Koska monet pokerinpelaajatkin ovat päätyneet viettämään tavallista enemmän aikaa samassa osoitteessa samojen ihmisten kanssa, on erinomainen tilaisuus pelata heidän kanssaan seurapelejä. Paras tietämäni peli, millä ihmissuhteisiin saa vähän elävyyttä, on pokeri.
Kokeneellekin pelaajalle on opettavaista pelata täysin aloittelevan pelaajan kanssa. Toisin kuin jotkut pokeriuraansa pettyneet väittävät, heidän päähänsä on helpompi päästä, kuin jonkun Jussi Nevanlinnan. Vaikka on matemaattisesti huippulahjakas, se ei sulje pois mahdollisuutta miettiä, mitä muut minusta ajattelevat. Ja mitä he ajattelevat minun ajattelevan heistä. Sitten vain tyrkkii toisia vähän harhapoluille, ja tässä matemaatikkosuvun musta lammas onkin hyvin taitava.
”Helpompi” ei tarkoita, että se on yhtä helppoa kuin koronan hankinta hiihtokeskuksesta. Töitä vaatii sekin, kun joutuu pohtimaan tietääkö vastustaja esimerkiksi värin olevan suoraa parempi.
Olen kokeillut erilaisia kaksinpelejä sekä täysin noviisien että täysveristen ammattilaisten kanssa, ja olen löytänyt pelimuotoja, jotka ovat dinosauruksellekin mielekkäitä. Näitä olen huitonut mökillä, lentokoneessa ja joskus ihan kasino-olosuhteissakin.
Pokerineitsyiden kanssa kannattaa ilman muuta ottaa ensimmäiseksi peliksi
Split Limit Hold’em
Hold’em siksi, että on helpoin peli opettaa ja aika moni nykypäivänä on nähnyt jonkun jaonkin. Limiitti siksi, ettei tarvitse pohtia panoskokoja, eikä tule ikävää pelikokemusta kaiken häviämisestä heti alkuun.
Ensin pitää tietysti opettaa säännöt ja sitten kannattaa pelata muutama jako kortit auki. Tämän jälkeen voikin heti ruveta pelaamaan.
Välineiksi tarvitsee korttipakan ja esimerkiksi tulitikkuja. Chipit ovat tietysti bonusta.
Karkasimme -95 kesällä ensimmäisen ex-vaimoni kanssa mökiltä kilometrin päässä olevaan baariin, jonka terassilla opetin sille limiittiholdemin – ja kumpi on parempi suora vai väri. Pelasin niin hyvin kuin osasin, ja päädyin häviölle rahapanoksettomassa pelissä. Kaikki osanottajat olivat tyytyväisiä, vaikka pataan ottaminen tässäkin tapauksessa hetken ahdisti. Emme pelanneet enää koskaan, koska vastapuoli halusi pitää puhtaan sarjan.
Armeijassa -96 opetin pyynnöstä kavereille Spread Limit Hold’Emin, joka oli siihen aikaan Casino Rayn pääpeli. Kieltäydyin pelaamasta heidän kanssaan rahasta, mutta päätyivät loppuintiksi huiskimaan keskenään. Tulenjohtaja väitti pärjänneensä hyvin venemiehiä vastaan.
No Limit Hold’Em -turnaus
Kahden hengen nopeahko turnaus on erinomaisen hyvää viihdettä kaikentasoisille pelaajille. Tämä vaatii korttien lisäksi joko chippejä tai kynän ja paperia. Lentokoneessa käsikirjanpito on laskutaitoisella seurueella paljon näppärämpi, vaikkei olisi matkalla edes ilmakuoppia. Nyt kun ei lennetä yhtään mihinkään, niin pelimerkit ovat kätevämpiä, vaikka ruutupaperillakin sujuu.
Kehittelin struktuurin, jota olen aina ehdottanut lentokoneessa vastatarjoukseksi kinkkiseuraa kyselevälle: Molemmilla on aluksi 200 pistettä.
