Osakemarkkinat romahtivat viime viikolla. Kaikkien aikojen pienimmässä romahduksessa koko maailman osakemarkkinoita kuvaava Vanguard Total World Stock Market ETF laski lähes kolmen kuukauden takaiselle tasolle. Helsingin osakeindeksit ovat kutakuinkin samassa pisteessä, mistä vuoteen lähdettiin kuusi viikkoa sitten.
Ei tämä ole romahdus, tämä on askel taaksepäin kymmenen harppauksen jälkeen.
Jos kuitenkin menetit yöunesi ja tunsit pahoinvointia salkun laskiessa, suosittelen vielä kertaamaan mistä sijoittamisesta on kyse. Hyvin yksinkertaistettuna saat pitkällä aikavälillä ruhtinaallisen palkkion siitä, että kestät viime viikon kaltaisia epämukavuuksia. Ellei näitä epämukavuuksia tulisi, hinnoiteltaisiin osakkeet niin korkealle, ettei niistä juuri inflaatiota parempaa tuottoa saisi. Joten, seuraavan kerran kun osakemarkkinat laskevat, voit sulkea silmäsi ja olla kiitollinen. Tästä sinulle maksetaan.
Markkinoilla liiallinen vakaus johtaa aina ennen pitkää epävakauteen. Usein vielä niin, että mitä kauemmin vakautta kestää, sitä pahemmin epävakaus lopulta iskee sijoittajiin.
Olen kirjoittanut tähän mennessä Sijoitustietoon melko paljon mihin vältän sijoittamasta tai jopa mitä shorttaan. Tämä johtuu vähän pessimistisestä näkökulmastani osakkeiden ja muiden omaisuusarvojen hinnoitteluun tällä hetkellä. Spekuloimisen odotusarvo on omalla kohdallani valitettavasti vielä ylivertainen sijoittamiseen nähden. Kirjoitan nyt kuitenkin myös suurimmasta long positioistani: kehittyvien markkinoiden osakkeet. Alustetaan asiaa nyt kuitenkin hieman mutkan kautta.
Miksi hajauttaa Suomen ulkopuolelle?
Suurin osa sijoittajista yliarvioi omat kykynsä. Suosittelisin Aki Pyysingin sijoitusstrategiaa melko harvoille. Siinä laitetaan ajoittain iso osa munista tarkasti varjeltuun koriin - parhaassa tapauksessa vielä vähän vipua kaupanpäälliseksi. Strategia on oikeissa käsissä erinomainen. Suunnilleen samanlaisella strategialla valtaosa nykyisistä miljardööreistä on saavuttanut asemansa. Eivät Herliinit, Kampradit tai Gatesit luoneet omaisuuttaan hajauttamalla, eivätkä varsinkaan analyytikoiden suosituksilla. Mutta aika vähän kuulemme siitä suuresta massasta ihmisiä, jotka menettivät säästönsä samalla strategialla.
Ongelmaksi kun muodostuu, että suurimmalla osalla sijoittajista ei ole Akin kokemusta ja osaamista. Silloin paras vaihtoehto on yleensä jatkuva säästäminen, globaali hajautus, ajoituspäätösten karttaminen sekä kulujen välttäminen. Näillä keinoilla nuuka ja aikaisin säästämisen aloittava keskituloinenkin pääsee taloudelliseen riippumattomuuteen ennen eläkeikää. 500 euroa kuukaudessa säästävä pääsee 40 vuodessa miljoonaan euron säästöihin reilun kuuden prosentin tuotolla. Tosin 40 vuodessa miljoonasi ostovoimakin luultavasti puolittuu. Kerää muutama prosenttia enemmän tuottoja, ja senkin murheen voi unohtaa.
Jos et ole osakevelho, parhaassa tapauksessa laitat säästöt automaattisesti johonkin indeksirahastoon, et myy koskaan ja vaurastut. Tässäkin strategiassa on valtava ongelma: Valtaosa ihmisistä ei pysty pidättelemään itseään tekemästä huonoja valintoja vastoin alkuperäistä suunnitelmaa. Tutkimusten mukaan piensijoittajat menettävät lähes puolet osakemarkkinoiden tuotoista, koska heillä on taipumusta pitää liikaa käteistä, maksaa liikaa kuluja, ostaa kun markkinat ovat kuumimmillaan, ja myydä kuin talousuutiset ovat negatiivisimmillaan. He tekevät juuri päinvastoin kuin Warren Buffett neuvoo.
