Olen pitkän aikaa suunnitellut alkavani hyödyntää yksityishenkilön mahdollisuutta myydä osakkeita verovapaasti tuhannella eurolla vuodessa. Tämä Suomen verojärjestelmään tyypillinen pisteveronkevennys kannattaa kaikkien osakesijoittajien pitää mielessä. Alle tonnin myynnit eivät ole verottajan silmissä luovutuksia lainkaan. Vain myyntihinnalla on väliä, syntyvällä voitolla tai tappiolla ei. Jos on vuoden lopussa voittoja sisässä, mutta ei luovutuksia, kannattaisi yleensä ottaa osakesalkusta vajaa tonni käteen. Lisäksi jos realisoi senttiosakkeesta isot kurat, on hyvä myydä myös muuta sen verran että tulee 1000 euroa täyteen, etteivät jää tappiot hyödyntämättä.
Viime vuonna suunnitelmani kölähti Spondan ostotarjoukseen. Henkilökohtaisten Spondien kanssa oli nähdäkseni turha jäädä kärvistelemään lopullista lunastustarjousta, vaan maksoin kiltisti kolmikymmenykset valtiolle. Katselin salkkuhistoriaani ja laskin tällä vuosikymmenellä menneeni Spondaan kymmenen kertaa sisään ja ulos. Raskaimmalla kädellä otin, kun Heidi Hautala omistajaohjausministerinä myi valtion Spondat suomenruotsalaisille säätiöille. Yhtiö nimittäin pääsi tässä yhteydessä viherpesun sijaan tekemään tulosta ihan vapaasti. Cristoffer Taxellin kipparoimassa veneessä olikin varsin leppoisaa. Tosin vaihdoin suurimman osan Makkaratalostani Technopoliksen dynaamisiin toimistokiinteistöihin jo ennen ostotarjousta.
Parempi tulos olisi tullut, jos olisin pitänyt Spondistani kiinni lunastustarjoukseen ja vasta sitten tankannut Technopolista isosti. Mutta aina huipulla myydään ja pohjilla ostetaan lähinnä Raamattuun luotettavuuspohjaltaan verrattavissa tarinoissa. Jutuissa esiintyy oikeita nimiä ja hintoja, mutta kovin vaikea on nähdä, mistä Kain löysi vaimonsa tai miten jotkut aina muka osuisivat käännekohtiin.
Tänä vuonna pystyin sinnittelemään vain toukokuulle ilman myyntejä. Seurattuani Antti Rinteen vaalilupauksia menetin hermoni ja lisäksi liipaisin kossut salkusta mäelle eli myin keskiviikkona Altiani @9,07. Perjantaina olisi saanut jo 9,50, joten ainakaan huippuihin en osunut tässäkään.
Jo huhtikuussa luovuin tämän kierroksen viimeisistä Fortumeistani @17,81. Kierroksia on vyölläni vielä enemmän kuin Spondassa. Kurssi oli viime syyskuussa kuudentoista paikkeilla, kun Satu Hassi kertoi fossiiliin polttoaineisiin toimintansa perustavien yhtiöiden, kuten Fortumin 47-prosenttisesti ostaman Uniperin, kurssien tulevan romahtamaan. Syksyn jälkeen on Fortum maksanut 1,10 euron osingon ja kurssi noussut yli kahdenkympin.
Olen aina hihitellyt täysin sijoitussivistymättömien pörssikursseihin kantaa ottamista. Olen seurannut Helsingin pörssiä neljällä eri vuosikymmenellä ja siitä huolimatta otan varsin harvoin mitään jyrkkiä kantoja. Kevätmyyntinikin osoittautuivat hätäisiksi. Edustaja Hassi sen sijaan otti julkisesti varman kannan jonkun yhtiön kurssin romahtamisesta, vaikka tuskin tietää edes missä pörssikursseja pidetään. Valitettavasti näistä löysistä puheista ei joudu mihinkään vastuuseen, koska Hassin äänestäjätkään tuskin erottavat osaketta obligaatiosta.
