Viikkokatsauksessa mietin, mitä markkina mahtaa seuraavaksi tehdä, kerron miksi lisäsin Altiaa listauspäivänä, ja miksi ostin Outokumpua samalla kun lisäsin shortteja Teslaan.
Linkkiosiossa muun muassa Hitler saa tietää sijoittaneensa Teslan velkakirjoihin ja podcast-suosituksissa pohditaan kehittyviä markkinoita.
Markkinaturbulenssi jatkuu
Osakekurssit ovat liikkuneet viime päivät villisti. Viime viikon torstain ja perjantain aikana Yhdysvaltalaisindeksit laskivat 4,5 % kahdessa päivässä. Maanantaina osakekurssit taas nousivat 2,7 %, josta suurin osa annettiin takaisin seuraavana päivänä. Euroopassa liikkeet ovat olleet hieman hillitympiä. Treiderille tällaiset päivät tarjoavat ihan eri lailla mahdollisuuksia kuin viime vuoden lamaannus.
Suurille nousupäiville on tyypillistä, että ne tapahtuvat lähinnä silloin kuin markkinat eivät ole täysin terveet. Alla olevasta kuvaajasta nähdään, että suuria nousupäiviä nähdään eniten, kun osakemarkkinat ovat lähellä huippuaan tai jo laskussa. Punaiset pisteen kuvaavat yli 2,5 % nousupäiviä S&P 500 indeksissä:
Lähde: Irrelevant Investor
Jotta olisin hyvin luottavainen, että osakekurssit nousevat vielä uuteen huippuunsa, haluaisin mieluummin nähdä tasaisen junnaavaa nousua kuin maanantain kaltaisia rykäisyjä.
Teknologiasektorin Facebook, Apple, Amazon, Netflix ja Google (Alphabet) ovat johtaneet viime vuodet osakemarkkinoiden nousua. FAANG lyhenteelläkin kutsutut osakkeet ovat olleet viime päivinä taas suurimpia laskijoita. Nämä osakkeet ovat todennäköisesti ne, jotka ratkaisevat tulevan suunnan. Elleivät ne onnistu saavuttamaan uusia huippujansa, tuskin suuret indeksitkään.
Ongelma on, että sijoittajat ovat tottuneet luottamaan näiden yhtiöiden voittamattomuuteen. Jos katsoo hedge fundien salkkuja, tuntuvat samat osakkeet löytyvän vähän joka salkusta. Koska näiltä rahastoilta odotetaan suoriutumista myös lyhyellä aikavälillä, on uloskäynnillä ahdasta, kun suosikkiosakkeita yritetään myydä ennen muita.
Alla Goldman Sachsin vipurahastoasiakkaiden suurimmat omistukset. Omistukset ovat vähän turhankin keskittyneitä:
Kautta historian monia yhtiöitä on pidetty voittamattomina, mutta vain harva on tällaiseksi osoittautunut. Vaikkeivat yhtiöt itse munaisi liiketoimiaan, voi liian menestyvät yhtiöt joutua sääntelyn hampaisiin. Etenkin, jos ne ensin suututtavat lähes kaikki sidosryhmänsä, kuten Facebook on tehnyt viime viikkoina.
Euroopan indeksit näyttävät teknisesti jo aika heikoilta. Yhdysvalloissakin ollaan vain hieman päälle 200 päivän liukuvan keskiarvon. Tätä moni trendien seuraaja käyttää ostojen ja myyntien ajoittamiseen. Jos taso murtuu, luultavasti näemme panikointia vielä useamman prosentin verran. Nostin viime päivinä osakepainoni suurimmaksi yli vuoteen, lähes 50 %. Minä tai kukaan mukaan ei tiedä, miten osakkeet lähiviikkoina käyttäytyvät. Mutta, koska korkotaso on matala ja taloustilanne kaukana huolestuttavasta, on ihan perusteltua omistaa osakkeita korkeista arvostustasoista huolimatta. Muutan mielelläni mielipidettäni, jos näkymät joltain osin heikkenevät.
Itse olen tehnyt viime aikoina salkkuihin muutoksia niin, että olen pyrkinyt lisäämään niin sanottuja arvoyhtiöitä tai muuten epäsuosiossa olevia osakkeita, ja shorttaamaan hypeä sisältäviä osakkeita. Ostoslistalla ovat olleet öljy-yhtiö indeksirahasto XOP, Greenlight Capital RE, Outokumpu, Altia, Lehto, Nokia ja Nordea. Shortteja olen avannut tai lisännyt Alibabaan, kannabisosakkeisiin, Teslaan ja Boeingiin.
Altian avaus pörssissä
Kaupankäynti Altian osakkeella alkoi viime torstaina rauhallisissa merkeissä. Koska lähimuistissa oli huonoja kokemuksia listautujien kurssikehityksestä, ja markkinoilla oli pienehkö korjaus menossa, oli sijoittajien innostus antiin ymmärrettävän rauhallista. Myös turhan suuri antihaarukka varmasti rajoitti merkintöjä. Itselleni tämä sopi. Kuten aiemmin kirjoitin, olin aika luottavainen, että hinta asetettaisiin konservatiivisesti. Lopullinen merkintähinta olikin sitten alarajan 7,5 euroa. Osakkeita sai yli puolet merkityistä, joten olin oikein tyytyväinen.
