Julkaisemalla osavuosikatsauksen kahdeksantoista päivää kvartaalin päättymisen jälkeen pääsee Suomessa paalupaikalle. Tätä piti vuosikausia Basware, mutta vieremäläisten Vidgrénien metsäkoneyritys Ponsse on napannut kärkipaikan taloushallinnon ohjelmistoja tuottavalta Baswarelta. Koska nykyäänkin elämme tehokkaampien tietokoneiden aikaa kuin koskaan, ihmettelen miten ensimmäiseltä pörssiyhtiöltä menee kaksi ja puoli viikkoa osarin valmistumiseen.
Mistä laskentaekonomeille oikein maksetaan, oli myös mielessä, kun lähes kaksi viikkoa syyskuun lopun jälkeen tuli tulosvaroituksia pikkuyhtiöiltä tyyliin Wärtsilä ja Ericsson. Vai arvottiinko kenties viimeiseen asti mahdollisuuksia maskeerata tulos kuitenkin aiemmin ilmoitettujen odotusten mukaisesti? Keski-ikäisen vanhan liiton laskentaekonomin mielestä kaksi viikkoa ennen osavuosikatsauksen julkistamispäivää ei enää tulosvaroiteta. Jos varoitukseen on tarvetta, se pitäisi tehdä joko kesken kauden tai sitten antaa jollekin kenkää, jos osarin alla vielä joutuu varoittamaan. Kai suuryritystenkin tuloskehitystä tarkkaillaan ihan päivätasolla? Mummini ainakin tiesi jo 70-luvulla Toiminimi Sirkka Peitsoman tuloksen heti kassan laskettuaan.
Kutitustuntumalla arvioisin, että myöhäiset tulosvaroitukset ovat pikemminkin nykyinen trendi kuin poikkeus. Toivottavasti Nokialta kuitenkaan ei enää tule profit warningia ennen ensi torstain osarin julkistusta. Betsasin tämän puolesta, kun ostin viime viikolla vähän Nokiaa. Markkinoiden odotus tuloksesta (jota ei kukaan muuten tarkasti tiedä) on mielestäni alle Rajeev Surin kolme kuukautta sitten lupaaman. Tosin olen ennenkin lyönyt vetoa väärien hevosten puolesta, joten pitäkää pää kylmänä alkuviikon ostonapeilla.
Ensi viikolla minulla ja muilla sijoittajilla on paljon muutakin jännättävää. Edessä on osavuosikatsausten ruuhkaviikko. Kaikki eivät varmaan odota yhtä innolla Technopoliksen perjantaista raporttia. Parjattuani parissa kolumnissa yhtiön hallitusta olen tähän loogisesti lisäillyt vähän omistustani yhtiössä kurssin roikahdettua alle 3,20:n. Osarin jälkeen toivon muidenkin keksivän, että nykykurssilla yhtiö treidaa 20 prosentin NAV-alennuksella ja kasin P/E:llä, mikäli laskelmani ovat oikein. Pitäisi sijoituskohteena biitata pankkitalletukset aika kevyesti.
Whisper number
Minä oletan ja toivon, että myös Suomen markkinoita seuraavat analyytikot päivittelevät exceleitään esimerkiksi valuuttakurssien ja raaka-aineiden hintojen muutosten myötä myös osavuosikatsausten välillä. Näitä päivityksiä tosin todella harvoin julkaistaan osavuosikatsausten alla. Ainakin Wall Streetillä on käsitys, että näitä epävirallisia päivityksiä (whisper numbers) jaetaan lähinnä paremmille asiakkaille. Suomesta en ole kuullut tällaisesta kuiskailtavan, mutta olisin tosi yllättynyt, jos tätä ei meillä yhtään tapahtuisi.
Joka tapauksessa julkinen tieto analyytikkojen odotuksista ei ole siis edes täsmälleen näitten anaalien oikea odotus. Lisäksi markkinoiden eli oikeiden nappien painajien odotus tuloksesta poikkeaa analyytikkojen arvaamasta. Esimerkiksi viime viikolla tuli Elisan tulos 93 miljoonaa euroa, joka ylitti odotukset viidellä miljoonalla. Pörssikurssi sitten luonnollisesti tippuikin reippaan prosentin.
Tulevaisuuden odotukset
Jos olet niin sofistikoitunut sijoittaja, että seuraat osarijulkistusta reaaliajassa ja olet valmiina toimenpiteisiin, ei kannata sokeasti verrata julkistettua tulosta viralliseen odotukseen ja painaa nappia tämän mukaisesti. Paljon merkittävämpää kuin julkistettu luku ovat tulevaisuuden odotukset. Näistä yhtiö kommunikoi yleensä perinteisellä corporate jargonilla. Elisan pienen kurssilaskun syynä saattoi olla, että yhtiö ei mitenkään varsinaisesti hehkuttanut näkymiään. Tai sitten oikeasti odotettiin vielä enemmän. Tai joku halusi kotiuttaa voittojaan, koska osarin julkistus tuo aina enemmän likviditeettiä.
Minä en ole varma, mistä hivenen yllättävä kurssireaktio johtui. Eikä muuten kukaan muukaan varmasti tiedä. Minussa herättää aina hilpeyttä CNBC:n puhuvat päät, jotka erittäin vakuuttavasti kertovat, että Apple laski 1,3 prosenttia, koska joku eksakti tapahtuma vaikutti juuri tämän verran yhtiön markkina-arvoon. Mutta puhuvana päänäkin pitää osan meistä leipänsä tienata.
Nopeat syövät hitaat
Sijoittajilla on tieteellisesti tutkittukin taipumus (dispositioefekti) päästä omilleen ja suojella voittojaan. Tästä seuraa, että pörssikurssit reagoivat rauhalliseen tahtiin sekä hyviin että huonoihin uutisiin. Jos tulee hyviä uutisia, osa kotiuttaa voittonsa, koska kurssi kerran nousee, vaikka lääkeyhtiö kertoisi kehittäneensä lääkkeen kaikkiin syöpiin. Jos taas yhtiö pettää odotukset kuudennen kerran peräkkäin, ei osa irrota lapusta millään, koska sehän on tappiolla. Hetken surutyön jälkeen voidaan sitten päätyä uusiin päätöksiin.
Aiemmin varoittelin hätäisestä johtopäätösten vedosta. Tämä ei tarkoita etteikö uutisiin kannata reagoida nopeasti. Uutisia pitää vain tarkastella kokonaisuutena, eikä sokeasti tuijottaa pelkkää raportoitua EPS:ää (earnings per share, osakekohtainen tulos).
Osarikaudella voivat aamuvirkut biitata markkinat valmistautumalla huolellisesti ja reagoimalla nopeasti. Osakemarkkinoillakin nopeat syövät hitaat.
---
Kolumni: Osavuosikatsausten pikalukukurssi
Kolumni: Anaalien odotus ei ole markkinoiden odotus
Osavuosikatsauskalenteri
Kolumni: Tappiolla en sitten irrota
