Arvioin toukokuussa riskin ulkomaisen nettipokerin ja urheiluvedonlyönnin kieltolaista varsin pieneksi, vaikka talouspoliittinen ministerivaliokunta laittoi sisäministeriön selvittämään muun muassa, miten rahansiirto- tai IP- blokeilla pystyttäisiin torjumaan ulkomaista tarjontaa.
Koko hanke tuli minulle yllätyksenä kuin Saksan jääminen MM-alkulohkoon, joten oli tarpeen yrittää selvitellä tilannetta. Onnistuin saamaan kiireiseltä sisäministeri Kai Mykkäseltä kirjallisen haastattelun aiheesta.
Miksi nyt päätettiin tutkia samaa asiaa, joka todettiin toimimattomaksi 2014?
Tullessani sisäministeriksi viime helmikuussa lähtökohdat olivat, että rahapelaamisen monopolimalli oli viime vuonna sementoitu arpajaislain kokonaisuudistuksessa ja eduskunta oli edellyttänyt arpajaislain uudistamiselle kakkosvaihetta, jossa piti erityisesti suitsia pelihaittoja. Halusin suunnata kakkosvaiheen siten, että toisaalta poistamme Veikkauksen nettipalveluihin kohdistuvaa liiallista byrokratiaa ja toisaalta tartumme pelihaittoihin niissä kanavissa, joissa pelihaittoja erityisesti syntyy.
Suurin osa peliriippuvaisista käyttää tuulikaappien peliautomaatteja. Siksi ehdotamme pakollista tunnistautumista pelaamisen “katkaisuhoidon” mahdollistavine paniikkinappuloineen ja henkilökohtaisine maksimitappioineen kuukautta kohden.
Valitettavasti osa vakavista peliriippuvuuksista isoine pelivelkoineen syntyy myös nettikasinoissa. Kaikki eivät osaa myöskään pitää huolta oikeuksistaan “villeissä palveluissa” vaan tulevat hyväksikäytetyiksi. Siksi rehellisesti katsoen on pakko etsiä keinoja myös näiden tapausten vähentämiseen, jos ja kun rahapelipolitiikkamme perustuu pelihaittojen hallintaan.
Mitään esitystä rahansiirto- tai IP-blokeista ei tässä vaiheessa ole eikä välttämättä tulekaan. Selvitystyössä IP-blokeeraus on vain yksi vaihtoehto.
Vuonna 2014 ei selvitetty yksityiskohtaisemmin eri teknisten estotoimien ominaisuuksia ja toimivuutta. Euroopan unionissa on parhaillaan käynnissä selvitys eri maissa käytössä olevista estotoimista, jonka tuloksia voidaan hyödyntää myös omassa selvityksessämme. Tarkoitus on tutkia myös muut mahdollisuudet monopolin ulkopuolisen pelaamisen valvonnan tehostamiseksi, kuten varoitusilmoitukset ja -tekstit.
Halutaanko Suomen säilyvän maana, jossa voi harjoittaa pokeria tai urheiluvedonlyöntiä ammatikseen ja jossa on elävä pokerikulttuuri?
Tunnen ihmisiä, jotka ovat pelanneet ammattimaisesti tai joille pokerikulttuuri on muuten tärkeää. En itse näe hallittua pelaamista ongelmana, kunhan tulojen kotiuttaminen tapahtuu laillisesti ja pelisivustot toimivat kuluttajan suojan kannalta asiallisesti.
Valitettavasti osaan ulkomaisista pelisaiteista liittyy rahanpesua ja rikollisuutta Suomen ulkopuolella, mihin pitää puuttua kansainvälisen yhteistyön keinoin. Ymmärrän, että monet vastustavat ulkomaisia pelisaitteja myös Veikkauksen järjestöille jakamia tuottoja vähentävinä kilpailijoina. Minusta monopolin tuottojen maksimoiminen ei kuitenkaan voi olla rahapelipolitiikan määräävä tavoite.