Osakeanneissa on aina mukana rahastoja, joiden pyrkimys on lunastaa annista mahdollisimman nopea pikavoitto. Lisäksi anneissa myyntiä aiheuttaa usein, kun jokin rahasto saattaa saada liian pienen erän salkkuunsa. Jos saat vaikka vain alle yhden prosentin verran salkustasi osaketta, on joskus helpompi myydä vain kaikki pois — liian pieni omistus tuntuu vain häiriötekijältä.
Jos osakkeen hinta valahtaisi alle merkintähinnan, näille myyjille voisi tulla kiire myydä omansa pois. Tämän takia, kun iso pankki toimii annin järjestäjänä, puolustetaan usein merkintähintaa järjestäjän toimesta. Myös ankkuriomistajilla voi olla kiinnostusta tarjota ostolaitaa hätähousuille.
Tämä oli yksi syy miksi uskalsin ostaa Altiaa vielä lisää 7,5 euron päältä. Jos näen, että kurssi menee antihinnan alle, voisi nämä lisäostot myydä muutamien senttien tappiolla. Kun osakkeen listaushinta oli kuitenkin houkutteleva, pidin todennäköisyyttä hyvin pienenä. Sen sijaan, kun hätäilijät saavat osakkeensa myytyä, on nousuvaraa paljon enemmän. Näin siinä kävikin. Sain tuon puoli euroa tuottoa hyvälle määrälle osakkeille. Myin lisäostetut Altiat nousuun, mutta jätin annista ostetut osakkeet salkkuun. Niin kauan kuin korot makaavat nollassa, on vakaille 5 % kestävää osinkoa maksaville yhtiöille tilausta.
Hinnalla on väliä — Ostin Outokumpu, myin Teslaa
Tesla tekee mahtavia autoja. Teslan perustaja Elon Musk on ehkä maailman coolein ja aikaansaavin äijä. Näistä monelle seuraa päätelmä, että Teslan osaketta kannattaa ostaa.
Outokumpu on tylsä teräksen bulkkituottaja, joka on tuottanut sijoittajille lukemattomia pettymyksiä. Tästä monelle seuraa, ettei Outokumpua kannata omistaa.
Itse tein alkuviikosta täysin päinvastaisesti, eli lisäsin shorttiani Teslaan 300 dollarista ja ostin pitkästä aikaa Outokumpua 5,38 eurosta.
Tesla teki viime vuonna 11,7 miljardin dollarin liikevaihdolla -1,8 miljardia dollaria tappiota. Yrityksen vapaa kassavirta oli -3,4 miljoonaa dollaria negatiivinen. Markkina-arvo oli vielä viime viikolla yli 50 miljardia dollaria. Yritys joutunee paikkaamaan heikkoa käteistilannettaan osakeannilla.
Outokumpu teki viime vuonna 6,3 miljardia euroa liikevaihdolla 368 miljoonan euron nettotuloksen Yrityksen vapaa kassavirta oli 184 miljoonaa euroa positiivinen. Markina-arvo on suuruusluokaltaan 2,2 miljardia euroa. Outokummun velkaisuus laskee kohisten.
Ymmärrän kyllä, että Teslan ja Outokummun vertailu on jossain määrin vähä-älyistä. Teslan kehittämä softa autohin on aivan maailman huippua ja autot hyvin haluttuja. Outokumpu taas tekee terästä, jota varmasti tarvitaan jatkossakin, mutta missä kasvunäkymät ovat heikot ja syklit vahvat.
Yhtä vähä-älyistä kuin vertailla näitä kahta yhtiötä, on väittää, että Tesla on millä hinnalla tahansa Outokumpua houkuttelevampi sijoituskohde. Me emme tiedä varmasti, mikä yhtiö tulee olemaan sähköautobisneksen suurin voittaja. Tiedämme kuitenkin sen, että kaikki muut isot autoyhtiöt voivat panostaa omasta kassavirrastaan vuosittain miljardeja sähköautojen kehittämiseen, samalla kuin Tesla kamppailee negatiivisen kassavirtansa kanssa. Ovat autot kuinka hienoja tahansa, Teslan ongelmat tuotannossa ja taseessa tekevät osakkeesta herkän ongelmille, kuten tällä viikolla nähtiin, kun osake laski 16 % kahden päivän aikana. Tesla on tehnyt uskomattomia asioita pieneksi autoyhtiöksi, mutta autojen massatuotanto vaativat valtavia investointeja ja kehittämistyötä. Teslan tutkimus ja kehitysbudjetti on melko rajattu:
Outokummusta taas tiedämme sen, että sen tulos heittelee edestakaisin. Edes parhaat analyytikot eivät osaa sitä kovin tarkasti ennustaa. Sen takia ostan Outokumpua silloin kun näkymät ovat kohtalaisen hyvät ja hinta keskimääräistä halvempi. Pitkällä tähtäimellä en sitä halua omistaa. Mutta koska optimismi ja pessimismi vaihtelevat säännöllisesti, tarjoutunee lähikuukausina mahdollisuus myydä nämäkin vähän kalliimmalla. Tässä tapauksessa alle euronkin voitto kelpaisi.
