Alan olla kyllästynyt tutkimaan tarjouksia, joissa luvataan riskitöntä tuottoa kaksinumeroisia prosenttilukuja. En oma-aloitteisesti tällaisia tutkikaan, mutta kaverit ovat pakottaneet selaamaan muutaman esitteen. Aina niistä lopulta sen riskin keksii, mutta taitavasti se on myyntiesitteissä piilotettu. Riskitön eurokorko on tällä hetkellä nolla, jos se vielä jollekulle on epäselvää. Tätä paremmat tuotot pitävät sisällään riskejä.
Helpoimpia rasteja oli, kun kaverilleni tarjottiin rahapeliyhtiön osakkeita hinnalla, joka oli tuplaten yli käyvän arvon. Satuin olemaan informoitu kaupoista, jotka oli tehty aivan samaan aikaan. Minä pidän tällaisia tarjouksia lähinnä varastamisen yrityksenä.
Olen miettinyt, että mitä tällaisten myyntimiesten päässä liikkuu, kun maata lähdetään kiertämään salkku täynnä esitteitä, joissa luvut ovat lähinnä fiktiivisiä. Ja nukuttaako illalla hyvin, jos on saatu tyrkättyä tuplahinnalla jotain kamaa hyväuskoiselle sijoittajalle.
Suomalainen ilmiö on myös, että kukaan kusetettu ei käytännön koskaan prosessoi. Onhan se kovin noloa, jos on tullut vedätetyksi. Itse asiassa tappion myöntäminen ja humpuukimaakareiden poistaminen markkinoilta olisi yleisen edun mukaista. Suomessa yleensä oma häpeä ajaa yleisen edun ohi.
Valitettavasti lama-aika ja nollakorot ovat lisänneet epäeettistä aktiviteettia markkinoilla. Nollaa suurempia tuottoja etsivää rahaa on markkinoilla pyörimässä paljon. Tälle kysynnälle tulee sitten tarjontaa monenlaisessa muodossa.
Täyden valtakirjan salkunhoitoon otetaan hyvin mielellään rahaa sisään. Minä annoin Waggoner-nimiselle sujuvapuheiselle kaverille joskus 90-luvulla pienen määrän rahaa hoitoon ja sain osan rahoista takaisinkin. Tämä oli opettavainen seikkailu, enkä sen jälkeen ole vastaavaan hairahtunut.
Olen myös ihmetellyt, miksei Finanssivalvonta puutu touhuun, jossa ostetaan yhtiölle ensin noteeraamattomia osakkeita, ja sitten myydään ne asiakassalkkuihin kalliimmalla. Finlandia Group esimerkiksi tyrkkäsi asiakassalkkuihinsa 24-26 euroon Findaa (länsisuomalainen puhelinyhtiö, DNA:n iso omistaja) samaan aikaan kun sitä olisi saanut Privanetistä 18 euroon. Toivottavasti näistä asiakkaista joku nostaa syytteen. En tiedä miten asiassa juridiikka menee, mutta minä näkisin, että ylihintaiset kaupat asiakassalkkuihin palkittaisiin mielellään ehdottomalla linnalla. Ja toisaalta toivoisin mieluummin sovellettavan shariaa kuin Suomen lakia. Näistä toiveista tuskin kumpikaan toteutuu.
Finanssivalvonta hyvin mielellään antaa huomautuksia liian myöhään palautetuista ilmoituksista, joilla sinänsä ei ole mitään erityistä virkaa kenellekään. Mutta valtakirja-asiakkaille ylihintaisen tavaran myymisestä sillä ei ole ollut toistaiseksi mitään huomauttamista. Toki voi aina sanoa vahingoniloisesti, että mitäs annoitte valtakirjan, mutta jos nyt ollaan valvovinaan jotakin, voisi valvoa myös merkityksellisiä asioita.
Omaisuudenhoitajia enemmän minua on itse asiassa vuosikymmenten varrella ahdistanut joidenkin paikallispuhelinyhtiöiden harjoittama härski osakkaidensa etujen vastainen toiminta.
Anvian johto esimerkiksi teki hetki ennen yhtiökokousta järjestelyn, jolla laski omistuksensa Lännen Viestinnästä, Dignuksesta ja Puhelinvoimasta 49 prosenttiin ja nosti omistuksensa S4F:n osakkeista reiluun 43 prosenttiin muuttaen aiemmin vuosia äänivallattomana olleet osakkeet äänivaltaiseksi taholle, joka sitten äänesti Anvian johdon tukena. Tässä oli Anvian johdolla aiheellinen pelko siitä, että yhtiöstä karsitaan turhat läskit pois, jos Anvia ajautuu Elisan haltuun. Elisan ja Anvian juristit tulevat tappelemaan järjestelyn laillisuudesta vielä monessa oikeusasteessa.