Ongelma on, että osin samoja pelialustoja käyttävät myös vakaviin maksuvaikeuksiin joutuvat peliriippuvaiset. Tällä hetkellä he eivät ongelmineen ole Suomen kuluttajansuojaoikeuksien piirissä, koska ulkomaisilla sivustoilla pelaamista ei tunnisteta Suomen säädöksissä. Se, että emme tee mitään tälle ongelmalle, on Suomen laajasti hyväksytyn rahapelipolitiikan tavoitteiden kannalta pään pensaaseen laittamista.
Olen kiinnostunut käymään arpajaislain jatkotyöstämisen yhteydessä alan eri toimijoiden kanssa keskustelua siitä, voisimmeko puuttua kohdennetusti nettikasinoissa pelaavien peliriippuvaisten ongelmiin niin, että keinot eivät niinkään kohdistu sellaiseen pelaamiseen, joka on asiallista ja hallittua. Tärkeintä olisi saada ongelmapelaajat ohjattua avun piiriin ennen kuin pelivelat karkaavat pahasti käsistä.
Toteutuessaan Suomi olisi EU:n ainoa monopoli, joka blokkaa ulkomaille pelaamista. EU:n oikeutus monopoleille on peliongelman rajoittaminen. Blokkaamista on kuitenkin perusteltu fiskaalisilla syillä. Viekö blokkaushanke rahapelimonopolin oikeutuksen EU:n suuntaan?
Blokeerausta käytetään EU:n lisenssijärjestelmämaissa “vapaamatkustajuuden” torjumiseksi. Monopolimaista blokeeraus on käytössä Norjassa, joka noudattaa pääosaa EU-lainsäädännöstä Euroopan talousalueen jäsenenä. Suomen hallitus ei ole perustellut blokeerausta fiskaalisilla syillä eikä Suomessa arpajaislain vastaisen tarjonnan rajoittamisen tarkoituksena pidä olla lisätulojen hankkiminen vaan yksinoikeusjärjestelmän oikeutusperusteiden täyttymisen varmistaminen. Tämän tavoitteen osalta blokeeraus ei sinänsä ole ristiriidassa EU-oikeuden kanssa.
Onko internetin ja/tai rahansiirtojen blokkaaminen ulkomaille kokoomuksen arvojen mukaista?
Kokoomuksen perusarvoja ovat vapaus ja vastuu. Minusta jokaisen pitää pääsääntöisesti saada valita itse, kunhan ei valinnoillaan vaikeuta muiden elämää. Pelaamisen kohdalla ongelma on vähän sama kuin alkoholissa tai miedoissa huumeissa. Osalla pysyy hallinnassa, osalle pelaaminen aiheuttaa sairaalloista riippuvuutta, joka ei oikeasti ole ilman apua selätettävissä.
Nykyinen eduskunta on vahvistanut monopolimallin arpajaislain kokonaisuudistuksessa. Haastan kuitenkin meitä kaikkia päättäjiä tulevaisuudessa miettimään, onko riski, että Veikkauksen avustukset alkavat liiaksi vaikuttaa rahapelipolitiikkamme tavoitteisiin? Löytäisimmekö mallin, joka rajoittaisi vähemmän elinkeinovapautta, mutta puuttuisi silti pelihaittoihin? En ole varma, onko monopolimalli pitkällä tulevaisuudessa riittävän toimiva, kun Veikkauksen liikevaihto keskittyy entistä enemmän nettiin, jossa sen palvelu ei voi olla kohtuuttoman paljon säädellympää kuin kilpailevassa tarjonnassa.
Tänä vuonna työstettävissä uudistuksissa punainen lanka on antaa hieman lisää vapautta Veikkaukselle kehittää palveluaan myös siksi, että se olisi tulevaisuudessa valmiimpi jonkinlaiseen lailliseen kilpailuun esimerkiksi useille ehdot täyttäville peliyhtiöille myönnettävien lisenssien muodossa – jos siis eduskunta tulevaisuudessa niin päättäisi säätää. Samalla vähennämme pelihaittoja erityisesti tuulikaappiautomaattien käytössä, mutta etsimme samalla myös tapoja tarttua peliriippuvaisten ongelmiin nettikasinoissa.
