Samat ihmiset käyttävät paljon aikaa sekä lainojensa viitekoron että sähkösopimustensa määräaikaisuuden pohtimiseen. Näin on, mikäli uskomme sosiologisia kenttätutkimuksiani. Ja miksi emme uskoisi, sillä olenhan hätäisten johtopäätösten erikoismies, joka tekee rutiininomaisesti päätelmiä hyvinkin pienillä otannoilla käyttäen lähinnä mutu- ja hira-menetelmiä.
Internet- ja livehavaintoihin perustuvassa johtopäätöksessäni on logiikkaakin takana. Jos olet tarkan markan tyttö jossakin asiassa, olet hyvin todennäköisesti sitä toisessakin asiassa.
Sivuutetaan tässä yhteydessä käsilaukku- ja autohankinnat, koska nehän ovat niitä harrastavien mielestä sijoituksia, eivätkä kulutusta. Toisin kuin omistusasunto, joka koetaan yleisesti kotina eikä sijoituksena, vaikka siihen on monilla 500% varallisuudesta sijoitettuna.
All Those Wasted Years
on Hanoi Rocksin huikea livealbumi vuodelta 1984. Samaa nimeä suosittelisin käytettäväksi viitekorko- ja sähkösopimuspohdintoihin. Molemmissa pähkäilyissä otetaan kantaa markkinahintojen kehittymiseen yleensä vielä ilman mitään varsinaista näkemystä korkojen tai sähkön lähiajan hinnoista.
Mikäli haluat tehdä odotusarvomielessä hyviä päätöksiä, sidot lainasi mahdollisimman lyhyeen viitekorkoon ja käytät pörssisähköä. Muu on spekulointia korkojen kehityksellä tai sähkön hinnalla.
Toki jos haluat ostaa mielenrauhaa pitkillä sopimuksilla, en tuomitse. Osakemarkkinat tuottavat hyvin osin senkin vuoksi, että valtaosa ihmisistä ei kestä siihen liittyvää kurssiheiluntaa. Joten pörssiin on allokoitunut humoristisen vähän rahaa seiniin verrattuna.
Vanhana unihäiriöisenä allekirjoitan helposti, että hyvistä yöunista kannattaakin maksaa. Ja Sampokin tekee hurjaa tulosta myymällä vakuutuksia. Itse asiassa perherauhan kannalta suosittelen tekemään perheen riskinkarttajan haluamia sopimuksia. Ja olemaan vinkumatta, vaikka oma suosikki olisi ollut parempi vaihtoehto. Kavereille voi siipan selän takana vähän kehuskella hyvistä ”näkemyksistään”.
Mutta jos onnistuit tekemään alhaisen sähkön hinnan aikana pitkäaikaisen sähkösopimuksen, älä vielä harkitse ryhtymistä johdannaiskauppa-ammattilaiseksi. Ja sama homma, mikäli otit pitkän kiinteähintaisen luoton nollakorkojen aikaan. Todennäköisemmin osumasi johtui enemmän sattumasta kuin ylivertaisista kyvyistäsi sähkön tai rahan hintojen ennustamisessa.
Suomalaiset ovat hyviä pihtaamaan
Havaintojeni mukaan vyön kiristämisessä suomalaiset ovat yllättävänkin hyviä. Vaikka meillä on huolettomia hulivilipoikiakin viidensadan euron vöineen, yleinen mielipide edelleen paheksuu niiden touhuja.
Kuulin sivukorvalla kaupungilla, miten ”Tänään ei kannata pyykkiäkään pestä”, koska sähkön hinta oli niin kova. Selvitin sitten, mitä pyykinpesu maksaa, kun ei ollut oikein mitään käsitystä. Ilmeisesti aika paljon kuitenkin.
Keskimäärin yksi pesukerta 40 °C pesuohjelmalla kuluttaa sähköä 0,5 kilovattituntia. Sähkön piikkihinta oli tällä viikolla keskiviikkona 0,62€ per kWh. Kun silloin jyräytti koneellisen tummaa pyykkiä, rahaa paloi 31 senttiä.
Aika vähänkin voi siis olla aika paljon.
Nykyisenä tahallaan väärinymmärtämisen kultakautena täytynee mainita, että en näe mitään pahaa kohdistaa sähkönkulutustaan halvan sähkön aikoihin, päinvastoin. Olen aina saarnannut, että kaikki kulut (ja erityisesti tuotot) lasketaan. Lähinnä halusin alleviivata, että kerrostaloympäristössä sähkön hinnan kanssa askarteleminen ei ole välttämättä kaikkein tuottavin työ. Vaikka olisi siis oikeasti säästämässä eikä pelkästään spekuloimassa.