Anvia omisti vielä tämän vuoden keväällä sataprosenttisesti nämä Lännen Viestintä Oy:n, Dignus Oy:n ja Puhelinvoima Oy:n. Yhtiökokouksen täsmäytyspäivän 7.5.2015 jälkeen tuli 11.5.2015 tiedote, jossa ilmoitettiin Anvian ja S4F:n välisestä osakejärjestelystä. Täsmäytyspäivä on siis se päivä, jonka arvo-osuustilien mukaisilla omistuksilla yhtiökokouksessa käytetään äänivaltaa oli. Eli tiedote tuli sen jälkeen, kun johdolle oli selvää, ketä yhtiökokouksessa on äänestämässä ja millä osakkeilla. Varsinainen kutsu kokonaisuudessaan on muuten nyttemmin poistettu Anvian sivuilta. Samaten tiedote Anvian omistusuhmuroinneista on katsottu paremmaksi ottaa pois internetistä pyörimästä kaikkien ihmeteltävänä.
Lännen Viestinnällä, Dignuksella ja Puhelinvoimalla ei itse asiassa ole ollut mitään muuta olemassaolon tarkoitusta kuin omistaa Anvian osakkeita. Järjestelyä perusteltiin tyyliin, että tätä on suunniteltu pitkään ja kuinka tärkeä yhteistyön syventäminen tämä on. Kaikenlaista soopaa sitä aikuiset ihmiset julkisuuteen laittavatkin. Tämän jälkeen S4F:n toiminnassa ei ole tapahtunut mitään.
Minä ja tolkuissaan olevat sijoittajat pitävät yhtiön varojen käyttöä toimivan johdon aseman pönkittämiseen lähinnä kavaltamisena. Tätä ovat tehneet vuosikymmeniä monet muutkin pienet puhelinyhtiöt. Koska nämä ovat hyvin halukkaita käyttämään yhtiön varoja juristipalkkioihin, taidan jättää ne nimeämättä tässä yhteydessä. Totean vain, että näiden osakkeet ovat viime vuosina menneet kaupaksi aika halpoihin hintoihin. Minäkään en ole ollut ostamassa, koska osakkaille vihamielinen toimiva johto on ostamattajättämispäätökselle ihan validi perustelu.
Senaatti-kiinteistöt huutokauppasikin kaikki puhelinosakkeensa pari viikkoa sitten. Kaupat menivät muuten varsin relevantteihin hintoihin, mutta joku oli tehnyt kotiläksynsä Oulun Puhelimen eli nykyisen Partneran kanssa huonosti. Yhtiö jakoi jo keväällä reilusti pääomanpalautusta ja Partneraa saa markkinoilta näiden jälkeen kahden euron haminoissa. Joku taas koppasi osakkeet kuuteen euroon. Toivottavasti meni omaan eikä asiakassalkkuun.
Jos teille tullaan tarjoamaan uniikkeja mahdollisuuksia sijoittaa noteeraamattomiin yhtiöihin, älkää vetäkö johtopäätöksiä tarjouksen luotettavuudesta tarjoajan puvun merkin perusteella. Vaikka myyntimies olisi pelannut Suomen jääkiekkomaajoukkueessa, se ei tarkoita, että hän on luotettava. Perehtykää sen sijaa yhtiöiden numeroihin ja markkina-asemaan huolella jo ennen sijoituspäätöstä. Jos kohdetta kauppaava kaveri kertoo vakuuttavasti, että tämä on varmasti hyvä sijoitus, on kohteeseen syytä suhtautua hyvin epäluuloisesti. Ammattitaitoisia myyntimiehiä on maailmassa paljon enemmän kuin varmoja hyviä sijoituskohteita.
Tämä ei tarkoita sitä, että pörssin ulkopuolisia sijoituksia pitää vältellä. Niissä on usein tarjolla parempaa herkkua kuin varsinaisella listalla on. Eläkeraha on yleensä poissa ostamasta ja hinnat aina välillä tosi halpoja. Mutta siihen mitä harmailta ostaa, täytyy perehtyä vielä paljon huolellisemmin kuin listafirmoihin.
