Kolme markkinasoturia -julkaisusarjassamme kysymme kolmelta aktiiviselta eri sijoitustyylin asiantuntijalta, mikä heille on ajankohtaista juuri nyt.
Uuden vuoden tunnelmissa näkemyksiään antoivat Ålandsbankenin osakestrategi Tanja Wennonen-Kärnä, asiakkuusmarkkinoinnin ja digitaalisen myynnin johtaja Olavi Kurola sekä yksityissijoittaja Jarmo Friman.
Tanja Wennonen-Kärnä, Ålandsbanken, Osakestrategi
Tehtävänä markkinanäkemyksen muodostaminen allokaatiotiimin jäsenenä, sekä sen viestiminen ulkoisesti ja sisäisesti. Lisäksi seuraan suomalaisia pörssiyhtiöitä osana osaketiimiä.
Pitkä kokemus salkunhoitotehtävistä Evli Pankki Oyj:ssä. Vuosina 1997-1999 Sampo Pankissa. Kokemus alalta 25 vuotta.
Viime vuoden taistelu korkeata inflaatiota vastaan on vaikuttanut keskuspankkeihin, talouteen ja sitä myötä osakkeisiin.
Inflaation taso on kuitenkin tässä vaiheessa laskenut selvästi ja tämä mahdollistaa keskuspankeille ohjauskorkojen laskemisen, joka piristää kysyntää. Myös varastokorjaussyklin kasvua hidastava vaikutus on lieventynyt ja koronan aikana syntyneet toimitusketjuvaikeudet pääasiassa poistuneet. Työmarkkina sekä Euroopassa, että USA:ssa on pysynyt vahvana. Laskeva inflaatio kasvattaa myös reaalituloja, joka mahdollistaa kulutuksen.
Olisiko nyt Suomen osakemarkkinan vuosi? Viime vuodet ovat olleet heikkoja ja odotukset tuloskasvulle ovat varovaisia. Suomen osakemarkkinaa tukee mielekäs osinkotuotto (4.8 %), sekä matala arvostus sekä absoluuttisesti että suhteellisesti. Hinta suhteessa tulokseen -mittarilla (P/E) arvostus seuraavan 12 kuukauden tulosodotuksella mitattuna on noin 20 % historiallista matalampi ja noin 30 % maailmanindeksiä jäljessä.
Markkina tarvitsee tosin ajurin – olisiko se käänne tuloskasvussa?
Viimeisin liikahdus: Itse olen ostanut suomalaisia osakkeita niin, että taskut pullottavat.
Olavi Kurola, sijoitusalan ammattilainen, pitkäaikainen sijoittaja, asiakkuusmarkkinoinnin ja digitaalisen myynnin johtaja finanssialalla
Viime vuoden alussa Markkinasotureihin miekkaillessani en odottanut voimakasta nousua tai syvää laskua. Markkinoilla oli nähty jo pidempi luisu ja ilmoilla oli hätäilyn käryä suhteessa arvostustasoihin. Jatkoin sijoitussuunnitelmani toteuttamista sijoittaen osakemarkkinoille kuukausittain alentunein hinnoin. Lopulta kehitys oli parempaa kuin osasin odottaa. Kotimaisia markkinoita yliarvioin. Amerikkalaisten jättien kehitys yllätti väkevällä loppukirillä. Eniten kuitenkin pettyivät pessimistit ja nokkelimmat ajoittajat.
Asetelmat vuoteen 2024 ovat haastavat. Osakemarkkinat palautuivat korkeammille tasoille inflaation ja korkojen kärjen taituttua, vaikka kuluttajien, yritysten ja talouksien sopeutuminen matalamman kasvun ja tavanomaisten korkojen oloihin on kesken. Teollisuuden odotukset ovat laimeat, suuryritykset lykkäävät investointeja, eikä talouskasvun odoteta kiihtyvän nopeasti. Osakemarkkinoiden arvostustasot eivät ole korkeita joitain alueita tai esimerkiksi Magnificent 7 -yhtiöitä lukuun ottamatta. Arvostukset ovat kuitenkin sellaisia, että niitä kelpaa ravistella tulosten pettäessä, valtioiden kiristäessä tai parempia aikoja odoteltaessa. Seuraan onko kustannusten hallinta toiminut vai näkyykö kommenteissa utuisia näkymiä ja uusia toimia?
