Pidin tarkkaa harjoituspäiväkirjaa aktiiviurheiluvuosinani. Harjoituspäiväkirjaan merkitsin myös ”kupit”. Alun perin yksi kuppi oli pikku hönö, kaksi kuppia iso hönö ja kolme kuppia overdose. Treenejä oli yleensä enemmän kuin kuppeja.
Koska skaala oli näin karkea, niin laajensimme kaverini kanssa asteikon viiteen vuonna 1990 Floridassa opiskelemassa ollessamme. Yhden kupin määritelmä oli jossain vaiheessa päivää autonajokunnottomuus Suomessa, mutta ei mitään pahoinvointia seuraavana päivänä. Kahden kupin kumara tarkoitti hampaiden pesulla lähtenyttä huonovointisuutta. Kolme kuppia oli vanha kaksi kuppia, eli standardibaari-ilta ilman suurempia vahinkoja. Pienikin muistikatko illan kulussa tuomitsi tapahtuman neljän kupin sessioksi, ja pidempi epäselvyys illan tapahtumissa oli sitten viisi kuppia.
Boca Ratonissa maaliskuussa 1990 sain tällä kirjanpidolla aikaiseksi 60 kuppia. Samassa kuussa maximipenkki nousi kymmenen kiloa ja kyykky viisitoista. Sivutuotteena suoritin Florida Atlantic Universityn kevätlukukaudella kolme kurssia, joista tuli kolme A:ta. Keväällä jenkeistä tullessa olin parhaassa kunnossani ikinä, 185cm/88kg, rasvaprosentti kympin paikkeilla ja 40 jaardia kulki 4,4.
Tällaiset suoritukset eivät ole enää minulle mitenkään mahdollisia. Kahdenkymmenen vuoden takaisesta harjoituspäiväkirjasta löytyy paljon nelosia ja vitosia. Tältä vuodelta muistan yhden nelosen arvoisen session. Lisäksi salilla on joku käynyt vaihtamassa levyt niin, että kympin limput painavat kaksikymmentä kiloa. Joko mies on pehmentynyt tai muisti heikentynyt.
Muistin ja urheilu- sekä pokeriprojektin tueksi aloitin uudelleen harjoituspäiväkirjan pitämisen vanhalla mallilla. Yhdistän pokerikirjanpidon harjoituspäiväkirjaan. Toukokuun kaksi ensimmäistä viikkoa olin ”sairaslomalla” kihdin ja eromasennuksen kourissa, joten aloitin maanantaista 17.5. Taisi olla pisin sessio ilman pokeria sitten vuoden 1995. Muutenkin tämä oli hyvä ajankohta, koska muutin edellisenä viikonloppuna.
Tulos oli siedettävä, viitentoista päivään 11 treeniä ja 22 kuppia. Kuppimäärää kun hioo vähän alaspäin ja treenit pitää ennallaan, niin olen tyytyväinen tähän osioon.
Pokeriprojektissani ei ole tulosten valossa vielä hurraamista. Netissä jäin neljä kiloa miinukselle ennen palautuksia. Pokerihuoneen Midnight Sun Racesta tuli kuitenkin tonnin lippu, ja päiväracet, rakeback ja reloadbonus veivät rahallisen tuloksen lähelle nollaa.
Laillisilla dealeilla rakeback% oli lähellä sataa.
Grand Casinolla kävin kerran, ja hävisin vähän toista tonnia. Campionen EMOPista lensin ulos kymmenen tunnin ankaran kamppailun jälkeen. Käteistä en ehtinyt reissussa pelaamaan lainkaan, vaikka tarjolla olisi ollut ilmeisen hyvää peliä. Miinus 150 euron tuntituotto livepeleistä vaatiikin isoa kassaa tai pieniä tunteja. Ehkä 16 tunnin otanta ei vielä riitä vetämään lopullisia johtopäätöksiä livepelieväistäni.
Olen saanut kuitenkin neljä viimeistä nettisessiota plussan puolelle EV-mielessä. Uskon pelikirjauudistuksen alkavan toimia. Apuohjelmasta on iso apu siinäkin, että jos potti karkaa, vaikka on saanut merkit hyvin sisään, niin jäljelle jää näyttö tienatuista sklanskyeuroista. Tämä pitää pään kasassa paremmin.
Vastaavasti jos survoo kaksiouttisella ja onnistuu ohivedossa, niin ei rupea leijumaan niin helposti. Kun tilastot kertovat, että tulos oli +1000 ja EV -900, niin siinä tulee helposti pohdittua, että jotain meni pieleen. Muistin varassa jako olisi helppo kuitata ” standardina”.
Lisäksi kun joka jaon jälkeen näkee heti oddsit, niin se auttaa todennäköisyyksien hallintaa. Minun kaltaiselleni friikille oddsosaamisen syventäminen on mitä mielenkiintoisinta puuhaa. Tässä osiossa minulla ei ole ollut juuri vuotoa, mutta tuskin minkään osa-alueen hiomisesta on mitään erityistä haittaa.
Jos kesäkuu ei ole plussalla, niin minun täytyy harkita vielä radikaalimpia toimenpiteitä kuin harjoituspäiväkirjan pitäminen. Sijoitusten realisoiminen tai pelitilien kuivaaminen elinkustannusten kattamiseksi on hyvin vastenmielinen ajatus. Harkintaan täytyy ottaa jopa pitempi jakso vedellä ja leivällä, kuten esimerkiksi viikko tai pari. ”Man’s got to know his limitations”, sanoi eräs aikamme suurimmista filosofeista Clint Eastwood.
Elämän pieniä iloja osa 3: Palattuani Luganon reissusta, grindasin ensin seitsemän tuntia. Sitten luin keskeneräisen kirjan loppuun. Purin laukun vasta kahden päivän päästä. Kukaan ei valittanut.
