja tarjotaan vuokralle lomalaisille, työmatkustajille ja muille lyhyttä vuokrasuhdetta tarvitseville.
Yhteksi ongelmaksi sanotaan kaavoitus, että kyseistä aluetta ei ole kaavoitettu majoitustoimintaan. Mutta eikö pitkäaikaisvuokraus ole samalla tavalla majoitustoimintaa.
Se olisi ymmärrettävää, että kerrostaloa ei saa muuttaa hotelliksi, joka on selkeästi majoitustoimintaa.
Mutta miksi vuokrasuhde muuttuu majoitustoiminnaksi jos sen kesto laskee kahdesta kuukaudesta kuukauteen?
Tämä argumentti on vähän niin kuin vanhempi sanoo lapselleen oikeiden argumenttien loputtua ”koska minä sanon niin”. Eli taustalla pitäisi olla joku oikea pätevä syy, eikä vain ”koska kaavoitus sanoo näin”.
Järkevämpi argumentti olisi lyhyen vuokrasuhteen tuomat haitat, kuten häiriöt taloyhtiön muille asukkaille. Ja tämän allekirjoitan. En itsekään haluaisi asua talossa, jos naapurissa on bileitä joka ilta (asun tällä hetkellä suoraan Fuengirolan bilekadun yläpuolella).
Mutta hyötyähän lyhyestä vuokrausesta on selkeästi ollut sekä asunnon vuokranneille matkustajille että asunnon omistajalle. Kauppa syntyy kun molemmat osapuolet hyötyvät siitä.
Sitäpaitsi pitkäaikaisvuokralainen voi olla ihan yhtä häiritsevä, ellei jopa häiritsevämpi kuin pari yötä asunnossa nukkuva. Eikä pitkäaikaisvuokralaisesta pääse eroon läheskään yhtä nopeasti.
Mitä hyötyä lyhytvuokrauksesta sitten on eri sidosryhmille?
Vuokralainen hyötyy luonnollisesti saamalla juuri hänelle sopivan asunnon käyttöönsä. Vaihtoehtona olisi ottaa hotelli ja maksaa 150 €/yö eli 900 € viikon lomasta. Tuplasti isomman asunnon, jossa voi halutessaan laittaa ruokaa, saisi kenties 500 euroon.
Vuokranantaja hyötyy saamalla lisätuloja. Sen sijaan, että hän joutuisi myymään asunnon, hän pystyykin hoitamaan lainansa lyhytvuokrauksen lisätuloilla.
Kaupunki hyötyy kun se voi tarjota turisteille ja liikematkustajille runsaasti vaihtoehtoja eri hintaluokissa ja laatutasoissa.
Kun kaupungissa järjestään iso konsertti, urheilutapahtuma tai muu vastaava, on kaikki hotellit myyty täyteen. Kuinka montaa vierailua jää tekemättä jos yöpaikkoja ei ole tarjolla?
Kuvitellaan siis tilannetta, jossa kaupunki päättäisi kieltää lyhytvuokrauksen totaalisesti.
Tampereella Blockfest, Tammerfest, koripallon EM 2025 ym. tuovat tuhansia matkustajia kaupunkiin. Ja jokainen heistä käyttää satoja euroja, jotka jäävät Tampereelle. Kuinka moni matkustaja jättäisi tulematta jos ainoa vaihtoehto yöpymiselle on 250 euron hotellimajoitus?
Mikä on tämän taloudellinen vaikutus?
Entä kuinka monta matkustajaa tulisi enemmän, jos kaupunki tukisi yksityisiä asuntojen omistajia lyhytvuokrauksessa? Jos yön hinta siistissä yksiössä olisikin (lisääntyneen tarjonnan ansiosta) vain 50 €, montako rahaa käyttävää turistia saisimme lisää?
Miten festarien järjestäjät muuttaisivat suhtautumista kaupunkiin, joka mahdollistaa heidän asiakkaille edullisen majoituksen? Mikä merkitys tällä olisi kaupungin kehitykselle pitkällä aikavälillä.
Vastaan itse, että iso. Kulttuuritapahtumat ovat koulujen ja työpaikkojen lisäksi todella tärkeitä asioita kun ihmiset valitsevat asuinpaikkaansa. Kaupungissa, jossa tapahtuu, halutaan asua.
Entä sitten hotellit? Ovatko he kärsijän roolissa lyhytvuokrauksen kasvattaessa suosiota? Kenties, varsinkin ne hotellit, jotka eivät pysty uudistumaan. Jos hotelli tarjoaa samaa 70-luvulla hyvin toiminutta konseptia tunkkaisine käytävineen, ei ihme, että matkustaja valitsee tyylikkäästi kalustetun kerrostaloasunnon.
Mutta hotellin konsepti on kuitenkin eri kuin lyhytvuokrattavan asunnon. Hotellista saa palvelua, ruokaa ja juomaa. Ja sen sijainti on yleensä hyvin keskeinen. Hotellia käyttää pääsääntöisesti eri asiakasryhmät kuin lyhytvuokrauksessa, vaikka menee asiakasryhmät toki hieman myös päällekkäin.
Jos minä olisin kaupungin tai rakennusvalvonnan päättäjä, miettisin vielä toisen kerran, onko lyhytvuokrauksen vastustaminen sellainen asia, johon haluan käyttää energiani ja vaikutusvaltani. Teenkö kaupungilleni karhunpalveluksen?
Jos Rovaniemelle tulee liikaa turisteja, niin tämä ongelmahan on helppo ratkaista veroilla. Tehdään kuten Venetsiassa ja otetaan jokaiselta matkustajalta 5-10 euron pääsymaksu kaupunkiin.
Tällöin (matkustajien) kysyntä ja (kaupungin) tarjonta määrittelee mihin ihmiset matkustavat. Koska Rovaniemi on niin suosittu paikka matkustajien keskuudessa, he varmasti maksavat pienen lisämaksun.
Tällä maksulla kerätyillä rahoilla voidaan sitten rakentaa paikalliselle asukkaille edullisia asuntoja, laskea kaupungin veroastetta tai tuottaa muita palveluita viihtyvyyttä lisäämään.
Kaikki voittavat kun annetaan markkinatalouden tuottaa lisäarvoa.