Positiivisella kurssikehityksellä on tällä hetkellä vahva yhteys markkinoiden toiveisiin keskuspankkien reippaista koronlaskuista. Markkinoilla haaveillaan nopeasta paluusta miellyttävään 2–3 %:n riskittömään korkoon, mistä kelpaisi ponnistaa kevyen taloudellisen hidastumisen jälkeen sukkia kastelematta uuteen noususykliin. Tämä sopisi myös kulujaan ruuvanneelle keskiluokalle, mutta mihin unohtuivat kaikkien aikojen rajoitukset globaalille kaupalle, logistiikan uudelleenreititykset ja tuotantoketjujen uudelleenrakennus? Korkeampi korkotaso ei ole ehtinyt juuri vaikuttaa edes yritysten velkakirjamarkkinoilla maksamiin riskilisiin. Vuosi tulee olemaan herkkä pettymyksille useasta lähteestä. Seuraan keskuspankkeja, joiden päätöksiin kohdistuvat odotukset ovat virittyneet korkealle.
Tuottavuudesta ei ole luvassa nopeaa helpotusta. Generatiivinen tekoäly yllätti jokaisen, mutta vaikutukset näkyvät vielä enemmän LinkedIn postauksien määrässä kuin äkillisessä tuottavuusloikassa. Tekoälykehityksen kulmakerroin on kuitenkin erinomainen ja tuottavuusparannusta riittää lopulta useammaksi vuosikymmeneksi.
Seurattavaa ja potentiaalisia yllätyksiä riittää niin geopolitiikassa kuin yrityskauppojenkin rintamalla. Oma sijoittaminen jatkuu reippaalla tasatyönnöllä keliin katsomatta. Kuukausittaiset osakerahastomerkinnät pitävät vauhtia yllä, osakevalinnat ja osinkojen uudelleen sijoitukset liukastavat menoa. Mikäli ahneus kääntyisi markkinoilla voimakkaan pelon puolelle, olen tänä vuonna valmiimpi lainoittamaan sijoittamista. Jos reaaliomaisuusluokassa ja vaihtoehtoisten markkinoilla etsittäisiinkin tasapainoa vielä lähijaksoilla, riittää korkomarkkinoilta niin tilisäästäjille kuin hieman riskisempääkin jatkuvaa korkovirtaa arvostavalle suhteellisti hyvää tuottoa tälläkin hetkellä.
Viimeisin liikahdus: Tekoäly-yhtiöiden sijaan sijoitin omaan tuottavuuteen ja ostin Open AI:n GPT Plus -laajennuksen.
Olen yksityissijoittaja, joka näkee maailman kontraavien lasien läpi. Yritän löytää salkkuuni niitä hyljeksittyjä firmoja, joiden tulevaisuus on loistava. Vedän Falco-sijoitusklubia ja kirjoitan usein sijoitusajatuksiani X:ään tililleni @JarmoFriman.
Mitkä hevoset siis laukkaavat vuonna 2024? Vilkaistaanpa salkkuun.
Ensimmäinen sotaratsu on Golar LNG. Firma nesteyttää laivoillaan maakaasua. FLNG-alukset ovat miljardiluokan investointeja, jotka voivat kilpailla kustannustehokkaasti maaterminaalien kanssa. Golarin teknologia on maailman huipputasoa ja toiminnan träkki ensiluokkainen. Firman liikevaihtotaso nousee tänä vuonna yli 50%, kun uusi alus, Gimi, tulee linjoille. Lisäksi sijoittajat odottavat ilmoitusta kolmannen aluksen lanseerauksesta.
Toinen jalo lämminverinen, arvometallikaivokset. Odotan Fedin laskevan korkoja pari-kolme kertaa tänä vuonna, minkä pitäisi tukea kultaa ja hopeaa. Lisäksi geopoliittiset risahdukset ja räjähdykset voivat aiheuttaa turvasatamakysyntää. Arvometallit ovat historiallisesti halpoja SP500-indeksiin verrattuina, kaivajat taas metalleihinsa verrattuna ja hopea kultaan verrattuina. Tästä suppilosta putoaa siis hopeakaivos. Omistan mm. Pan American Silveriä, jonka kaivoksista nousee myös kultaa.
Kolmas laukkaratsu, uraani. Keltaisen säteilijän bull-markkinaa odotettiin kauan. Nyt se on täällä! Tarjonnan ja kysynnän suhde, S/D, on uraanisijoittajan ohjenuora. Analyytikot näkevät vajeen ja spottiuraani ylittikin juuri maagisen tason 100$/pauna. Omistan portfolion uraanifirmoja, mm. Global Atomic, Energy Fuels, Ur-Energy, Western Uranium, Paladin Energy, GoviEx, Denison Mines.
Viimeisin liikahdus: Viimeisin liikahdus oli sunnuntain juoksulenkki. Säistä ja muista olosuhteista riippumatta kannattaa mennä ja suorittaa. Uskon säännöllisen ja suhteellisen tehokkaan liikunnan olevan yksi parhaista elämänkaaren laatuun vaikuttavista investoinneista. Sitten jaksaa harrastaa myös taiteen, tieteen ja kulinarismin ihmettelemistä ympäri Telluksen.