Eikö pelkästään Suomen sisällä hajauttaminen riittäisi? Hyvällä tuurilla voi riittää. Historiallinen data kuitenkin kertoo, että pääset globaalilla hajautuksella suunnilleen samaan tuottoon huomattavasti pienemmällä heilunnalla. Kun salkun heilunta on pienempi, on helpompi pysytellä suurella osakepainoilla vaikeampinakin aikoina. Ihminen ei pysty mitenkään kuvittelemaan miltä 50 % lasku varallisuudessa tuntuu, ennen kuin sen on kokenut.
Kehittyvät markkinat
Osakkeiden arvostustasolla on hyvin vähän tekemistä sen kanssa, miten osakemarkkinat tulevat seuraavana vuotena kehittymään. Sen sijaan, kun aikajännettä pidennetään lähemmäksi kymmentä vuotta, arvostustasoihin ja keskiarvoihin palautumiseen luottavat mallit ovat toimineet pörssin historiassa erittäin hyvin tuottojen ennustamisessa.
Hyvin arvostetut sijoitustalot kuten Bridgewater , AQR Capital ja GMO ennustavat Länsimaisille pörsseille 0-4% tuottoja seuraavalle kymmenelle vuodelle – ennen inflaatiota. Jopa hyvin optimistisena pidetty Vanguardin perustaja Jack Bogle ennustaa vain 4 % odotettuja tuottoja Yhdysvaltalaisille osakkeille. Nämä ennusteet perustuvat korkeiden arvostustasojen ja voittomarginaalien palautumista lähemmäksi tavanomaisia lukuja. Yleensä ei kannata lyödä sen puolesta vetoa, että ”tällä kertaa kaikki on toisin”.
Seuraavassa on GMO:n kuvaaja siitä, minkälaiset seuraavan seitsemän vuoden tuotot olisivat, jos eri markkinoiden arvostustasot ja liikevoittomarginaalit palaisivat pitkän ajan keskiarvoihinsa:
Omasta mielestäni ylläolevan kuvaajan odotetut tuotot ovat liian negatiivista, lähempänä omaa alarajaa kuin todennäköisintä tuottoa. Maailma on muuttunut sadassa vuodessa - emme enää tarvo hevosenpaskassa tai kuole nuorena tuberkuloosiin, joten ehkä riskipreemiotkin voivat muuttua. Uskoisin, että nykymaailmassa, osakkeiden riskipreemion kuuluu olla hieman historiallista alhaisempi ja voittomarginaalit eivät ainakaan nopeasti palaudu keskiarvoonsa. Osittain tämä johtuu siitä, että moni teknologiayhtiö on päässyt lähes monopoliasemaan ja takoo hurjia marginaaleja. Mutta olettamalla, että palataan nykyisen tilanteen ja keskiarvon puoliväliin molemmissa muuttujissa, Yhdysvaltalaisten osakkeiden seitsemän vuoden tuotto-odotus olisivat suunnilleen 2 %, Eurooppalaisten 4 % ja kehittyvien markkinoiden 6 %. Nämä luvut eivät ole inflaatiokorjattuja, toisin kuin edellisessä kuvaajassa.
Eivät nämä mitään kiveen lyötyjä totuuksia ole. Kaikessa tulevaisuuteen liittyvässä on aina vaihteluvälejä. On mahdollista, joskin varsin epätodennäköistä, että Yhdysvaltojen markkinat kaikesta huolimatta päihittävät kehittyvät markkinat seuraavan kymmenen vuoden aikana.
Kehittyvät markkinat polkivat kymmenen vuotta paikoillaan - korkea arvostustaso muuttui vuonna 2016 historiallisen matalaksi arvostukseksi. Nyt 80 % nousun jälkeen, kehittyvät markkinatkaan eivät enää ole varsinaisesti halpoja. Etenkin kolme suurinta kehittyvien markkinoiden komponenttia Tencent, Alibaba ja Samsung ovat nousseet aika näyttävästi. Alla kuvaaja kehittyvien markkinoiden indeksirahastosta kymmeneltä vuodelta.
Mennään hieman pidemmälle. Mitäs jos etsitään kehittyvistä maista vielä valtiot, joissa demografia on suotuisa, velkatasot matalat ja arvostustasot kohtuulliset. Ykkössuosikikseni nousee Vietnam. Harmi vain, että viime vuonna Vietnamin indeksi nousi yli 40 %. Myin tähän nousuun indeksirahaston, koska siinä arvostustasot alkoivat olla Länsimaista tasoa. Lisäksi olen toipuva voittojenkotiuttelija, enkä voi vastustaa nousuun myymistä aivan liian aikaisin.
