Jos verotustyöryhmässä ovat olleet mukana Heikki Niskakangas ja Pauli K Mattila, on sieltä tullut aina jotain verenpainetta nostavaa. Valitettavasti nämä ovatkin sitten olleet tyyliin kaikissa työryhmissä mukana viimeiset kolmekymmentä vuotta. Olin tosin toivonut Terhi Järvikareen yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmältä, jossa kyseiset herrat olivat taas kerran mukana, tavallista enemmän.
Tunsin nimittäin Terhin HKKK:n vuoden -89 fiksuna mursuna, joka deittaili Kai ”Lärvi”karetta. Terhi kilttinä tyttönä valmistui kolmessa vuodessa, miulta vähemmän kilttinä poikana meni kahdeksan ja puoli. Nykyisin Terhi Järvikare on paljon vartijana valtiovarainministeriön vero-osaston johtajana. Koska hän tuli tähän tehtävään keskuskauppakamarin verojohtajan pallilta, on 80-luvun HKKK:n markkinatalousmyönteisyydestä täytynyt jäädä paljonkin hihaan.
Työryhmän ehdotus oli kuitenkin tavanomaista kuraa uikkareihin. Komitea oli keksinyt, että nykyinen listaamattomien yhtiöiden osinkoverotus ohjailee yritysten osingonjakoa. Tämä sinänsä pitää paikkansa. Esimerkiksi minä en omasta sijoitusyhtiöstäni jaa enää lainkaan osinkoa, koska sitä verotetaan. Nykyisen tilalle ehdotettiin mallia, jossa osinkoja verotetaan entistä enemmän. Tämäkö ei sitten ohjaile osingonjakoa?
Minun on tehnyt monta kertaa mieli mennä St. Urho’s Pubissa kysymään Heikki Niskakankaalta, miksi työryhmänsä sisukkaasti esittävät verotuksen monimutkaistamista ja kahdenkertaista verotusta. Toistaiseksi olen jättänyt tekemättä, koska olisi pitänyt riuhtaista aika monta rivakkaa shottia, ettei olisi tullut hyväksikäytettyä epäreilua promilletasoitusta. Olen kyllä mietiskellyt itsekseni, että kun saa käteen alle 40 prosenttia bruttotuloistaan ja käyttää sen tuotteeseen, jossa on yli 60 prosenttia veroja, voi päätyä lopputulokseen, että muidenkin verotusta pitäisi kiristää. Lisäksi kun maatalousyrittäjät pääsääntöisesti eivät toimi osakeyhtiömuodossa, voi Suomen Keskustan veroasiantuntija huoletta esittää kerran toisensa jälkeen osakeyhtiöiden verotuksen kiristämistä.
Nykyinen listaamattomien yhtiöiden osinkoverotus työryhmän mukaan ”ohjaa osingonjakoa voimakkaasti, kohtelee epäneutraalisti eri toimialojen yritystoimintaa, aiheuttaa jännitteitä suhteessa ansiotulojen verotukseen ja sisältää suuren eron listattujen ja listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen välillä. Lisäksi investoinnin tuottovaatimus vaihtelee yritysten kesken jo pelkästään verosyistä, mikä heikentää investointien kohdentumista parhaiten tuottaviin kohteisiin taloudessa.” Tämäkin pitää paikkansa. Ainoa osinkoveromalli, joka ei ohjaile osingonjakoa lainkaan, on muuten sellainen, jossa osinkoja ei veroteta lainkaan.
Sinänsä veroprofessorit voivat esittää toki mikä hyvältä tuntuu. Mutta voisi sitä esityksensä perustella muutenkin, kuin ”Ongelmat johtuvat enimmäkseen huojennetun osingon laskennassa käytettävästä liian korkeasta tuottoprosentista sekä suuresta verovapaasta osuudesta.” Tämä on nimittäin hyvin lähellä suoraa valhetta. Lähes kaikki nämä ongelmat johtuvat osakeyhtiöiden kahdenkertaisesta verotuksesta. Antakaa meille takaisin avoir fiscal ja jäljelle jää vain jännite ansiotulojen verotuksen kanssa. Sitten kevennetään ansiotulojen verotusta ja ollaan jo tilanteessa, jossa verotus on melko neutraalia.
