En tiennyt vielä pari viikkoa sitten, että Suomen lainsäädäntö tuntee käsitteen julkinen osuuskunta. Mutta nyt jo tiedän, että kohta meille on sellainen Helsingin pörssissäkin. Savolaiset ovat nimittäin päättäneet listata ”monialakonserni” ossuuskuntansa KPY:n.
Yhtiö on entinen Kuopion puhelinyhdistys, joka källäsi onnistuneesti omistajiensa äänivallan 1998 pysäyttämällä yhtiöittämisprosessinsa osuuskuntaan eikä edennyt osakeyhtiöksi asti. Puhelinosakeyhtiöt toimivat siis aikoinaan osake ja ääni -periaatteella, puhelinosuuskunnat taas osuudenomistaja ja ääni -pohjalta. Savossa pelotti ilmeisesti tamperelaisten kohtalo. Kun Tampereen Puhelin tuotiin 1998 pörssiin, Elisa nohevana tyttönä näppärästi valtasi lopulta koko nimensä kohtuutyhmäksi vaihtaneen Soon Communicationsin.
Tosin jos olisi pitänyt yhdestä Tampereen puhelimesta saadut 250 osaketta ja vaihtanut ne Elisoiksi, nyt olisi 6.000 eurolla Elisaa ja vuosikymmenien messevät osingot päälle, joten ei se vallatuksi tuleminen nyt niin kovin onneton kohtalo ollut.
Kuopion entinen lankaliittymä vastaa nykyistä sataa osaketta, joiden arvo Inderesin Erkki Vesolan mukaan on 2800 euroa, eli 28 euroa per ossuustodistus. But value is what you get and price is what you pay. Akin mukaan hinta on 23 euroa osuustodistus, koska sen verran siitä tällä viikolla tarjottiin, kun listautumishanke oli jo tullut julkisuuteen.
Voi olla, että parikin kaveria mököttelee, mutta annan sijoitusneuvon siinä toivossa, että Finanssivalvonta nostaisi jonkun syytteen: Elekee hyvät immeiset myykö ossuustojistuksianne ainakaan alta 23 euron! Harmaiden markkinoiden ostajat ovat yleensä hyvin sijoitussivistyneitä, ja listatusta kamasta ovat valmiita maksamaan hiukan enemmän. Jos miulle tarjottiin harmailla 23, on tällainen ostaja yleensä valmis maksamaan First Northissa enemmän. Listalla voi maksaa enemmän, koska 1.) kaupat ovat vaivattomampia 2.) varainsiirtoveroa ei ole (älkää kertoko Matias Mäkyselle) 3.) Lappu on likvidimpi.
(Numero 23 on vähän viime aikoina muutenkin ollut framilla. Katsoin Squid Gamen (suosittelen ensimmäistä 8 jaksoa) ja sarjan kredittien mukaan 23 oli tehnyt vaikka mitä.)
Teoriani siitä, että Finanssivalvonta ei tee ikinä mitään ainakaan sijoittajien asiaa edistävää, vahvistui entisestään, kun Fiva laittoi Privanetin listaamattomien markkinapaikan kiinni, jossa KPY oli noteerattuna eniten vaihdettujen joukossa. Mitenkähän markkinavalvojat meinasivat sitten uuden kaupankäyntipaikan listaamattomille hommata? Eivät tietenkään mitenkään, koska Finanssivalvonnan tehtävä Suomessa on vaatia täyttämään älyvapaa määrä lappuja, eikä nyt sentään mikään sijoittamisen edistäminen.
Privanetin itse omistamien osakkeiden myyminen hyväuskoisimmalle sijoittaja-ainekselle olisi Fivan pitänyt lopettaa viimeistään 2017, kun aiheesta omalla riskilläni ilman mitään upsidea kirjoitin. Olin vain niin suivaantunut, kun yhtä kaveriani kusetettiin siellä jatkuvasti, eikä tämä heppu suostunut kuuntelemaan hyvin painavia varoituksen sanoja muiltakin kavereiltaan kuin pelkästään miulta. Ajattelin, että markkinoilla pyörii varmaan tällaista heikompaa sijoittaja-ainesta vähän enemmänkin ja päätin tuoda asian julkisuuteen. Mitään oikeusprosesseja ei kuitenkaan seurannut. Onneksi lähteeni olivat luotettavia, sillä pahimmat rikolliset ovat yleensä innokkaimpia prosessoijia.
