”On huomattavasti parempi ostaa erinomainen yhtiö kohtuullisella hinnalla kuin kohtuullinen yhtiö erinomaisella hinnalla.” Oheinen Warren Buffettin kuolematon kommentti on yksi hänen tärkeimmistä sijoittajaviisauksistaan. Pitkällä aikavälillä on selvää, että laadukas yhtiö tuottaa paremmin kuin keskinkertainen yhtiö arvostustasosta riippumatta.
Mitä laatuyhtiö sitten käytännössä tarkoittaa? Suomessa laatuyhtiö-termiä käytetään varsin paljon ja sanan merkitys vaihtelee sen käyttäjästä riippuen. Omasta mielestäni laatuyhtiö tarkoittaa yksinkertaisesti yhtiötä, jolla on kestävä kilpailuetu ja osaava johto. Kilpailuedun turvin yhtiöllä on hinnoitteluvoimaa, jonka ansiosta yhtiö kykenee ansaitsemaan pääomalleen kilpailijoita korkeampaa tuottoa pitkällä aikavälillä. Taitavan johdon tehtävänä on vaalia yhtiön kilpailuetua ja allokoida liiketoiminnan tuottamaa kassavirtaa hyviin kohteisiin.
Toinen Buffettin kuolematon viisaus, ”aika on erinomaisen yhtiön ystävä ja keskinkertaisen yhtiön vihollinen”, sopii myös erinomaisesti tähän. Ero laadukkaan ja keskinkertaisen yhtiön välillä kasvaa ajan myötä. Ostamalla keskinkertaista yhtiötä halvalla tuottosi nojaa ennen kaikkea arvostustason korjaantumiseen. Keskinkertaisella yhtiöllä ei kuitenkaan pitkällä aikavälillä ole edellytyksiä kasvattaa arvoaan oleellisesti johtuen kilpailuetujen puutteesta. Näin ollen arvostustason korjaantumisen jälkeen vuosituotto jää väistämättä suhteellisen vaisuksi. Esimerkkinä keskinkertaisesta yhtiöstä voidaan nostaa Outokumpu tai SRV, joissa molemmissa sijoittajien tuotto on nojannut viimeisen kymmenen vuoden ajan arvostustasojen muutoksiin, ei yhtiön omistaja-arvon luontiin. Tämä ei luonnollisesti tarkoita, että keskinkertaiset yhtiöt olisivat huonoja sijoituskohteita, vaan oikealla hinnalla ostettuna myös nämä yhtiöt tarjoavat houkuttelevia tuottomahdollisuuksia. Näissä yhtiöissä aika ei kuitenkaan ole sijoittajan ystävä, ja sijoittajan tulee osata irtaantua niistä, kun arvostustaso on korjaantunut neutraaliksi.
Ostamalla laatuyhtiötä tilanne on puolestaan päinvastainen. Revenio, Wärtsilä tai Ponsse ovat kaikki onnistuneet luomaan jatkuvasti omistaja-arvoa kilpailuetujensa turvin. Vaikka kaikkien näiden arvostustaso on jatkuvasti näyttänyt varsin tyyriiltä, on sijoittajan saama tuotto pitkällä aikavälillä ollut tästä huolimatta erinomainen. Näissä yhtiöissä sijoittaja on huomattavasti vähemmän riippuvainen arvostustasojen muutoksista ja tuotto nojaa pääosin omistaja-arvon kasvuun. Tämän seurauksena näiden yhtiöiden myynti on harvoin ollut hyvä idea, sillä hetkellisesti korkealta näyttävät kertoimet ovat ajan myötä laskeneet yhtiön jatkaessa vahvaa omistaja-arvon luontiaan. Oman sijoittajaurani isoimmat virheet ovat olleet juuri laatuyhtiöiden myyntejä näennäisesti korkeilla kertoimilla.
Sijoittajan kannalta paras mahdollinen tilanne on luonnollisesti se, että saat laatuyhtiötä keskinkertaisen yhtiön arvostuksella. Tässä skenaariossa sijoittaja saa voimakkaan omistaja-arvon kasvun lisäksi arvostustason korjaantumisen myötä tapahtuvan kurssinousun. Näissä tilanteissa sijoittajan vuosituotto kohoaa väistämättä erinomaiseksi.
Sauli Vilén
pääanalyytikko, Inderes
Osakesäästäjien hallituksen varajäsen
Sauli Vilénin kirjoitus on julkaistu kokonaisuudessaan Osakesäästäjien Keskusliiton Viisas Raha-jäsenlehdessä 8/2018.
