Donald Trumpin vaalivoitto oli shokki kultamarkkinoille. Vaalienjälkeinen negatiivinen reaktio kullan hinnassa on ollut jokseenkin yllätys, ottaen huomioon kullan hinnan käyttäytymisen vaalien alla. Tällöin kulta tuntui kallistuvan aina, kun Trumpin voiton todennäköisyys kasvoi. Loppujenlopuksi Trumpin voitto kuitenkin käänsi kullan hinnan laskuun syöden valtaosan aikaisemmin vuoden 2016 aikana saavutetuista hyvistä tuotoista.
Vaalitulos muutti niin paljon asetelmia markkinoilla, että oma kulta-analyysini tarvitsee päivitystä Trumpin aikakaudelle. Kristallipallo on vielä varsin sumuinen seuraavalle nelivuotiskaudelle, sillä muuttuvia tekijöitä on paljon. Tulevaisuutta onkin helpompi hahmotella skenaarioiden avulla yrittäen ennustaa kullan tulevia hintareaktioita erilaisisten tapahtumien seurauksena (antamatta todennäköisyyksiä yksittäisille tapahtumille). Tässä kirjoituksessa pohdin Trumpin voiton positiivisia ja negatiivisia vaikutuksia kultasijoittajan kannalta.
Kuten allaoleva kuva osoittaa, kullan dollarimääräisellä hinnalla ja USA:n valtion obligaatioiden tuotoilla on lähestulkoon koko 2000-luvun ajan ollut selvä positiivinen korrelaatio (molemmat laskevat korkojen noustessa).
Lähde: Merk Investments – Gold: What Next? (2016)
Mikäli nykyinen korrelaatiosuhde jatkuu samana myös Trumpin aikakaudella, tiedämme kullan hinnan suunnan, jos osaamme ennustaa USA:n pitkien korkojen kehityksen oikein. Toki on todennäköistä, että korrelaatio laskee lähemmäs nollaa pitkällä aikavälillä, mutta oma uskomukseni on, että ilman finanssikriisiä tai voimakasta stagflaatiota nykyinen korrelaatiotrendi jatkuu vielä jonkin aikaa. On syytä muistaa, että ETF-tuotteiden yleistyminen 2000-luvulla muutti kultatreidaamista lisäten kaupankäynnin likviditeettiä. Tämä on kenties yksi syy siihen, miksi eri vuosikymmenet eivät ole tilastoissa täysin vertailukelpoisia.
Avainkysymys kullan hinnan kannalta kuuluukin, kuinka ylös USA:n pitkien valtion obligaatioiden korot voivat nousta Trumpin toimien seurauksena. Teorian mukaan ‘riskittömänä’ korkona pidettyjen USA:n valtion obligatioiden korkojen tulisi olla yhtä kuin ennustettu reaalinen talouskasvu plus inflaatio. Mikäli yhtälö ei päde, heijastelee tilanne jotain muuta, kuin talouden fundamentteja. Käyn seuraavassa läpi, miten Trumpin talouspolitiikka voi vaikuttaa talouskasvuun ja inflaatioon sekä sitä kautta myös kullan hintaan.
Trumpin talouspoliittisista linjauksista voidaan olla montaa mieltä. Tässä vaiheessa moni kysymys on vielä avoinna, joten lopullista johtopäätöstä on näin alkuvaiheessa mahdotonta vetää. Optimististista skenaariota, jossa Trumpin tuleva talouspolitiikka saa talouskasvun kiihtymään, ei kuitenkaan pidä sulkea pois. Ainakin konkarisijoittajat, kuten Stan Druckenmiller, Carl Icahn sekä Bill Ackman ovat julkisuudessa esiintyneet Trumpin talouspolitiikan kannattajina. Tiedän, että edellämainitut USA:n yritysmaailman ja makrotalouden (Druckenmiller) raskaansarjalaiset ovat ennenkin olleet väärässä ja luonnollisesti moni asiantuntija on myös pessimistinen Trumpin suhteen. Näiden herrojen mielipiteet kuitenkin osoittavat, että USA:n talouskasvun kiihtyminen Trumpin ansiosta ei ole mikään mahdottomuus.