Taso 1: 1-2
Taso 2: 2-4
Taso 3: 3-6
Taso 4: 5-10
Taso 5: 10-20
Jokaisella tasolla 8 jakoa, niin ei tarvitse kellon kanssa säätää. Tasolle kuusi ei mennä ”koskaan”, mutta sitten vaan tasoja tuplaksi, jos sinne jostain syystä päädytään. Alussa on peliä ja lopussa puskua, eikä kestä kauan. Esimerkiksi Helsingin ja Wienin välissä ehti hyvin pelata kolme.
Ei miulla mitään kiinanpokeria vastaan ole, paitsi että se ei ole pokeria. En ole jaksanut opetella pelaamaan peliä, joten otan odotusarvoisesti pataan jokaiselta ehdottelijalta. Tässä Heads Up -turnausmuodossa en ole ihan vastaantulija kenellekään. Eikä ole kukaan muukaan, joka vähänkään osaa turnauspokeria pelata.
Kahden Boardin PLO 5
Päädyimme jäämään vuonna 2011 Dublinin EMOP:issa kaksin ruotsalaisen entisen ammattipelaajan kanssa Dealer’s Choice rahapöytään. Muilta privapöydästämme olivat joko käteiset tai pelihalut loppuneet.
Irkuilla antoivat meille hyvät säännöt: Mikä tahansa peli kävi, jos sen vain osasi selittää jakajalle ymmärrettävästi kävi. Jos tulee joku kiistatilanne, ja brush joutuu tekemään päätöksen, sitä peliä ei enää pelata. Tätä voisi soveltaa Tallinnassakin Super DC:hen, joskin siellä ei pelattaisi enää sitten holdemiakaan.
Keksimme, että koitetaanpas viiden kortin pottiomahaa kahdella boardilla. Tämä osoittautui toimivaksi peliksi, ja lämpesimme pelaamaan pari tuntia keskenämme, vaikka tarjolla olisi ollut ympärillä paljon odotusarvoisesti parempaakin peliä. Kumpikin luultavasti muistelee jääneensä voitolle.
Tämä sopii hyvin vain kokeneille PLO-pelaajille. Itse asiassa pitäisi täsmentää High-Low -vetureille, koska pokerilogiikka toimii hyvin pitkälle samoin.
En pitkästytä strategiavinkeillä. Selitän sitten pöydässä. Mutta kokeilkaa ihmeessä kotona, yllättävän toimiva peli. Pelin sujumiseksi ilman sanomista pelimerkit lienevät välttämättömät.
Miksi pelata pokeria eristyksessä?
Voittamisen takia ei kannata esimerkiksi puolisoaan vastaan pelata. Mutta sekä parisuhteissa että jälkikasvun tai pirttiviljelijöiden kanssa olisi hyvä oppia puhumaan samaa kieltä.
Pokerinpelaajat puhuvat kieltä ”pokeri”, joka siviileistä kuulostaa melko käsittämättömältä. Olisi sekä soturien että siviilien edun mukaista, että siviilitkin ymmärtäisivät pokeria edes auttavasti. Varsinkin jos ovat toistensa kanssa jatkuvasti tekemisissä. Tämä on paljon vähemmän haastavampi kielikurssi, kuin miehen oppia ymmärtämään, saati puhumaan naista.
Lisäksi pokerilogiikan oppiminen auttaa ihmisiä tekemään fiksumpia päätöksiä pandemia-aikanakin. Tosin chippien pakonomaisen shufflaamisen opettelu ei kuulu näihin.
P.S. Jos tiedät, että puolisosi ei kestä häviämistä, kokeile näitä pelejä jonkun toisen kanssa joskus myöhemmin. Jos taas lapsesi ei kestä häviämistä, se olisi syytä opettaa siihen mitä pikimmiten. Elämässä tulee vielä monilla rintamilla osumaa kuin miulla tässä kuussa pörssissä, ja ne olisi hyvä oppia ottamaan vastaan.
