Ilkka-yhtymä julkaisee Pohjanmaalla kahta sanomalehteä (Ilkka ja Pohjalainen), viittä paikallisrämpylää ja kahta ilmaisjakeluaviisia. Toisin kuin Finnkino Lappeenrannassa, ei Ilkka ole ostellut paikalliskilpailijoitaan toiminnan lakkauttaakseen. Tosin Kauhava- ja Härmä-lehdet se yhdisti 2009. Vaatimattomuudestaan tunnetulla seudulla uusi lehti sai nimekseen Komiat.
Kustannustoiminnan (liikevaihto 2016 34,4 M€) lisäksi Ilkka painaa Pohjanmaalla kaikenlaista. Enimmäkseen omiaan, sillä ulkopuolisia painetaan vain samalla reilulla viidellä miljoonalla mitä konsernin sisälläkin.
Kuukausi sitten Ilkka ilmoitti, että painaminen kannattaa vanhaan malliin, mutta ilmoitusten myynti ei ole oikein sujunut. Tämän seurauksena tämän vuoden näkymiä reivattiin alaspäin eli annettiin tulosvaroitus. Konsernin oikaistun oman toiminnan liikevoiton arvioidaan nyt laskevan selvästi vuoden 2016 tasosta. Viime vuonna Pohjanmaan pojat saivat askarreltua kotikentällään liikevoittoa kolmisen miljoonaa euroa.
Tosin oman toiminnan kannattavuus on Ilkan osakkeenomistajille suhteellisen vähämerkityksinen asia. Ilkan tulosvaroitus toki painoi kurssia, mutta Alman loppuviikon positiivinen tulosvaroitus korjasi tilanteen. Ilkan markkina-arvo kurssilla 3,13 on karvan alle 80 miljoonaa. Sen omistamien Alman osakkeiden (22,5M kpl) arvo hintaan 6,34 taas on 143 miljoonaa. Kun nettovelkaa Ilkalta löytyy 43 miljoonaa, voidaan tästä laskea Ilkan oman toiminnan markkina-arvo. Ilkan yritysarvo (Enterprise Value eli EV) on markkina-arvo plus nettovelat eli 80M + 43M = 123M. Kun tästä vähennetään Ilkan Almat eli 123M - 143M saadaan tulokseksi MIINUS 20 miljoonaa. Tähän markkinat siis arvostavat pohjalaiset yhdeksän lehteä ja painotoiminnan.
Ilkalla on Almojen lisäksi taseessaan Keski-Pohjanmaan Kirjapainon osakkeita ja kiinteistöjä reilulla kolmella miljoonalla. Nämäkin ovat ihan rahanarvoista tavaraa. Keski-Pohjanmaa on viime vuosituhannen lopun valtataisteluiden seurauksena Ilkan äänivaltaisin osakas. Pohjanmaalla muuten poltettiin tuolloin paljon yhtiöiden rahaa, että toimivan johdon asema säilyisi ennallaan.
Ilkkaa kannattaakin tarkastella ensisijaisesti Alman kautta. Inderesin ennusteen mukaan Alman P/E:t 2017/18 ovat 16/15. Tämä on mediayhtiölle ihan kohtuullista. Jos orastava nousukausi pitää, ovat Almalla pullat hyvin uunissa, sillä mediatoiminta skaalautuu oikein kivasti. Nettisivuille mahtuu aina bannereita, ja lisäsivut paperilehteenkään eivät paljon maksa, jos ilmoitusten ostajia alkaa olemaan ihan jonoksi asti.
Alma on nykykurssilla 522 miljoonan arvoinen. Se ei ole mikään älytön hinta 350 miljoonan liikevaihdon kannattavasta mediayhtiöstä. Sanoisin, että Alma ei ole kovin halpa, mutta ei kyllä hypehinnoiteltukaan.