Kenen aloitteesta nostettiin sama hanke pöydälle, joka sekä 2007 että 2011 sai pokerinpelaajat paniikkiin?
Kyseessä on hallituksen tahto selvittää onko teknisillä estotoimilla mahdollista estää arpajaislain vastaista rahapelitoimintaa ja siten toteuttaa rahapelipolitiikan tavoitetta rahapelihaittojen ehkäisemisestä ja väärinkäytösten estämisestä. Poliisihallituksen keinot torjua ulkomaista arpajaislain vastaista rahapelitoimintaa eivät ole nykyisintehokkaita. Selvitystyö on sisäministeriössä vasta käynnistymässä eikä sen tuloksista ja johtopäätöksistä voida siten antaa vielä minkäänlaisia arvioita.
Kannatatteko itse ulkomaille pelaamisen blokkaamista?
Lähtökohtaisesti en kannata internetin blokkaamista. Olipa käytössämme monopoli- tai lisenssijärjestelmä, tarvitsemme kuitenkin keinoja rajoittaa järjestelmän ulkopuolisissa palveluissa syntyviä pelihaittoja ja mahdollisesti myös epäreilua kilpailua. Lähes jokaisessa maassa pohditaan samoja kysymyksiä eri rajoitusmahdollisuuksista. IP-blokkaus on tosiaan vain yksi näistä. Tällä hetkellä meillä ei ole tarkkaa tietoa siitä, kuinka paljon suomalaiset ovat hävinneet varojaan ulkomaille, mutta määrät ovat selvästi lisääntyneet ja arviot summista ovat huolestuttavia. Siksi näen tärkeänä tehdä selvityksen tästä aiheesta, jonka jälkeen muodostan oman kantani asiaan.
Akin analyysi haastattelusta:
Pysyttelen alkuperäisessä näkemyksessäni. En usko, että nykyhallitus blokkeja toteuttaa.
Sisäministerin näkemykset olivat neutraaleja ja jopa yllättävän liberaaleja. ”Haastan kuitenkin meitä kaikkia päättäjiä tulevaisuudessa miettimään, onko riski, että Veikkauksen avustukset alkavat liiaksi vaikuttaa rahapelipolitiikkamme tavoitteisiin?” Tätä haastamista ovat hakeneet tähän asti vain peliongelmien kanssa askartelevat, eivät raskaansarjan poliitikot. Tämä oli Suomessa rahapelihistoriallinen avaus.
Kaikki rahapelisivistyneet tietävät jo ennen sisäministeriön selvityksen valmistumista, että blokit vuotavat, mutta aiheuttavat pelureille paljon riesaa. Tämän saman selvitti sisäministeriön Sakari Airas 17.1.2014 päivätyssä muistiossaan, jonka yhteenveto oli:
”Teknisiä estotoimia käytetään lähinnä lisenssijärjestelmissä vapaamatkustajuuden estämiseksi. Tällä hetkellä teknisistä estotoimista on säädetty lainsäädännössämme vain lapsipornoaineiston osalta ja ne perustuvat operaattoreiden vapaaehtoisuuteen. Lapsipornoaineistosta voidaan todeta, että sen oikeudeton hallussapito on kriminalisoitu levittämisen lisäksi. Rahapeleissä on kriminalisoitu legaalimonopoliin kuulumaton pelitarjonta, mutta kyseisten rahapelien pelaamista ei ole sanktioitu rikosoikeudellisesti. Tekniset estotoimet menisivätkin lapsipornoa koskevia estotoimia pidemmälle. Nykytekniikan mukaiset tekniset estotoimet voidaan kiertää, joten estotoimien tehokkuus ja sopivuus voidaan kyseenalaistaa. Niiden käyttöönotto ei näytä tällä hetkellä perustellulta rahapelijärjestelmässämme. Ensisijaisesti olisi harkittava muita keinoja arpajaislain vastaisen rahapelitarjonnan estämiseksi”.