Optimistisessa skenaariossa Trump voi nostaa USA:n talouskasvun lähelle maan potentiaalista huippunopeutta. USA:n BKT:n kasvupotentiaalin arvioiminen ei ole omaa ydinosaamistani, mutta en ole nähnyt analyyseja, joissa joku uskoisi USA:n kykenevän yli 3% reaaliseen talouskasvuun. Kasvun rasitteina ovat ainakin heikko tuottavuuden kasvu, heikohko demografia (varsinkin jos maahanmuutto kutistuu) ja vähäinen lisävelanottokapasiteetti korkeasta velkataakasta johtuen. Olisin siis todella yllättynyt jos näkisin USA:n talouden kasvavan reaalihinnoin pidemmän aikaa yli 3% vuodessa edes positiivisessa kasvuskenaariossa.
Inflaatio voi myös kiihtyä selvästi nykyisestä, jos maan talouskasvu piristyy. Inflaation nousua tukevat myös maan alhainen työttömyysaste sekä tuontihintojen mahdollinen nousu protektionististen toimien seurauksena. En yllättyisi, jos maan inflaatio nousisi yli keskuspankki FEDin asettaman 2% tavoitetason.
Mikäli USA:n reaalinen talouskasvu kiihtyy lähelle 3%:a ja inflaatio kiihtyy 2-3%:iin, tarkoittaisi se näin tupakka-askin kanteen laskettuna, että USA:n valtion 10-vuoden obligaation korko voisi hyvinkin nousta 5-6 %:iin nykyisestä noin 2,5%:sta, mikä tarkoittaisi yli 2-kertaistumista nykytasolta.
USA:n pitkien korkojen tuplaantuminen nykytasolta yhdistettynä yleiseen optimismiin markkinoilla tulisi mitä todennäköisimmin olemaan myrkkyä kullan hinnalle. Uskon, että kullan hinta voi laskea selvästi nykyisestä, jos Trump onnistuu tehtävässään ja inflaatio nousee hieman, pysyen silti aisoissa.
Edellä kuvailemani positiivinen kasvuskenaario tuo kuitenkin mukanaan lukuisia riskejä uudesta finanssikriisistä. Korkojen nousu luonnollisesti kasvattaisi USA:n kotitalouksien ja yritysten velanhoitokustannuksia tuntuvasti, mikä voisi puhkaista jonkin ennalta-arvaamattoman kuplan esimerkiksi asuntomarkkinoilla tai kulutusluotoissa. Kullan hinta tyypillisesti reagoi positiivisesti finanssikriiseihin.
Trumpin johtama USA voi joutua oman talouskasvunsa uhriksi, jos kasvu ei tartu muihin maihin yhtä nopeasti. Tällöin riskinä on, että dollari vahvistuu liikaa, kenties samaan tyyliin kuin vuonna 1985, jolloin vahvistuminen jouduttiin päättämään kansainvälisellä sopimuksella (Plaza Accord).
Kuten alla olevasta kauppapainotetusta dollari-indeksistä käy ilmi, taalan arvo on tehnyt kaksi merkittävää nousua sen jälkeen, kun presidentti Nixon irrotti valuutan arvon kullasta 70-luvun alussa. Molemmat nousut toivat mukanaan valuuttakriisejä. 70-luvun lopun nousu tapahtui samanaikaisesti Latinalaisen Amerikan velkakriisin kanssa ja Aasian talouskriisi tapahtui samanaikaisesti 90-luvun dollarin noususyklin kanssa. Graafia katsellessa näyttäisi siltä, että olemme nyt dollarin kolmannessa noususyklissä.
Lähde: St Louis FED
Omasta mielestäni liian voimakkaasti vahvistuva USA:n dollari on maailmantalouden suurimpia uhkakuvia. Olen seuraillut taalan kehitystä jo pidemmän aikaa yrittäen muodostaa ymmärrystä siihen liittyvistä riskeistä (aikaisempia kirjoituksiani aiheeseen liittyen 1, 2 ja 3). Lyhyesti sanottuna liian nopea taalan vahvistuminen lisää valuuttakriisien todennäköisyyttä (etenkin kehittyvillä markkinoilla). Pahimmassa tapauksessa Kiina voi joutua devalvoimaan omaa valuuttaansa tuntuvasti. Tämä puolestaan johtaisi ainakin euroalueen viennin romahtamiseen, mikä voisi synnyttää kaaoksen kriisiherkkään Eurooppaan.
