Suhtaudun pörssikäyrien tuottamaan informaatioon selvästi skeptisemmin kuin Jorma ”Pörrö” Vuoksenmaa tai Jukka Lepikkö. Myönnän kyllä, että teknisellä analyysillä on joillakin (harvoilla) velhoilla mahdollista tehdä tiliä. Mutta ei miulla. En tosin koskaan ole edes varsinaisesti yrittänyt, koska 1980-luvulla kaikesta kaiken tietävänä nuorena miehenä pidin teknistä analyysiä lähinnä voodoona ja pelkästään siihen sijoituspäätöksensä perustavia tulevaisuuden konkurssintekijöinä. Teknisen analyysin osaamisellaan hehkuttaneen Vital-Investin konkurssi 1989 vahvisti uskoani.
Nyt aavistuksen kokeneempana spekulanttina näkemykseni ovat pehmentyneet. Tosin olen edelleen varma, että sellaista teknisen analyysin (TA) välinettä tai metodia, joka toimisi aukottomasti täältä ikuisuuteen tai edes ensi vuoteen ei ole olemassa. Jotkut metodit toimivat jonkun aikaa, kunnes tekoäly niistää ne kartalta. Joten en ole ajatellut juuri syventää ohuehkoa TA-sivistyneisyyttäni. En mitenkään räi tämän aiheen opiskelun päälle, mutta opiskella käytännön varmasti jo kauan ennen rollaattorivuosiani vanhenevaa tietoa tuntuu jotenkin hölmöltä. Pähkinäsaaren rauha 1323 on ja pysyy, toimiva TA muuttuu koko ajan.
Saavutimme tosin Jorman kanssa yksimielisyyden sijoitusfilosofioistamme Sevenin SM-kisojen yhteydessä vuosituhannen vaihteen haminoissa. Jorma kertoi painavansa pelkällä teknisellä analyysillä ja tiukoilla stop losseilla. Mie taas kerroin nojaavani fundamentteihin (yhtiön itse arvaamaani ”arvoon”) ja tekeväni surutonta average downia. Eli jos ostan jotain osaketta, yhtiön näkymät ovat ennallaan ja sen hinta laskee, tämä on vahva peruste ostaa lisää. Stop losseja en ole koskaan käyttänyt. Pidimme molemmat toistemme strategioita itsemurhaisina. Tai en mie täsmälleen ottaen olettanut Nitti[i]-Jorman menevän poikki, mutta aika vahvasti epäilin metodologiaansa pseudotieteeksi. Jorma taas selkeästi näki mielessään vision miun ja rahojeni teiden lähitulevaisuudessa eroamisesta.
Jorma oli vieraanani ensimmäisessä Sijoitustiedon Teerenpelissä. Melkein tuli esteeltä kieltäytyminen, kun heitin lämpiössä (=baaritiskillä) jonkun akimaisen läpän tekniseen analyysiin luottavista. Jorma vähän rauhoituttuaan kaivoi salkustaan hirveän nipun ruutupaperia käppyriä täynnään ja sanoi voivansa esitellä niitä kameralle vakuuttaakseen kaikki perehtyneisyydestään. Tämä ei ollut käsitykseni A-Talk -tason keskusteluohjelmasta, mitä siis Sijoitustiedon Teerenpelitkin edustavat, joten suostuttelin Jormaa pitämään laput salkussa. Pikaista paranemista muuten Jormalle!
Ei liikettä – myy?
Olen monena vuosikymmenenä nähnyt myyntipäätöksiä, jotka ovat perustuneet ”Kun se osake ei liiku mihinkään” -analyysiin. Fundajätkänä olen pitänyt tätä aika äkkinäisenä perusteena lapusta irrottamiseen. Uskontokuntani mukaan emme tiedä milloin osakkeemme nousevat, mutta koska ne ovat mielestämme aliarvostettuja, tämä kyllä joskus tapahtuu. Näin on kyllä aina käynytkin. Jos siis analyysini aliarvostuksesta on osoittautunut oikeaksi. Näin kyllä ei sitten likikään kerran kerrasta ole tapahtunut.
Nähdäkseni kurssin junnaaminen paikallaan kertoo lähinnä osakkeeseen kohdistuvasta vähäisestä kiinnostuksesta, ja tähän voi olla monia syitä. Esimerkiksi epäseksikäs toimiala tai yhtiön jo omissa silmissäni anteeksiannetut vanhat synnit. Kun kerran kurssi ei laskekaan, osakkeeseen ainakin jossain määrin perehtyneet (=yhtiön omistajat), eivät ole ainakaan kovin kiinnostuneita myymään.
Joten kurssin paikallaanolo indikoi ennemmin aliarvostuksesta kuin ylihintaisuudesta. Kuplalaput taas havaintojeni mukaan hyppivät ja pomppivat iloisemmin kuin Pupu Tupuna.