Mutta Privanetin markkinapaikkaa käytin tyytyväisenä vuosikymmeniä. Pelkästään omalta kannaltani on lähtökohtaisesti sama, vaikka markkinapaikan meklarit yrittäisivät myydä miulle paskaa nätissä paketissa. Ei ne miuta ihan helpolla saa. En ole muistaakseni koskaan mennyt yhtään tuntematonta osakkeentyrkyttäjää tapaamaan, vaikka soittelevat säännöllisesti ja kerjäävät kahville.
Vauraus Suomi Oyj:ssä silloin töissä olleen Saul Schubakin suostuin vuonna 2014 tapaamaan, mutta vain koska tunsin miehen ja isänsä on ystäväni. Kerroin etukäteen, etten osta mitään, mutta ei Saul toki sitä uskonut, vaan yritti väkisin työntää syliin jotain koilliseen osoittavia exeleitä ja pitchasi sisukkaasti. Kauppoihin tämä ei kuitenkaan johtanut.
Mitään järjellistä perustetta en Privanetin markkinapaikan sulkemiselle keksinyt. Ainakin omat kauppani setlattiin siellä asiallisesti kaikki, enkä ole muusta kollegoiltakaan kuullut. Finanssivalvonta olisi voinut kieltää Privanetiä käymästä markkinapaikallaan kauppaa omistamillaan tai omistajiensa osakkeilla ja antaa listaamattomien pörssin olla auki. Mutta tämä toki olisi ollut Fivan paperinleimaajille ihan liian mielikuvitusrikasta.
Koska uutta markkinapaikkaa ei ole tiedossa, pidän KPY:n listautumispäätöstä täysin perusteltuna. Tokihan Kuopiosta tiedotettiin, että ”KPY selvittää mahdollisuutta listautua First North -markkinapaikalle”, mutta tämä on savolaista tiedottamista. Totta kai Kuopiossa on tutkittu ensin listautumisen edellytykset ja tiedotettu vasta sitten ”mahdollisuuksista”. Yritin puristaa toimitusjohtaja Anssi Lehikoiselta aikatauluarvioita, mutta Anssia oli joku jo ehtinyt pelotella julkisten yhtiöiden tasapuolisesta tiedottamisesta, eikä mitään pienintäkään vihjettä irronnut.
Epäilen pelottelijaksi KPY:n hallituksen jäsentä Kaisa Olkkosta, jolla on kokemusta listayhtiöissäkin askartelemisesta. Ja arvaankin sitten rohkeasti, että KPY on First Northissa viimeistään helmikuussa 2022. Tuskin enää ennen joulua ehtivät, mutta kun osuudet ovat jo arvo-osuusjärjestelmässä ja osuuden omistajia on riittävästi, luulisi helmihangiksi kerkeävän. Toivottavasti eivät maksa listautumiskonsulteille liikaa, ovat nimittäin hyvämaineisia ylilaskuttajia.
Harmillisesti menevät sitten ossuuspääoman korot verollisiksi, mutta sille ei voi mitään. Voisi kyllä Helsingin Sanomille ja Finérin perheelle antaa vasemmiston propagandapalkinnon, kun ovat onnistuneet lanseeraamaan listaamattomien yhtiöiden pörssiyhtiöitä vähän kevyemmän kaksinkertaisen verotuksen veroeduksi.
Mie taas näen pörssiyhtiöiden verokohtelun verotaakkana. Mutta perspektiivini onkin eri kuin suurimmalla osalla vasemmistopoliitikoista. Eli en yritä keinolla millä hyvänsä saada yritystoimintaa vähemmän houkuttelevaksi.