Taalan vahvistuminen voi olla joko positiivinen tai negatiivinen asia kullan hinnalle. Kullan markkinahinnasta puhuttaessa viitataan yleensä dollarimääräiseen hintaan. Tällöin luonnollisesti vahvempi dollari tarkoittaa alhaisempaa kullan hintaa, jos muut tekijät pysyvät ennallaan. Toisaalta, mikäli dollarin selvä vahvistuminen johtaisi finanssikriisiin, voisi se kenties luoda eurooppalaiselle kultasijoittajalle parhaan mahdollisen tilanteen, jossa sekä dollarin arvo että kullan dollarihinta nousevat samaan aikaan.
Vaikka olisi kuinka optimistinen Trumpin talouspolitiikan suhteen ja pitäisi finanssikriisien todennäköisyyttä olemattomana, on olemassa vielä yksi skenaario, joka on positiivinen kullan hinnan kannalta - nimittäin USA:n mahdollinen taantuma vuonna 2017. Trumpin toimeenpanemat muutokset eivät tapahdu yhdessä yössä ja on todennäköistä, että suuria infrastruktuurihankkeita ei saada vielä käyntiin ensimmäisten vuosien aikana. Tästä johtuen Trump ei juuri pysty vaikuttamaan reaalitalouden kehitykseen vielä 2017 aikana.
Ottamatta kantaa mihinkään yksittäiseen suhdannemittariin, taantuman todennäköisyys kasvaa sitä mukaan, mitä vanhemmaksi noususuhdanne elää. Taantumat eivät tietysti koskaan tule kello kaulassa, mutta edellisen taantuman alkamisesta tulee jo pian kuluneeksi 10 vuotta, mikä tarkoittaa, että nykyinen suhdanne USA:ssa alkaa jo olemaan jatkoajalla.
USA:n taantumat tyypillisesti ajoittuvat lähelle presidentinvaaleja. Mielenkiintoista on myös se, että historiallisen data-aineiston perusteella taantuman todennäköisyys on 100% vaalivuotena tai sitä seuraavana vuotena, mikäli kaksi kautta istunut presidentti luopuu virasta. Tämä tuntuu järkeenkäypältä, sillä uuden presidentin valintaan liittyy aina epävarmuutta, mikä siirtää investointi- ja ostopäätöksiä myöhäisemmälle laukaisten monesti taantuman.
Mikäli USA ajautuisi taantumaan vuonna 2017, olisi se uskoakseni iso kolaus keskuspankki FEDin rahapolitiikan uskottavuudelle, sillä se joutuisi markkinoiden yllätykseksi tekemään täyskäännöksen kiristävässä rahapolitiikassaan. FEDillä on kiire nostaa ohjauskorkoaan, sillä nykyinen alle prosentin FED funds korko ei jätä juuri mitään pelivaraa koronlaskuille, jos taantuma iskee vuoden sisällä. Taantuma voisi ajaa keskuspankin uudestaan määrällisen elvytyksen tielle ja kenties liittymään nollakorkokerhoon Japanin ja euroalueen seuraksi. Uskon, että FEDin uskottavuusvaje ja taantuma olisivat positiivinen asia kullan hinnalle.
Loppuyhteenvetona sanoisin, että epävarmuudesta huolimatta Trumpin valinta USA:n presidentiksi luo hyvät edellytykset kullan hinnan nousulle lähivuosina. Näen kultasijoittajan ainoana Trump-uhkana USA:n korkotason selvän nousun talouskasvun kiihtymisen seurauksena edellyttäen, että korkojen nousu ei synnytä uutta finanssikriisiä. Tässä positiivisessa kasvuskenaariossa kullan hinta tosin voi laskea selvästi nykyisestä. Muut skenaariot, kuten USA:n taantuma- tai finanssikriisiskenaariot ovat uskoakseni positiivisia kullan hinnan kannalta.
Timo Tikkala
Seuraa Timoa Twitterissä nimimerkillä @timotikkala
