Liikaa rivejä

Useimmat puhuvat päät väittävät osakesijoitusten hajauttamisen olevan ilmainen lounas. Omien empiiristen tutkimusteni mukaan jokainen uusi yhtiö ja/tai markkina portfolioon tuo lisää työtä. Joten en varsinaisesti ole kuvitellut muiden piikkiin syöväni, kun olen rivejä salkkuun lisäillyt. Lisäksi olen aina pohdiskellut, että jos löytää oikein hyvän sijoitusidean, mitä sitä enää muualle hajauttamaan. Kaikki rahat aina odotusarvomielessä parhaaseen lappuun toisi ainakin teoriassa parhaan tuloksen.

Käytännössä toki on varsin haastavaa arvioida, mikä osake on juuri tänään odotusarvomielessä kukkulan kuningas. Uskomiseni omien analyytikon kykyjeni ylivertaisuuteen on vuosien varrella lerpsahtanut kuin vanhainkodissa.

Yksi kuusi vuotta rivinäni ollut kioski on Taalainmaan johtava rakennusliike ByggPartner. Taalainmaa on siis maakunta Tukholmasta luoteeseen, josta löytyy esimerkiksi hiihto- ja kaivoskaupunki Falun. Lähes kaikki ikäiseni ja meitä vanhemmat ovat jännänneet vähintään radiosta, miten Juha Mieto pärjäsi Falunin Thomas Magnussonille hiihdon MM-kisoissa 1974.

Mieto päätti dynaamisena kaverina ottaa vesikelille alleen vanhat puusukset ja otti lasikuitusukset valinneelta ruotsalaiselta pataan ihan huolella. Muuten olisi kyllä voittanut. Puusuksien suosio on sittemmin himmennyt aika radikaalisti. Jopa eteläpohjalainen mies lopulta taipui hiihtämään mieluummin nopeammilla kuin tutummilla suksilla.

Ostin ByggPartneria viimeksi vähän lisää ohuehkoin perustein vuonna 2017. Parikymmentä luettua osaria myöhemmin olen alkanut tykätä kioskista. Toisin kuin suomalaiset rakennusliikkeet, yhtiö on vuodesta toiseen tehnyt sen, mitä on luvannut. Osakekurssikin parhaimmillaan kolminkertaistui ostohinnoista ja hyvät osingot päälle.

Keskiviikon osari oli oikeastaan ensimmäinen kunnollinen pettymys, mitä Taalainmaan soturit ovat miulle antaneet. Tietoja itsestään Taalainmaalla julkaistaan vain ruotsiksi.

”Vi har en frisk och väl fungerande kärna samtidigt som jag kan konstatera att delar av vår verksamhet inte har en acceptabel lönsamhet i sina projekt. Det är projekt som främst är hänförliga till regioner utanför Dalarna och Gävleborg.”

Suomeksi pojat ovat lähteneet seikkailemaan uusiin maakuntiin ja siellä ei sitten olekaan päästy totuttuihin kannattavuuslukuihin. Sekä Suomessa että Ruotsissa ottaa yleensä aikansa, ennen kuin pääsee paikallisiin Hyvä Veli -kerhoihin kaavoituksista sopimaan, joten seuraukset ovat ymmärrettävät.

Mutta eivät niin ymmärrettävät, että mie sitä jäisin näissä inflaatio-olosuhteissa katselemaan. Osakekurssi oli niiannut heikohkosta tuloksesta vain aavistuksen. Tuuppasin ostolaidan 84,50 SEK puhki ja jätin siihen myynnin. Sitten lähdin salille ja unohdin koko projektin.