Jokainen, joka on vähänkään kartalla Suomen rahapelijärjestelmästä, tietää kyseessä olevan rahapelituottojen turvaamisen eikä peliongelman. Jos Suomen rahapelimonopoli oikeasti välittäisi peliongelmaisista, meillä olisi marketeissa noin 21.000 rahapeliautomaattia vähemmän.
Tietenkään ”Suomen hallitus ei ole perustellut blokeerausta fiskaalisilla syillä”. Rahapelimonopolillehan oikeutuksen EU:n suuntaan antaa vain peliongelmaisten suojelu, eikä raha.
En muuten usko tässä hankkeessa kyseessä olleen niinkään ”hallituksen tahdon”, vaan jonkun Veikkauksen edunsaajien edustajan onnistuneen lobbauksen. Veikkauksen ykkönen ja kakkonen ovat sanoneet julkisesti, että Veikkaus ei halua monopolia verkossa, joten en usko tällä kertaa monopoliyhtiöiden edustajien olleen asialla.
En näe EU-oikeudellisesti mahdolliseksi blokata ulkomaisia pelintarjoajia ja samanaikaisesti Veikkauksen laajentuvan ulkomaille. Meillä on pelihullu, mutta pieni kansa. Kotimarkkinoillaan kilpailua harjoitellut Veikkaus voisi jopa edunsaajiensa edun puolesta tavoitella palaa globaalista rahapelikakusta, eikä pelkästään keskittyä rahastamaan kotimaisia peliongelmaisia.
Uudessakin selvityksessä selvinnee, että blokit eivät tuottaisi juuri mitään, heikentäisivät yleistä lainkuuliaisuutta ja antaisivat markkinaosuutta todella hämärille ulkomaisille pelintarjoajille nykyisten pörssiyhtiöiden sijaan. Toki asia riippuu muistion laatijan henkilökohtaisistakin preferensseistä. Uuden sisäministeriön tutkimuksen tekee neuvotteleva virkamies Elina Rydman, jonka näkemyksistä en ainakaan vielä tiedä mitään.
Blokkien myötä rahapelimonopolin yleinen suosio laskisi varmasti myös, mikä lopulta vaarantaisi koko monopolin. Mie en näe tätä niin vaarallisena, mutta kieltolakia ajavien tahojen kannattaisi ottaa tämäkin huomioon.
Riskiksi näen lähinnä, että hanke/tutkimus viivästyy vaalien yli. Jos saamme Antti Rinteen pääministeriksi, tuleva hallitus kykenee toteuttamaan vielä nettiblokkaustakin arveluttavampia hankkeita. Paljon riippuu myös siitä, kuka ensi kevään Säätytalon tuolileikeissä sattuu istahtamaan sisäministerin pallille. Päivi Räsänen esikuntineen ei kannattanut nettiblokkeja edellisessä hallituksessa, ja arpajaishallinnon Jouni Laiho jäi eläkkeelle ilman kovasti himoitsemaansa kieltolakia. Kai Mykkänenkään ei vaikuta blokkimyönteiseltä, joten välittömät huolet Kiinan malliin siirtymisen suhteen voinee unohtaa. Mutta kuka on seuraava sisäministeri? Sitä ei tiedä vielä kukaan.
P.S. Wille Rydmanille suurkiitos haastattelupyynnön välittämisestä. Vähän epäilen, että ilman Willeä olisin jäänyt haastattelupyyntöni kanssa heinäkuussa neuvostoliittolaiseen leipäjonoon. Siellähän mentiin kaupan eteen pitkään jonoon toivossa, että kauppaan tulisi joskus leipää.