Ja joo, tiedän olevan suoran sähkölämmityksen omakotitaloja, joissa sähkön hinta ajaa eläkeläispariskuntia fattan (=nyk. sossu) luukulle.
Kaikki rahat osakkeisiin
En siis suosittele käyttämään valtavasti aikaa viitekorkovertailuihin. Paitsi jos tykkää siitä, kuten monet tekevät. Viihteeseen kannattaa panostaa, kuten mie Tavastian livekeikkoihin.
Sivistymättömille tiedoksi, Demolition 23:n jäsenistä 3/4 on Hanoi Rocksin alkuperäisjäseniä.
Sen sijaan suosittelen selvittämään, mikä on sijoitusasteesi osakkeisiin suhteessa nettovarallisuuteen. Kun siviilit puhuvat sijoitusasteestaan, he liki kerran kerrasta jättävät laskelmistaan pois omistusasunnon ja kertovat mikä osuus ”vapaista” rahoistaan on osakkeissa. Tämä on aika hönö lähestymistapa, ellei asunto ole Itä-Suomen kivipeltoisella maaseudulla eli arvoton.
Kun tämä on tehty, kehotan miettimään, kestääkö perhe sijoitusasteen nostoa. Kaikki alle sadan on omasta perspektiivistäni ylivarovaisuutta. Itse asiassa pieni velkavipu piristää ja kannustaa sekä lukemaan osavuosikatsauksia että katsomaan webcasteja. Tosin nyt kolumnistinne luiskahti spekulaatioiden puolelle. Palataan perusasioihin:
Helpoin tapa kerryttää varallisuutta ei ole viitekoron säätö eikä ainakaan osakepoiminta, vaan oman osakepainonsa nostaminen. Tätä muuten puuhastellaan eläkeyhtiöiden parissa parhaillaan ja toivotan hankkeelle vilpittömästi onnea.
Eläkejärjestelmämme uskottavuuden palauttaminen olisikin Suomelle tärkeää. Voisi ainakin vähän hillitä käynnissä olevaa aivovuotoamme.
Jotkut väittävät, että jokaisella pilvellä muka olisi hopeareunus. Tämä ei tietenkään pidä paikkaansa, mutta eläkejärjestelmäpilvellämme itse asiassa on. Koska nuoret (osin aiheetta) eivät usko näkevänsä eläkkeitään, he rakentelevat vararahastojaan ikään kuin eläketurvaa ei olisi olemassakaan. Tämä on hyväksi kansankapitalismille ja mikä on hyväksi kansankapitalismille, on hyväksi myös kansalle.
Pitkäjänteinen osakesijoittaminen on siis taikasauva, joka toimii, vaikka yllättävän harvat siihen uskovat. Itse harrastan sen lisäksi kaikenlaista spekulaatiota, jonka tuloksista ei ole mitään takeita. Ja vaikka olen tänä vuonna ottanut pataan indeksiltä kuin Mike Tyson Buster Douglasilta 1990, kerron silti vielä taktisenkin näkemykseni Suomen osakemarkkinoista:
Korot ovat jo laskeneet rajusti. Kahdentoista kuukauden euribor on tullut alas 4,2% -> 2,7%. Korkojen nousu iski pahemmin Suomeen kuin Etelä-Eurooppaan. Mutta niin tekee korkojen laskukin enemmän gutaa täällä Pohjolassa.
En usko kohta tulevien Q3-tuloksien olevan vielä kovinkaan häävejä. Joten voidaan tässä kuunnella vielä jotain drop’n’rollinkin tahteja. Mutta keskipitkällä aikavälillä (=täältä kevääseen) Suomen pörssin suunta on nähdäkseni nyt koilliseen.
Joten jos Suomen pörssi droppaa, siellä Aki odottaa ja koppaa.
P.S. Uskon eläkejärjestelmäämme paikkailtavan jeesusteipillä ensin tosiaan parantamalla eläkerahastojen mahdollisuuksia sijoittaa osakkeisiin ja sitten myöhemmin eläkeikää nostamalla. On poliittisesti vaikeaa laskea eläkkeitä tai nostaa eläkemaksuja. Jotain kuitenkin täytyy tehdä, ja lopulta päädytään siihen, että töitä tehdään muutama vuosi pidempään. Mutta eläkkeitä kyllä vielä oikeasti maksetaan Suomessa zoomereillekin.
2.10.2022: Takaisinostamisen sietämätön keveys
22.9.2024: Nyt nykii