Ostin sen sijaan Petri Deryngin vetämää PYN Elite rahastoa lisää. Joku olisi myynyt rahaston, koska se hävisi indeksille. Minä ostan silloin lisää. Jos katsoo historiaa, niin rahasto palautuu aliperformanssista kuin kuminauha. Alla olevasta kuvaajasta näkyy, että Vietnamin pääomavirrat ovat kohdistuneet kalliisiin isoihin firmoihin, kun pienet halvat firmat ovat vain halventuneet samalla kun indeksi nousee hurjaa vauhtia! Maksan toki ETF:n 0,8 % kulun sijaan 1 %+ 12 % tuotoista. Uskon sen olevan järkevää nykyisessä vähän poikkeuksellisessa tilanteessa.
Kakkossuosikkini kehittyvistä markkinoista on Indonesia. Sielläkin ero indeksien ja pienyhtiöiden arvostuksissa on revennyt suureksi. Vaihdoin sieltäkin ETF:n pois ja sijoitin JOM Komodo ja JOM Silkkitie rahastoihin. Näistä Komodo on keskittynyt Indonesian pienempiin yrityksiin. Silkkitie taas sijoittaa Kiinan, Indonesian, Filippiinien ja Vietnamin huokeasti arvostettuihin osakkeisiin.
Voimakkaasti kasvavan maan pienemmät yhtiöt käyvät kauppaa noin P/E kymmenen tasolla (Kuvaaja alla). Kyllä se nyky-ympäristössä kelpaa. Koska kehittyvissä maissa on paljon poliittista riskiä, en laittaisi yksittäiseen maahan yli 15 % salkustani. Itselläni Vietnam altistusta on suunnilleen sen verran.
JOM rahastoista maksan 1,2 % vuodessa + 10 % viiden prosentin ylittävästä tuotosta. Toki päälle tulee vielä jonkin verran kaupankäyntikuluja. Rahastojen kierto on makuuni vähän turhan suurta, mutta katsotaan nyt tämä vuosi, miten nämä kehittyvät.
Jos olet hyvin pitkällä aikavälillä liikenteessä, ETF on mielestäni edelleen molemmissa tapauksissa erittäin hyvä vaihtoehto. Vaikkei indeksin arvostusero näissä maissa ole enää järin suuri Länsimaihin verrattuna, maat kasvavat väestön ja tuottavuuden kasvun myötä 4-6 % vuodessa. Usein tulosten kasvu pitkällä aikavälillä seuraa taloutta. Aikaisemmista kriiseistä oppineina, nämä valtiot keräävät ulkomaisten valuuttalainojen sijaan valuuttavarantoja. Melkoinen parannus!
Näiden lisäksi itselläni on hiukan pieniin kehittyvien markkinoiden yhtiöihin sijoittavaa ETF:ää. Toistetaan vielä varoituksen sana. Lyhyellä aikavälillä momentum on usein tuottoisampi strategia eri maihin sijoitettaessa. Kuitenkin jo yli vuoden aikajänteellä matalat arvostukset tuovat ylituottoja. Joten jonkin verran kärsivällisyyttä tarvitaan. Uskon, että globaalisti arvosijoitukset tulevat pärjäämään tulevina vuosina paremmin kuin kasvuosakkeet. Sen sijaan suoranaisiin osinko-osakkeisiin korkojen nousu iskee varmasti jossain vaiheessa.
Linkkejä:
Suosituksia ETF rahastoista kehittyville markkinoille:
DB x-trackers MSCI Indonesia
https://www.nordnet.fi/mux/web/handla/kopAktier.html?identifier=XAIN&marketplace=4&marketid=4
https://etf.deutscheam.com/de-DE/LU0476289623-msci-indonesia-index-ucits-etf-1c-/
DB x-trackers FTSE Vietnam
https://www.nordnet.fi/mux/web/handla/kopAktier.html?identifier=DXS7&marketplace=4&marketid=4
https://etf.deutscheam.com/de-DE/LU0322252924-ftse-vietnam-ucits-etf-1c-/
WisdomTree Emerging Markets SmallCap Dividend
https://www.nordnet.fi/mux/web/handla/kopAktier.html?identifier=WTED&marketplace=4&marketid=4
Ray Dalion Big Picture kirjoitus (mm. kuvaajat odotetuista tuotoista 50 % osakkeet/50 % velkakirja salkulle eri markkinoilla):
https://www.linkedin.com/pulse/big-picture-ray-dalio
GMO:n kuvaajat odotetuista reaalituotoista eri osakemarkkinoille PDF:ssä:
