Findan maanantain yhtiökokouksessa on odotettavissa verta, hikeä ja kyyneleitä. Vastakkain ovat Sami ja Tommi Aurejärven hallinnoimien rahastojen omistamat 30 prosenttia osakkeista ja Holding Oy Luurin omistamat vajaat kaksi prosenttia osakkeista. Äkkinäinen luulisi, että taistelu olisi epätasainen, kun 30 >> 2.
Luuri omistaa kuitenkin aikoinaan suunnatulla annilla saatuja K-osakkeita, joilla on 20-kertainen äänivalta tavallisiin A-osakkeisiin nähden. Minä olin vuonna 2000 yhtiökokouksessa paikalla, kun Porin Puhelimen äänivaltaiset osakkeet muutettiin Satakunnan Puhelimen tapettipaperiksi. Äänestin toki turhaan vastaan, kuten kaikki muutkin täysipäiset sijoittajat. Meille kerrottiin, että järjestely oli ”väliaikainen” Ja turvaa ”paikallisen omistuksen”. Vuonna 2008 fuusioituivat Lännen Puhelin Rauman seudulta ja Satakunnan Teletieto (ent. Puhelin) muodostaen Finda Oy:n. Tässä yhteydessä Holding Oy Luuri jäi ”väliaikaisesti” turvaamaan ”paikallista” omistusta.
Väliaikainen ja paikallinen omistus
Entisten maakunnallisten puhelinyhtiöiden tapauksessa väliaikainen on tarkoittanut ikuista ja paikallisuus toimivaa johtoa. Osinkoa yhtiöt ovat näin ollen pyrkineet jakamaan mahdollisimman vähän. Yhtiöiden hallituksiin ei ole pääsääntöisesti otettu yhtäkään suurimpien omistajien edustajaa, vaan päätökset on pyritty tekemään mahdollisimman pienessä piirissä. Välillä on yhtiöille tuottanut tuskaa jakaa vapaaehtoisesti edes lakisääteistä minimiosinkoa.
Mistä on riita?
Finda omistaa edelleen 33 prosenttia DNA:sta, vaikka listautumisannin yhteydessä kevensikin omistustaan. DNA on kaikkien osapuolten mielestä hyvin hoidettu yhtiö. Aurejärvet haluaisivat, että DNA:n hyvä menestys ja antirahat sataisivat osakkeenomistajille asti, toimiva johto haluaisi sijoitella yhtiön varoja mielensä mukaan. Minun havaintojeni mukaan hyvätkin puhelinmiehet ovat sijoittajina muuten melkoisen äkkinäisiä.
Lisäksi suurin omistaja haluaisi yhtiön hallitukseen myös omia edustajiaan. Tämä ei ole aivan kohtuuton ehdotus, mutta tähän asti sijoittajien ehdokkaille hallitukseen on tullut kättä naamaan niin Kuopiossa, Lahdessa kuin Satakunnassakin. Herrat ja rouvat haluavat ilmeisesti juoda konjakkia lähinnä keskenään ilman turhaa häirintää osakkeet oikeasti omistavien tahojen puolelta.
Kuka voittaa?
Vaikka Luurilla on äänivaltaisia ja Aurejärvillä tapettia, näyttäisi siltä, että kerrankin olisi oikeus eli Aurejärvet voittamassa. Luurin kahden prosentin osakkeet tuovat ”vain” 15 prosenttia äänivallasta. Finda on hätäpäissään sekä yrittänyt ostaa omia osakkeitaan (alle markkinahinnan luonnollisesti) että kerätä valtakirjoja omia etujaan ymmärtämättömiltä yhtiökokoukseen. Hilpeästi Findan valtakirjapohjassa annetaan toistaiseksi voimassa oleva eli periaatteessa ikuinen valtuutus. Miutkin voi halutessaan valtuuttaa edustamaan itseään ikuisiksi ajoiksi. Veljeksetkin ovat järjestäneet tiedotustilaisuuksia osakkeenomistajille ja keränneet myös valtakirjoja. Vasta huomisessa kokouksessa selviää, minkä verran proxyjä osapuolet ovat tahoillaan saaneet kasaan.
Perinteisesti paikallislehdistö on tukenut toimivaa johtoa ja mustamaalannut ”helsinkiläisiä sijoittajia”. Tämä on luonnollista, koska yleensä näiden lehtien päätoimittajat kuuluvat paikallismafiaan, joka asioita maakunnissa junailee. Kovin isoilla otsikoilla ei ole kirjoitettu siitä, että sijoittajat itse asiassa ajavat oman etunsa lisäksi muidenkin osakkeenomistajien etua ja yhtiöiden toimiva johto lähinnä omaa etuaan.
Tällä kertaa on paikallisrintamaan tullut pieniä säröjä. Satakunnan Puhelimen entinen toimitusjohtaja Veikko Naire esimerkiksi ilmoitti pitävänsä Findaa turhana yhtiönä. Hän muistutti, että Finda ja holdingyhtiö Luuri oli tarkoitettu vain väliaikaisiksi DNA:n käynnistämisen turvaaviksi vakauttajiksi. ”Silloinen yhtiön hallitus lupasi kehittää omistus mahdollisimman pikaisesti likvidiksi, julkisesti noteeratuksi. Siitä on nyt reilusti yli 10 vuotta”. Miekin muistan nuo lupaukset. En muuten uskonut niihin hetkeäkään.
Meillä on vielä pieni määrä 1999 ostettua Porin puhelinta salkussa. Intressi ei ole niin iso, että normaalisti viitsisin Turkuun asti yhtiökokoukseen vaivautua. Minua on kuitenkin 18 vuoden ajan ahdistanut maakunnallisten puhelinyhtiöiden toimivien johtojen harjoittama osakkeenomistajien järjestelmällinen ja menestyksekäs sumutus. Vääryys voittaa maailmassa usein, mutta ei toki ihan joka kerta. Nyt olisi tarjolla mahdollisuus päästä todistamaan historiallista tapahtumaa, jossa oikeus hyvinkin saattaa voittaa. Joten menen yhtiökokoukseen 500 muun paikalle ilmoittautuneen kanssa ja aion äänestää osakkeenomistajien edun ja Aurejärvien voiton puolesta.
-Aki Pyysing