Kuolleen miehen aivokäyriä
Olen tänä vuonna pilkkinyt salkkuuni lisää kiinteistösijoitusyhtiöitä. En uskalla 53-vuotiaana mihinkään seksikkäisiin vieraisiin pakkauksiin koskea, joten olen sitten ostanut toimialaa, joka korkojen noustessa hyvin todennäköisesti ottaa osumaa. Kuten olen moneen kertaan sanonut, en itse eurokorkojen merkittävään nousuun usko, vaikka korkokattojen myyjät muuta vakuuttelisivatkin. Todennäköisin skenaario nähdäkseni Euroopassa on, että julkisen sektorin velkojen tölkkiä potkitaan eteenpäin matalilla koroilla, eikä mitään kunnollisia demokratioille vaikeita rakenteellisia uudistuksia tehdä.
Alkuvuodesta onkeeni on tarttunut Cityconia, Backahedeniä ja Fleming Propertiesia. Näistä Citykani on jossain määrin tunnettu nisäkäs, ja Takanummea ja Klaus Flemingin Kiinteistöjä eivät tunne juuri kuin paatuneimmat kiinteistösijoitusyhtiöspekulantit.
Sen jälkeen, kun Citykanin toiseksi suurin omistaja 16.3. myi puolet osakkeistaan @7,30, on osakkeen hinta yhden 0,125 kvartaaliosingonkin irrottua tasaantunut kanukkien myyntihinnan haminoihin. Kuvassa viimeiset kolme kuukautta. Ostin muuten vähän tuolla kasinkin yläpuolella ja sitten strategiani mukaisesti dropin jälkeen reilusti lisää.
Kuviosta näyttää, että Backahedenin kurssi olisi pomppinut vaikka kuinka, mutta suosittelen yleensäkin käyriä tarkastellessa katsomaan asteikon. Käytännössä osake on pyörinyt parin prosentin sisällä ipo(=initial public offering, listautumisanti)-hinnastaan 100 kruunua. Pari nähdäkseni pakkorealisointia on sen pörssiuralle mahtunut, ja vain toisella kerralla miulla oli pilkki sisässä, nyyh. Varokaa muutkin vipusijoittajat omissa salkuissanne margin calleja, tapahtumassa ei ole paljon lapsenlapsille kehuskelemista.
Fleming Properties on sekin pyörinyt viime ajat prosentin pari listautumishintansa 107 kruunua alapuolella.
Kaikkien kolmen EKG-käyrä näyttää siis vähän siltä, kuin kohta todettaisiin potilas kuolleeksi. Mutta en ole harkinnutkaan näiden lappujen keventämistä näillä hinnoilla. Luen käyrää siten, että monilla sijoittajilla on kiireitä dogecoiniensa nuuhkiessa tulevia tenbäggereitä, eivätkä he jaksa kiinteistösijoitusyhtiöihin perehtyä.
Dogecoin on siis kryprovaluutta, jota aspergerinsa tunnustanut Elon Musk kertoi Saturday Night Livessä mm. huijaukseksi. Tenbägger on taas osake, josta toivotaan kymmenkertaistujaa.
Näistä kioskeistani yhdenkään kurssi ei elinaikanani kymmenkertaistu ilman mitään radikaaleja toimialanvaihdoksia, joten kryptokansaa ei kiinnosta. Itse pelaan sijoitusteni kanssa eteläkarjalaista kusipääkiekkoa, jossa peruutellaan, roikutaan ja yritetään pitää oma pää puhtaana keinolla millä hyvänsä. Vastaiskuista sitten yritetään tehdä maaleja. Joskus on verkko soinut vastapuolenkin päädyssä, esimerkiksi silloin kun Sponda tai Technopolis lunastettiin pois pörssistä. Valitettavasti oma pää ei ole pysynyt ihan puhtaana sekään.
Kaikista kolmesta olen kirjoitellut vähän enemmän Sijoitustiedon keskustelupalstalla. Citycon omistaa kauppakeskuksia Pohjoismaissa, Backaheden Pauligin tyttären logistiikkakiinteistön Göteborgin lähellä ja Fleming Properties Ässäkeskuksen Vallilassa.
Kaikki yhtiöitä yhdistää kurssikehityksen lisäksi P/E 12-14 ja seitsemän prosentin paikkeilla oleva osinkotuotto. Backahedenissä ja Flemingissä on aika vähän jännitettävää, koska kiinteistössään on hyvin vakavarainen päävuokralainen. Pidän siis vastoin yleistä käsitystä etuna yhtä vuokralaista, jos sen kanssa on riittävän pitkä sopimus ja sen konkurssiriski on olematon.
Toki sitten menee vähän jännemmäksi, kun vuokrasopimusten umpeutuminen vuosien päästä lähenee, ja jos esimerkiksi SOK päättää siirtää pääkonttorinsa johonkin perähikiälle kuten Vantaalle. Toisaalta silloin pitäisi olla tullut jo sisään puolet hankintahinnasta osinkoina ja kiinteistö olla möllöttää Flemarilla edelleen. Tuskin se tönö ihan kokonaan arvottomaksi menee, vaikka ossuuskauppa muuttaisikin sinne missä ei spora kulje. (Spora = raitiovaunu, spårvagnen).