Valtionyhtiöt sijoituskohteinani
Salkussani lienee ollut jotain valtionyhtiötä ainakin syksystä 1998 eli Fortumin listautumisesta asti. Tykkään nimittäin vakaista kassavirroista ja alhaisista arvostuksista. Koska sijoittajat suhtautuvat valtionyhtiöihin epäluuloisesti, on niiden arvostustaso yleensä alempana kuin yksityisomisteisten yhtiöiden. Lisäksi olen olettanut, että Kekkosen jälkeisessä Suomessa valtionyhtiöitä ei pakoteta tekemään mitään törkeän kallista aluepolitiikkaa.
Lisäksi jos valtio päättää luopua omistuksestaan, minkä olen ajatellut olevan pitkän aikavälin trendi, poistuu valtioalennus yhtiön hinnasta. Tämä toteutuikin Spondassa ihan täysimääräisesti.
Olen ollut suorastaan yllättynyt, miten rauhassa valtionyhtiöt ovat saaneet tehdä tulosta. Olen veivannut Spondan ja Fortumin työntekijöiden selkänahasta niin hyvät hynkyt, että vassareita ahdistaisi, jos tietäisivät. Pelkällä holdaamisellakin olisi näissä pärjännyt ihan hyvin.
Nyt ei ole salkussani yhtään valtionyhtiötä. Pelkään sekä Finnairissa että Fortumissa itänaapurin toimenpiteitä tai ainakin niillä uhkailua. Lisäksi näiden kummankaan hinnoittelussa ei mielestäni tällä hetkellä ole valtioalennusta tai kurssi sisällä poliittisia riskejä ainakaan täysimääräisesti. Altiassa en näe varsinaista kasvua tai tuloksen nousua oikein mistään syystä. Tosin liiketoimintakatsauksessaan hehkuttivat kovasti, kun pääsevät tuomaan vahvat brändinsä eli jallun ja kossun ruokakauppoihin. En uskonut limuviinojen räjähdysmäiseen kysynnän kasvuun ennen alkoholilain uudistusta, enkä usko vieläkään.
Näen sen sijaan vieläkin painajaisia Antti Rinteen valitsemasta ehkäisevän päihdetyön ohjaajasta Sirpa Paaterosta omistajaohjausministerinä. Rinne on tämän kevään mittaan luopunut vaalien lähestyessä kaikesta vastuullisuuteen viittaavastakaan. Näin ollen on aiheellista pelätä, että jos demarit seuraavassa hallituksessa omistajaohjauksen saavat, ministerin paikalle voi löytyä joku, joka osaa tehdä valtionyhtiöille oikeaa vahinkoa. Paatero nyt oli vajaan vuoden kaudellaan niin pihalla tehtävästään, että ei ehtinyt tehdä oikein mitään tuhoa.
Sipilän hallituksen olisi pitänyt käyttää historiallinen tilaisuutensa, ja laittaa valtionyhtiöitä lihoiksi. Sen sijaan se perusti uusia Tieteen tietotekniikan keskuksia eikä suostunut päästämään esimerkiksi Finnairia neuvottelemaan fuusioista. Jos meille tulisi vihervasemmistohallitus, olisin hyvin huolissani kaikkien valtionyhtiöiden tulosnäkymistä. Demarien nykyinen puheenjohtaja asettaa vaikka kannattavan valtionyhtiön konkurssiin vievän pisteveron, jos arvelee eläkeläisäänestäjiensä siitä tykkäävän.
Olen siis aloittanut valmistumisen Antti Rinteen hallituskauteen. Minulla on valtionyhtiöitä salkussa yhtä paljon kuin reikiä vanhan hammastahnamainoksen nuorella miehellä oli. Tämä on ihan yhtä solidi varotoimi demaripääministerin varalle kuin hampaiden harjaaminen on hammasmätää vastaan.
Aki Pyysing 29.5.2014: Kiinteistösijoitusyhtiöillä keinottelu
Aki Pyysing 1.10.2017: Fortum, vihreät valheet ja valtion omistajanohjaus
_____
Sijoitustieto ja Nordnet järjestävät After Work -tapahtuman 25.5.2018 Helsingissä klo 17:00 ->
Lisää päivä kalenteriisi. Ilmoittautumiset ja lisäinfoa alkavalla viikolla!
