Kolumnit

Kolumni: Hyvän rahan heittäminen huonon perään

Aki Pyysing |
Jaa Twiittaa

Vanha sijoitushokema ”Älä heitä hyvää rahaa huonon perään” on jämäkän kuuloinen ohjenuora. Tosin Mooseksen tauluksi ei siitäkään ole. Välillä on ihan perusteltua sijoittaa lisää, vaikka alkuperäinen positio olisikin iloisesti kuralla.

Julkiset investoinnit

Kunnallisissa rakennusprojekteissa heitetään klassisesti hyvää rahaa huonon perään pakon edessä. Kun silta on jo valmis, päällystämättä jättäminen tuntuisi vähän tympeältä, vaikka budjetti olisikin jo käytetty. Poliitikot ja virkamiehet ajavat rutiininomaisesti itselle rakkaita hankkeita ensin alakanttiin olevilla budjeteilla, koska loputkin rahat valtuustolta tulevat kuitenkin.

Tällaisesta toiminnasta pitäisi palkita virkarikossyytteillä ja häpeäpaalulla. Todellisessa elämässä virkamiehet jatkavat tehtävissään ja poliitikot valitaan yleensä uudelleen. Äänestäjät tyypillisesti katsovat julkisen rahan polttamisen lähinnä ansioksi, jos sillä on kuitenkin saatu jotain kivaa kotikaupunginosaan.

En siis tietenkään ole esittämässä, että jätetään se länsimetro kesken, kun se tuli vähän kalliiksi. Sen sijaan suhtaudun lämpimästi ajatukseen alkuperäisen budjetin esittäjien munasillaan suorittamasta ristiriipunnasta Senaatintorilla. Yleisö voisi esimerkiksi heitellä ulkomaisilla mädillä tomaateilla. Kotimaisten tuottaminen kun tulee niin kalliiksi, että lisätuotantoon kannustaminen on vähän arveluttavaa puuhaa.

Macaon kuoppa 

Olen Macaossa pokeriturnausmatkalla. Toistaiseksi olen hävinnyt jokaisessa käteispelisessiossani. Turnauksista olen sen sijaan marginaalisesti voitolla. Minulla on vielä yksi pelipäivä jäljellä, ja vaihtoehtoina on pelata pienehkö turnaus tai keskikokoista käteistä.

Näillä eväillä voisi äkkinäinen vetää johtopäätöksen, että minun olisi parempi pelata vaan kiltisti turnausta, kun en kerran kiinalaisten kanssa käteisessä pärjää. Tällaisia ohjeita olen hyvin lyhyiden otantojen perusteella aina välillä saanut puolipokerisivistyneiltä hyvää tarkoittavilta ”neuvonantajilta”.

Arvelen odotusarvoni olevan parempi käteisessä, joten viimeinen hyökkäykseni Kiinan muuria kohtaan tapahtuu todennäköisesti siinä samassa 50/100 HKD No Limit Holdemissa, missä olen tähän asti ottanut pataan kerran kerrasta. Väitän osaavani 22 vuoden ammattilaiskokemuksella arvioida, onko käynyt kylmät vai onko miuta viety. Nykypäivänä en onnekseni enää joudu välittämään, mitä muut ratkaisuistani ajattelevat.

Average down

Vastaavasti jos ostamasi osake halventuu, voi sitä perustellusti ostaa lisää, elleivät olosuhteet ole muuttuneet tai alkuperäinen ostos ollut odotusarvomielessäkin virhe.

Tässä täytyy kuitenkin olla tarkkana rajalla. Ihmiset tyypillisesti yliarvioivat omat analyytikkokykynsäkin. Kun ostamasi osakkeen kurssi laskee, on syytä pohtia entistä kriittisemmin aikaisempaa ostopäätöstä. Jostain syystä muut sitä ovat myyneet, kun kurssi kerran on dropannut. Myyjille on turha olla vihainen (tämä on pörssikeskustelupalstoilla esimerkiksi tavanomaista), vaan heidän perusteitaan on syytä pohtia.

Nuorena sijoittajana ammuin aina ostaessani täyslaidallisen, eli ostin kaiken mahdollisen välittömästi. Tässä oli hyvänä puolena, että todellakaan ei sitten myöhemmin ollut hyvää rahaa huonon perään heitettäväksi. Muutama vuosikymmen harhalaukauksia on kannustanut vähän varovaisempaan lähestymistapaan.

Jo henkisen hyvinvoinnin kannalta on hyvä olla osaketta ostaessa taskussa varapatruunoita. Vaikka olisi minkälainen pörssin Simo Häyhä, osuu joku prosentti ostoksista aluksi alamäkeenkin menevään junaan. Sen sijaan, että voi vain voivotella kurssien laskua, on vielä mahdollisuus alentaa keskihintaa - jos on vielä rahaa mitä sijoittaa.

Painotan vielä, että average down on mahdollisuus, ei lakisääteinen velvoite. Velkarahalla keskihintaa laskien on hyvä mahdollisuus lyödä esimerkiksi itsensä poikki. Osakkeen hintaan tulee suhtautua yhtiön markkina-arvona, eikä pelkkänä muuttuneena numerona. Onko osake oikeasti aliarvostettu, vai onko analyysissäsi reikiä? Tätä tulisi sijoittajan pohtia jatkuvasti ja äärimmäisellä itsekriittisyydellä.

Osakkeisiin sijoittaminen on kuitenkin siinä mielessä hauskempaa kuin pokeri, että kyseessä ei ole nollasummapeli. Useimmat yritykset tekevät parhaansa tuottaakseen voittoa osakkeenomistajilleen. Osingonjakokin on varsin tavanomainen tapahtuma. Pörssikurssien heilunta ei spekulantin silmin ole uhka, vaan mahdollisuus.

”Älä heitä hyvää rahaa huonon perään” sopii ohjeeksi sellaisille, jotka suhtautuvat osakesijoittamiseen lottoamisena. Fundamenttisijoittajan silmin kyseessä on hokema muiden hilpeiden sijoitushokemien joukossa. 

Keskustele kolumnista tässä ketjussa.

Yhteistyökumppaniksi:

Näkyvyys Sijoitustiedossa, ota yhteyttä!

Henkilökohtainen talous

Esa Juntunen: Mitä on todellinen vauraus ja tuoko raha onnea?

Esa Juntunen
16.12.2024
east Lue lisää
Kolumnit

Outokumpu varoitti

Aki Pyysing
15.12.2024
east Lue lisää
Artikkelit

Eikö enää tarvitse siivota?

Antti Leinonen
14.12.2024
east Lue lisää