Itsestään selvää on, että Ilkan omalla toiminnallakin on joku positiivinen arvo. Pohjalaiset ovat ylypeetä sakkia, eivätkä selkeästikään helpolla lakkauta kannattamattomia perinteisiä pikkulehtiään. Mutta eivät ne puukkojunkkarit tappioita loputtomasti katsele. Tosin ei niitä vielä ole tullutkaan, kun toiminta on kuitenkin plussalla pyörinyt.
Lisäksi uskon paikallismedialle olevan kysyntää jatkossakin. Hesarin analyysit SaiPan peleistä ovat yhtä asiantuntevia kuin Heikki Hiilamon pohdiskelut järkevästä talouspolitiikasta. Tosin niitä tulee harvemmin kuin Heikiltä verojen korotusesityksiä. Tiedän miten paikallismedian kysyntä muutetaan rahaksi selkeästi huonommin, kuin Hiilamo miten vasemmistoäänestäjiltä kalastellaan ääniä. Mutta uskon Seinäjoella keksittävän vielä jonkun digitaalisen ratkaisun paikallisen markkinajohtajuuden kannattavaan hyödyntämiseen.
Mitään valtaisaa tai ainakaan varmaa nousupotentiaalia en näe sen enempää Ilkassa kuin Almassakaan. Alman positiivinen kehitys johtuu suurelta osalta sen ulkomaisista digibisneksistä Tsekeissä ja Slovakiassa. Ainakin minulle on epäselvää pystyykö Alma kiihtyvään tahtiin takomaan rahaa itäisen Keski-Euroopan nettirekrysivustoistaan. Nettibisneksessä kilpailijoita kun putkahtelee välillä maasta pystyyn yllättäen markkinajohtajan kuin Steve Jobs Jorma Ollilan.
Paperilehtienkin ongelmat ovat hyvin tunnettuja. Vaikuttaa siltä, että olen nykyisin vähemmistössä, kun pidän kirjan lisäksi paperilehteä hyvänä käyttöliittymänä ja maksan mielelläni hyvästä digisisällöstäkin. Osa vielä ylpeilee silläkin, että osaa ohittaa maksumuurit, eli ovat hyviä varastamaan sanomalehtiä.
Jos tekee mieli jostain syystä Almaa, valitsisin kuitenkin mieluummin Ilkan, ottajan sukupuolesta ja muista taipumuksista riippumatta. Vaikka yleensä olen ollut enemmän almoihin päin, otin Alman posarista ilahtuneena vähän lisää Ilkkaa viime viikolla.
P.S. Niklas Herlinin Mariatorp Oy myi Almaa kesäkuussa ensimmäisen kerran ehkä koskaan. Tähän asti Mariatorp on vain kasvattanut osuuttaan Alman toiseksi suurimmaksi omistajaksi asti. Määrä oli mitätön, 24.527 kappaletta vajaasta 16 miljoonasta, enkä lähtisi tästä vielä vetämään mitään lopullisia johtopäätöksiä Niklaksen kelkan kääntymisestä Alman suhteen. Kyseessä saattoi olla esimerkiksi pelkkä sisäinen siirto.
Sen sijaan Aamulehden perustajaosakkaan C.W. Åkerlundin säätiö kevensi viime kuussa kolmanneksen ikiaikaisista Almoistaan myyden yli miljoona osaketta. C.W. tuskin kääntyi haudassaan, jos säätiö päätti hajauttaa sijoituksiaan. Toivottavasti rahat sijoitetaan järkevästi, eikä esimerkiksi juoda Tampereen Suomalaisella Klubilla, jota Åkerlund oli myös perustamassa. Tai mikä vielä pahempaa, anneta aktiivista omaisuudenhoitoa teeskenteleville indeksirahastoille siivutettavaksi.
Keskusteluketjut: Ilkka ja Alma Media
Aiheesta aiemmin:
Aki Pyysing 8.1.2017: Willimies nuijamiehen kimpussa