Tosin en usko, että nykyhallitus tulee esittämään listaamattomien yritysten veronkiristystä. Tämä lienee jopa kokoomuksen demarisiivellekin (tyyliin puolet nykyisestä eduskuntaryhmästä) liikaa. Mutta Antti Rinteen hallitus kyllä kaivaa tämän esityksen naftaliinista, olkaa huoletta.
Haaveilin hallituskauden alussa First Northin verotuksen neutraloimista listaamattomien tasalle ja pienten osinkotulojen verovapaudesta. Näiden selvittäminen oli työryhmän asialistallakin. Käsitykseni Niskakankaasta ja Mattilasta ei muuttunut, kun veroprofessorien työryhmä ei esittänyt näihin muutosta. Sinänsä olen samaa mieltä työryhmän kanssa siitä, että pienten osinkotulojen verovapaus ei vaikuttaisi suomalaisten osakesäästämiseen juuri mitään.
Sillä olisi merkitystä, jos peruskoulussa ja valtamediassa kerrottaisiin, että osakesijoittaminen ei varsinaisesti ole syntiä. Otin yläasteella valinnaiseksi aineeksi kaupalliset aineet, mutta edes siellä ei osakesijoittamista käsitelty lainkaan. Ehkä nykytilanne on parempi, en tiedä. Talouselämä, Kauppalehti, Arvopaperi ja Viisas Raha käsittelevät sijoittamista Suomessa välillä ihan fiksustikin ja loppumedia jaksaa yleensä lähinnä paheksua Björn Wahlroosin isoja osinkoja.
Työryhmän ”tavoite” verotuksen ohjaavuuden vähentämisestä ja yksinkertaistamisesta ei tässäkään esityksessä toteudu. Työryhmä toteaa, että ”Laajan veropohjan ja matalan yhteisöverokannan järjestelmä on tehokkain kasvun ja tuottavuuden kannalta.” Tämä on totta, jos yhteisöverokannassa otetaan huomioon myös osinkoverot. Jos osinkoverotusta kiristetään, jaetaan osinkoja vähemmän ja veropohja siis kapenee. Totta kai potentiaaliset investoijat tarkastelevat kokonaisverotustaan eivätkä pelkkää yritysverokantaa.
Eivätkä yritykset investoi omasta mielestään kannattamattomiin hankkeisiin, vaikka kuinka osinkoverotusta kiristettäisiin. Juristit eivät perinteisesti ymmärrä lakiesitystensä taloudellisista vaikutuksista yhtään mitään. Olisiko sinne työryhmään kannattanut ottaa yksi ekonomistikin?
Henkilökohtaisella tasolla minua jonkun verran nyppii, että sanoin yhtiökumppaneilleni rinta kaarella vuonna 1995, että saamme yhden projektiosakeyhtiömme purettua verovapaasti osinkojen kautta yhteisöveron maksamisen jälkeen. Ei muuten saada. Lisäksi olen suositellut sijoitustoiminnan yhtiöittämistä monellekin taholle. Tämä saattaa osoittautua huonoksi neuvoksi, ainakin ellei pysty olemaan jakamatta osinkoja. Verotuksen ennustettavuus Suomessa on lähellä nollaa. Kun se ahdistaa meitä spekulantteja, ahdistaa se reaalimaailman investoijiakin.
Minä en muuta Suomesta mihinkään, mutta kehotan nuorempia ja reippaampia harkitsemaan. Meillä on ennustamattoman veropolitiikan lisäksi julkisen sektorin kokonaisvuosivaje suuruusluokkaa 10 miljardia euroa, ja siihen ei ole pääministerin mukaan nyt syytä koskea (koska kunnallisvaalit ovat tulossa). Odotin kyllä Sipilän hallitukselta jotain muutakin kuin kauppojen aukiolojen vapauttamista, mutta kiitos nyt edes siitä.
P.S. Ja niin ne nuoret koulutetut muuten muuttavatkin. Suosittelen Elina Lepomäen blogia ”Vastenmieliset hyväosaiset”.