Seuraavassa laitan vielä Teslan ja Outokummun kuvaajat, missä valkoinen viiva & vasen akseli kuvaavat kurssikehitystä, ja punainen & oikea akseli kuvaavat 2018 osakekohtaisen tulosennusteen kehitystä. Kuten kuvaajista näkyy, Teslan tulosodotus on romahtanut täydellisesti ilman merkittävää vaikutusta kurssiin ennen viimeisintä viikkoa. Outokummun tulosodotus on tullut myös alas, mutta viime aikoina osakekurssi on jopa ylireagoinut suhteessa tulosodotusten laskuun.
Todellisuudelta voi juosta karkuun, muttei siltä ikinä pääse pakoon.
Viikon kuvaaja:
Yhdysvaloissa sykleistä tasoitetun P/E:n mukaan arvostukset ovat kaikkien aikojen toiseksi korkeimmalla tasolla teknokuplan jälkeen. Muualla maailmassa taas ollaan hyvin tavanomaisilla tasoilla, jopa maltillisella. ”Tällä kertaa kaikki on toisin” ei yleensä pidä paikkaansa. Joten Yhdysvaltojen ETF:t on hyvä pitää alipainossa.
Lähde: Meb Faber
Linkit
Enersense Internatinal listautuu First Northiin. Osakeanti vaikuttaa mielenkiintoiselta. Täytyy vielä analysoida tarkemmin, mutta pintapuolisesti vaikuttaa houkuttelevalta. Linkit antitietoihin ja Inderesin sijoitustutkimukseen:
http://www.alexander.fi/enersense/
Hitler saa tietää omistavansa Teslan joukkovelkakirjoja. Pitkään osaketta shorttina olleena, tämä nauratti aika huolella:
https://www.captiongenerator.com/960112/Hitler-finds-out-he-is-invested-in-Tesla-bonds
Hennes & Mauritzilla on ongelma, 4,3 miljardilla dollarilla myymättömiä vaatteita. Kun tämä kasa alkaa kutistua & myynti nousta, osakekin ampunee ylöspäin. NYT:
https://www.nytimes.com/2018/03/27/business/hm-clothes-stock-sales.html
Kaikki tietävät, että tekninen analyysi on huuhaata? Nope. Yli ajan simppelit liukuvat keskiarvotkin ovat tuottaneet riskiä karttavalle sijoittajalle selkeätä lisäarvoa. Newfound Research:
https://blog.thinknewfound.com/2018/03/protect-participate-managing-drawdowns-with-trend-following/
The Macro Tourist manailee eurooppalaisten osakkeiden aliperformanssia, mutta ennustaa tilanteen paranevan tänä vuonna. Tästä olen samaa mieltä:
http://www.themacrotourist.com/posts/2018/03/22/europestocks/
Kaupungistumisen megatrendi jatkuu. Vuodesta 2007, yli puolet maailman asukkaista on asunut kaupungeissa. Kannattaa katsoa kuvaa maailman eniten kasvavista kaupungeista, ja pitää huolta, että edes osa sijoituksistasi hyötyy Aasian kasvusta:
http://www.visualcapitalist.com/fastest-growing-cities/
Danske Bankin 33 sivun Pohjoismaiden makrotalouskatsaus. Aika peruskauraa, mutta hyvä tietää mitä omistamiesi firmojen toimintaympäristössä tapahtuu. Suomen kasvu jatkunee hyvänä, mutta hieman hidastaen:
https://research.danskebank.com/research/#/Research/article/c308dcdd-8aca-4d71-b961-85b185451f99/EN
Spotify listautuu New Yorkin pörssiin. Mielenkiintoinen yhtiö, mutta itselleni arvostuksessa on liikaa riskiä:
http://www.visualcapitalist.com/chart-spotify-ipo-unusual-intriguing/
Podcastit
Animal Spirits — Horizontal Support
Michael & Ben keskustelevat sijoitusympäristön hankaluudesta, omien osakkeiden ostoista, rahastonhoitajan harmaista hiuksista, kiinteistöistä ja paljon muusta:
http://theirrelevantinvestor.com/2018/03/28/animal-spirits-horizontal-support/
BloombergView — Masters in Business — James Donald Discusses the Sensitivity of Emerging Markets
Barry Ritholtz haastattelee Lazard’s rahaston James Donaldia kehittyville markkinoille sijoittamisesta. Tällä kertaa podcast on aika basic-tasoa, mutta perusperiaatteista olen samaa mieltä. Kehittyvät markkinat on se paikka, mihin kannattaa nyt panostaa, jos tähtäin on riittävän pitkä.