Cityconin kauppakeskuksien tyhjenemisestäkään en ole erityisen huolissani, vaikka Jeff Bezos hyökkäisi Suomeenkin. Tuskin tästä koronan jälkeen lopullisesti eristäydytään kukin omiin kämppiimme ja tehdään etätyön ja tosi-TV:n katsomisen lomassa nettitilauksia. Ainakin Citykani on koronassakin pystynyt puolustamaan vuokriaan hämmästyttävän hyvin.
Kuuntelin poikkeuksellisesti kahteen kertaan Cityconin webcastia, kun analyytikko harvinaisen terhakkaasti haastoi toimitusjohtaja F.Scott Ballia. Anaalin mukaan Cityconin neliövuokrat ovat laskeneet 10 prosenttia. Ballin mukaan ei pidä paikkaansa. Ja vaikka analyytikko sanoisi välittäjäkaveriensa väittäneen Cityconin vuokrien laskeneen, ei se silti pitäisi paikkaansa. Kikattelin itsekseni tätä kuunnellessani. SE Bankenilla on muuten Cityconin tavoitehinta @4,50. En ole nähnyt analyysiaan, välittäkää joku ystävällinen sielu miullekin, olisi hauska tutustua.
Citycon on Helsingin pörssin kolmanneksi shortatuin osake. Tosin vain 1,6 prosentilla kaneista on lihat myyty jo etukäteen, joten mitään kunnon short squeezeä ei ihan vähillä rakettipostauksilla siinä saa aikaan. Epäilen SE Bankenin analyysillä olevan vaikutusta asiaan. Toki voi olla myös, että joku tai jotkut vain balansoivat kiinteistösijoitusyhtiöpositioitaan.
Tätäkin pidän vastoin tavanomaista ”shorttaajat ovat fiksua rahaa” -näkemystä ihan hyvänä tilanteena. Jos osaketta ei ole yhtään shortattu, ei sitä joudu kukaan missään tilanteessa ostamaan väkisin takaisin.
Koska nykyisin kaikki sijoituskirjoittajat sisällyttävät Mifid II:n myötä ja Finanssivalvonnan pelosta kirjoituksiinsa lauseen ”Tämä ei ole sijoitusneuvo”, mie vanhana kontrasijoittajana hyökkään valtavirtaa vastaan:
Tämä kolumni sisältää nimenomaan sijoitusneuvoja. Ostakaa ihmeessä Backaheden ja Fleming Properties 20 prosenttia kalliimmiksi ja nauttikaa edelleen melkein kuuden prosentin osinkotuotoista. Koska niissä hinnoissa ja nykyisillä informaatioilla varustettuna mie myyn teille kaikki omani ja etsin jotain muuta pientä kivaa.
Koska Citykanilla on olemassa jotain relevantteja kasvunäkymiäkin, sitä pitää nostaa vähän enemmän, ennen kuin luovun kaikista. Mutta en mie minkään yhtiön osakkeita osta pitääkseni niitä ikuisesti hinnoista välittämättä. Kauppa se on mikä kannattaa.
Omien sijoitusten hypettämisen lisäksi. Kysykää vaikka Elon Muskilta, jos ette miuta usko.
P.S. Pohdiskelin kolumnin otsikkoa iltapäiväjunassa matkalla takaisin itärajalta sinne missä spora tosiaan kulkee. Jäin miettimään, että voinko otsikoida ”kuollut mies”, vai tuomitseeko pokeriammattilainen ja järkivihreä Ville Savonlahti miut taas seksismeistä.
Sitten ajattelin, että mie oon Aki, joka selvisi hengissä teini-iästä Lappeenrannan Cityltä. En tosiaan kirjoita kuollut henkilö, vaikka Ekonomiliitossakin on jo esihenkilöitä. Tämä ei johdu siitä, että haluaisin varsinaisesti tukea patriarkaalisia rakenteita, jotka pönkittävät omaa valta-asemaani, vaan siitä, että se kuulostaa kohta 54-vuotiaaseen korvaani niin vilun kömöltä.
Sen verran luovutin kuitenkin kolumnissa cancel-paineille, että vaihdoin yhden teen edellisessä virkkeessä älläksi. Enkä kertaakaan kirjoittanut Cityconin toimitusjohtajan nimeä kovalla peellä. Enkä edes maininnut pääomistajan uskontoa.
Sijoitustieto 29.5.2014: Kiinteistösijoitusyhtiöillä keinottelu
Sijoitustieto 21.6.2014: Tiliä teknisellä analyysillä
[i] Nitti = pokerissa supertiukka (=vähän käsiä pelaava) pelaaja, muussa elämässä se kaveri, joka kävelee Kampista Itäkeskukseen metrokuluissa säästääkseen.
