Ilkka-Yhtymän paras liikeidea on omistaa 22,5 miljoonaa kappaletta Alma Median osaketta. Nämä ovat markkina-arvoltaan vajaat 120 miljoonaa, kun koko Ilkka hinnoitellaan pörssissä 76 miljoonaan. Lisäksi Ilkka julkaisee Pohjalaista Vaasassa ja Ilkkaa Seinäjoella sekä useita pienempiä läpysköitä ja harjoittaa pienehköä painotoimintaa. Yhtiöllä on nettovelkaa vajaat 50 miljoonaa. Tällä hetkellä markkinat hinnoittelevat siis Ilkan muun liiketoiminnan käytännön arvottomaksi.
Tehtyäni tämän laskutoimituksen kesken viime vuoden viimeisen pörssipäivän, yritin ostaa osaketta varovasti. Sain roikkumalla laidassa pieniä määriä hintavälillä 2,67-2,71. Tämän vuoden ensimmäisenä trading-päivänä ostajia tuntui olevan Ilkan kimpussa Klaus Flemingin innokkuudella. Niinpä riuhtaisin laidan tyhjäksi 2,75 asti. Sain osaketta tyyliin kymmenesosan siitä mitä olisin halunnut, mutta hinta karkasi loppuviikosta jo lähelle kolmea euroa, ja siirryin jatkamaan muiden osakkeiden realisointiprojektia.
Tänä vuonna vuoden ensimmäinen pörssipäivä sujui muuten perinteisemmissä merkeissä kuin viime vuonna. Kurssit nousivat 1,27 prosenttia, kun ne viime vuonna kyykkäsivät 2,5 prosenttia. Tuolloin murehdittiin laskevaa öljyn hintaa ja Kiinan kasvun yskimistä. Tänä vuonna sitten ilmeisesti iloittiin USA:n uuden presidentin valtion menojen kasvatuksesta täystyöllisyystilanteessa ja kauppasotarumpujen kumisemisesta. Mitä pitempään pörssikursseilla olen käynyt, sitä varmemmaksi olen tullut siitä, että en niistä kovin paljon ymmärrä. Mutta varsin monet ymmärtävät vielä vähemmän.
Talouslehdistömme esimerkiksi ansioitui ensimmäisellä viikolla julkaisemalla listoja ”Osakkeista joita pitää ostaa tammikuussa”. Nämä ovat tietysti niitä, jotka ovat aiempina tammikuina nousseet. En tosin näe mitään korrelaatiota viime ja tämän vuoden tammikuun yksittäisten osakkeiden hintakehityksessä. Vielä hilpeämpää näissä ”uutisissa” on, että jos jotkut osakkeet aina nousisivat tammikuussa, niin totta kai niitä pitäisi ostaa jo joulukuussa.
Päädyin Ilkan lisäksi ostamaan viimeisenä päivänä Ameria ja Huhtamäkeä. Näistä Huhtamäen kyydissä olin tyyliin kolme tehokasta trading-tuntia. Amerit ovat flättinä salkussa vieläkin, mutta tuskin ovat enää helmikuussa.
Ilkka on melko tyypillinen osake minun salkkuuni: Vähän seurattu, epälikvidi ja aliarvostettu. Huhtamäki ja Amer taas ovat lappuja, joita ostan perinteisesti vain joulukuun lopussa: Laajalti seurattuja, likvidejä ja hyvissä hinnoissa.
Mie en syklin tässä vaiheessa uskalla pitkään istua yli kahdenkymmenen P/E:n isojen firmojen (kuten Amer ja Huhtamäki) päällä ilman mitään kunnollista omaa näkemystä. Jos nimittäin sporttivaatteet jäävät hyllyihin tai muovikupit menevät pois muodista, saattaa tällaisten firmojen tulos esimerkiksi puolittua. Jos näin kävisi, yleensä niiden hinnoittelukertoimetkin laskevat. Jos nekin samalla puolittuisivat, tarkoittaisi tämä kurssin menemistä neljäsosaan.
Minulla ei siis todellakaan ole mitään käsitystä Amerin talvimyynnistä tai Huhtamäen kuppien kaupaksi käymisestä, kunhan heitin hatusta skenaarion ilman mitään varsinaista validia pohjaa. Mutta tämä skenaarioni selittää myös, miksi minulla ei ole Marko Erolan rakastamia indeksirahastoja salkussani. Raskaat osakkeet ovat kovissa hinnoissa, koska rahastoihin virtaa rahaa ja niiden on pakko ostaa raskaita lappuja.
Jos minä olisin varallisuudeltani miljardikerhossa, keräilisin mediayhtiöiden osakkeita tarkoituksenani hankkia lopulta kenkää muutamalle pahimmalle sallavuorikoskelle, siirtää kotimaisen median linjoja vähän talousrealistisempaan suuntaan ja palkata Nerola minun mediani eettisen toimikunnan puheenjohtajaksi. Minä en tiedä Niklas Herlinin oikeaa motiivia keräillä Alman osakkeita, mutta Nikke on miljardikerhossa ja on ostellut jo pidempään melko tasaisella tahdilla Alma Median osakkeita. Samaa tekee muuten veljensä Antti Sanomien puolella.
Joulun alla Otava osti Kalevan Almat ja nostanee omistuksensa kymmeneen prosenttiin lähiaikoina saadakseen Alman osingot verovapaasti. Niklaksen Marietorp Oy:llä on Almasta 19 prosentin siivu ja Ilkalla reilut 27 pinnaa. Kolme suurinta yhdessä omistaa siis reilusti yli puolet Almasta.
Alman perusliiketoiminta on digitalisoitunut kauhealla kyydillä ja tuloskin kääntynyt pieneen nousuun. Voitaneen arvioida, että Ilkan Alma-potti olisi realisoitavissa päivän kurssiin tai jopa kalliimmalla.
En lähde juuri koskaan repimään väkisin osaketta sisään reilusti kalliimmalla, kuin mitä alun perin ajattelin siitä korkeintaan maksaa. Näin jää ainakin pahimmat hypehinnat maksamatta, tosin joskus olisi ollut ihan fiksua hypätä kurssiraketin kyytiin väkisin. Vajaan kolmen euron hinnassakin Ilkka on vielä varsin edullinen, mutta mie jään tarkkailemaan tilannetta vielä halvemmalla ostettujen lappujen päälle. Ilkan perusliiketoiminnan nolla-arvossa kun on ihan perusteluakin. Printtilehdet pikkupaikkakunnilla kun eivät vaikuta varsinaisilta palladiumkaivoksilta.
P.S. Jaakko Ilkan ruumis asetettiin aikoinaan teilipyörän päälle lintujen syötäväksi. Ilkka-Yhtymän omistuksissa on haaskalinnuille paljon enemmän pureksittavaa.
P.P.S. Kungen är död, länge leve konungen! Yhdeksän vuotta sitten Hennes kaverinsa Mauritzin kanssa syrjäytti Ericssonin Ruotsin pörssin ykköspaikalta. Nyt on Nordea kiilannut markkina-arvoltaan hiuspussipäiden kalleimmaksi yhtiöksi. Tosin Stefan Persson (H&M hpj ja pääomistaja) on vielä elossa, eikä varsinaisesti kärsi pikkurahan puutteesta, vaikka markkina-arvokukkulan huipulla seisookin nykyään Björn Wahlroos. Onnea Nallelle!