Illalla markkinoiden sulkeuduttua totesin myyneeni 17 kappaletta suunnittelemistani 15.000 kappaleesta. Olisin ollut valmis paukuttamaan ainakin kahdeksaankymppiin asti ja ruutu näytti siltä, että koko määrä olisi saattanut hyvinkin mennä. Taisin ottaa illalla pari lohtudrinkkiäkin pitäessäni taukoa itseni selkään ruoskimisesta. Tämä vilutti erityisesti siksi, että törmäsin ByggParnersin osariin melko ajoissa, mutta sattumalta. En siis ollut odottamassa sitä, mutta katson sentään Nordnetin ”omat” uutiseni useimpina aamuina heti herättyäni.

Tänään laskin pääsalkkuni rivit. Löytyi kaksikymmentäkahdeksan (28) kappaletta yhtiöitä. Tyyliin kahdeksan enemmän, kuin olin kuvitellut. Eikä tämä riitä, miulla on muissa sijoitusyhtiöissä runsaasti lisää kioskeja.

Ottaen huomioon, etten aio alkaa elää herätyskelloelämää, en lopettaa kuntosaleilua enkä pokeriakaan, on miulla rivejä rivosti liikaa. Annan paljon eteen, kun vain hyvin harvoin laitan kelloa soimaan aamuosareihin. Tämän pystyn kuitenkin hyväksymään. Eikä se nyt ole mitenkään varmaa, olisinko enää osaritreidaamisessa mikään timanttikäsi.

Mutta jätin tällä kaudella esimerkiksi Ålandsbankenin osavuosikatsauksen pelkästään silmäilyn varaan. Ja nyt jätin seuraamatta ByggPartnerin odan (=toimeksianto, engl. order) toteutumista.

Miun ilmiselvästi kannattaisi joko vähentää rivejä tai hankkia henkilökuntaa vähintään itseäni vahtimaan. Organisaationi kasvaneekin vähän syssymmällä yhdellä (1) hengellä.

Jos on paikka, niin lauo!

Olen neljällä eri vuosikymmenellä seurannut ystäväni ja taistelutoverini Jari Salosen toimenpiteitä osakemarkkinoilla. Jos No Fear ei tykkää osarista, se myy heti kaikki pois. Aina.

Muistan hyvin, miten vuoden 2006 Barcelonan EPT:ssä pokerireissulla ollessamme Jari koputti oveen: ”Huonoja uutisia, Elcoteqiltä tulosvaroitus”. Meillä oli molemmilla isot intressit Antti Piipon kioskissa ja Jari herrasmiehenä herätti kohtalotoverinsakin mahdollisiin toimenpiteisiin. Ja sitten heti perään myi koko positionsa johonkin kolmentoista euron haminoissa. Mie ymmärsin irrottaa vasta neljässä eurossa. Odottelin siis vielä ainakin osarin pari ja toivoin Piipon yhtäkkiä alkavan pitää lupauksiaan. Kun positiossa on muuten jäljellä enää toivo, kannattaisi siitä hankkiutua eroon välittömästi. Olivat sitten markkinat auki tai ei.

Hämmästyttävällä viiveellä osakemarkkinat yleensä ja ByggPartners erityisesti välillä reagoivat uutisiin. Jos siis kyseessä on arvoyhtiö. Neljäkymmentä kertaa liikevaihtoonsa arvostetut kioskit kyllä singahtelevat suuntaan taikka toiseen pienistäkin huhuista.

Rönsyilevähkön tarinani opetus yrittää olla siis: Pidä rivisi kurissa & Älä ole maalin edessä Raipe Helminen.

P.S. Alan olla pikkuhiljaa toipunut perjantain yllätyseläköitymisbileistä. Lopetin vuodenvaihteessa pokerikolumnien kirjoittamisen; edes seitsemääsataa en jaksanut kirjoittaa.

Yllätysbileet ovat muuten kivoja. Olen niitä itsekin aina välillä järjestänyt. Yksissä polttareissa yksi mulkku kertoi ohjelman sankarille etukäteen. Ihmettelinkin kovasti miten korkeanpaikankammoinen lähti niin hymyssä suin laskeutumaan köyden varassa Hernesaaren viljasiilosta.