Itselläni ei ole mitään ongelmaa sijoittaa monialayhtiöihin, kunhan yhtiö on täysipäisissä käsissä ja omistuksellisesti sitoutunut. Toimitusjohtaja Lehikoisella on 2500 KPY:tä ja ja hallituksen puheenjohtaja Tarja Tikkasella 1000 kappaletta. Ei mitenkään siis liikaa.
Muulla hallituksella ja johtoryhmällä ei ole juurikaan KPY:tä, mihin pitäisi Ben Zyskowiczin sanoin saada muutos. Näkisin hallituksen jäsenille ja johtoryhmälle, ollakseen samassa veneessä omistajien kanssa, minivaatimukseksi tuon Tikkasen 1000 kappaletta, eli 23.000 eurolla intressiä. Itse asiassa ilahduin, kun edustajistossa on ilmeisesti päätetty, että edustajiston jäsenellä olisi syytä olla edes joku osuus KPY:stä. Tosin jotain 1-10 osuustodistusta (=23 – 230 euron sijoitusta) pidän enimmäkseen valkopesuna sijoittajien suuntaan. Mutta parempi edes vähän valkopesua, kuin kokonaan sitoutumattomana.
Inderesin analyysissä lasketaan KPY:lle sijoitusyhtiöalennus 20 prosenttia. Tämä on tavallaan perusteltu, koska sellaisia lukemia pörssistäkin löytää. Miten jotkut lähtevät johonkin Trump Spaciin ylihinnalla, mutta eivät halua maksaa hyvämaineisista sijoitusyhtiöistä täyttä substanssia, on sinänsä vanhan fundajätkälle haastavaa ymmärtää. Mutta toisaalta trumpetistit tarjosivat pitkään Trumpille kerrointa 1,1 presidentinvaalien voitosta, kun vaalit olivat jo ratkenneet. Tyhmyys ei olekaan mikään uusiutumaton luonnonvara. Eikä sitä tarvitse edes kylvää ja kastella.
KPY:llä on taseessaan kiinteistöjä enemmän (200 miljoonalla) kuin on markkina-arvonsa (126 miljoonaa). KPY Novapolis Oy onkin ossuuskunnan ylivoimaisesti suurin sijoitus. Tämä on hyvä asia, koska oletan KPY:llä olevan Kuopiossa kilpailuetua asemakaavaratkaisuista neuvotellessaan.
Sitten on vielä Enfo (Inderes 33M) ja Voimatel (31M). Pidin harha-askeleena, kun KPY 2013 osti Vetrean (Inderes 19M). Tästä päästiin julkaisemattomalla kauppahinnalla eroon elokuussa, ja hyvä niin. Ehkä kauppahinta selviää 12.11. julkaistavassa osavuosikatsauksessa. Betsaisin alle 19 megaa, mutta toivottavasti olen väärässä.
KPY siirtynee pysyvästi kolmen osarin ja yhden tilinpäätöstiedotteen taktiikkaan, kun kerran julkaisee ensimmäisen yhdeksän kuukauden katsauksensa. Suhtaudun tähänkin suopeasti.
Kysyin KPY:n toimitusjohtajalta myös, tuleeko KPY:stä nyt Oktj vai Okj. Osuuskunnista kun käytetään vähän vaihtelevasti joko lyhennettä ok tai okt. Lisä-jii taas tulee julkisesta yhtiöstä. Anssi ei tiennyt, eli asiaa ei liene vielä päätetty.
Itse äänestäisin lyhyemmän julkisen osuuskunnan lyhenteen puolesta, eli KPY Okj olisi parempi. Nostalgiahenkisenä valitsisin nimen Kuopion Puhelin Okj, mutta tämä tuskin menee Savossa läpi.
Kovin kun ovat totista väkeä nimittäin savolaiset. Ainakin verrattuna meihin vääräleukaisiin eteläkarjalaisiin.
28.7.2014: Kuopion puhelimella ei voi soittaa
20.4.2015: Kuinka tulla iloiseksi väärässä olemisestaan - Case KPY
17.4.2016: KPY näytti keskaria sijoittajille
5.4.2020: Osuuspääoman korot olisivat sopineet koronakevääseen
