Kolme markkinasoturia -julkaisusarjassamme kysymme kolmelta aktiiviselta eri sijoitustyylin asiantuntijalta, mikä heille on ajankohtaista juuri nyt.
Loka-marraskuun vaihteen pimeyden keskeltä näkemyksiään antoivat sijoitusjohtaja Simo Eeva, sijoitus- ja talousblogi Osinkoinsinöörin kirjoittaja Jesse Viljanen sekä rahoituksen professori Peter Nyberg.
Simo Eeva, Danske Bank, Senior Sijoitusjohtaja. Vastuualueena konsultoida asiakkaita, joilla yli miljoonan euron sijoitusvarallisuus. Keskustelen mielelläni talousaiheista myös viestipalvelu X:ssä @EevaSimo
Globaaleilla osakemarkkinoilla on riittänyt haasteita joka toinen vuosi: 2018, 2020, 2022. Tuleeko myös vuodesta 2024 miinusmerkkinen osaketuottojen osalta? Monet arvioivat, että nykyinen markkinatilanne on yksi historian vaikeimmista. Taantuma, jota on pitkään povattu, siirtyy yhä vaan eteenpäin. Useat ennusmerkit viittaavat melko varmasta taantumasta USA:ssa ensi vuonna. Oliko vuoden 2022 laskussa tämä jo hinnoiteltu? Esimerkiksi Saksan osakemarkkina on plussalla 5 %, vaikka maa on taantumassa ja erityisesti kuukauden sisällä se on laskenut voimakkaasti.
Keskuspankit ovat todennäköisesti menneet korkojen nostoissa liian pitkälle. Jerome Powell leikkii ”supermiestä” uhmatessaan USA:n taloutta. Hänen fokuksessaan on nujertaa inflaatio taloudesta välittämättä. Suosittelen seuraamaan, joutuuko Fed paniikissa laskemaan korkoja havahduttuaan USA:n talouden heikkoudesta. Se johtaisi osakemarkkinoilla todennäköisesti voimakkaaseen laskuun. Vai onnistuuko Fed aloittamaan koronlaskut riittävän ajoissa, jolloin sijoittajat voivat arvioida, että kyseessä on hetkittäinen talouden heikkous.
Viimeisin liikahdus: Salkunhoidollisena toimenpiteinä olen alkanut lisäämään defensiivisten toimialojen kuten lääketeollisuuden ja päivittäistavarayhtiöiden osakkeita salkkuun. Lokakuun alun n. viikon kestäneen vahvemman osakemarkkinajakson aikana teema ei ole vielä toiminut. Ajoituksen vaikeus korostuu niin osake- kuin teemavalinnoissa tulevaisuudessa.
Vaikeassa markkinatilanteessa kannattaa pohtia Warren Buffetin neuvoa: ”Ole pelokas kun muut ovat ahneita, ole ahne kun muut ovat pelokkaita”.
Jesse Viljanen on sijoitus- ja talousblogin Osinkoinsinöörin kirjoittaja, vanhempi projektipäällikkö ja taloudellisen riippumattomuuden tavoittelija. Jesse sijoittaa sekä suoriin osakkeisiin että asuntoihin. Se leipäjonosta vauraaksi noussut jamppa.
Seuraan tällä hetkellä tiukalla silmällä alennusmyyntejä ja sitä, miten ne ovat tuntuneet leviävän kaikkialle. Alennusmyyntien laajuus ja frekvenssi viittaa siihen, että myynti ei vedä. Osa vanhoista suomalaisista brändeistä on suurissa taloudellisissa vaikeuksia ja konkurssin partaalla.
Konkursseja tullaan todennäköisesti rekisteröimään Suomessa tänä vuonna yhtä paljon kuin finanssikriisissä. Intrumin selvityksen mukaan 20 prosentilla eurooppalaisista ei ole lainkaan säästöjä ja 76 prosenttia käyttää kaikki tulonsa tai elävät yli varojensa. Korkeat korot ovat lyöneet kaikilla jo läpi, joka entisestään supistaa käytössä olevia varoja muuhun kuulutukseen.
Inflaatio on edelleenkin Euroopassa pieni ongelma ekonomistien mukaan ja Suomi näyttää valahtavan deflaation puolelle. Rakennusalalla vain harvat yritykset pystyvät jatkamaan toimintaa sellaisenaan ja suurin osa on joutunut supistamaan aloituksia tai päätynyt suuriin ongelmiin. Samaan aikaan Euroopan Keskuspankki edelleenkin pitää ohjauskorkoja liian korkealla liian pitkään.
Sijoittajille ja suuren käteisposition omaaville henkilöille kaikki edellä mainitut asiat yhdessä saattavat mahdollistaa erinomaisia ostopaikkoja, koska on sanomattakin selvää, että tästä ei tulla selviämään täysin kuivin jaloin. Ostopaikkojen ohella pitäisin itse likviditeetin kunnossa, koska tilanne muuttuu tässäkin joskus paremmaksi. Jo tällä hetkellä monet suomalaiset yritykset alkavat olemaan niin edullisesti hinnoiteltua, että tuskin hirveästi menee metsään, vaikka osto-ohjelman aloittaisi jo nyt.
Viimeisin liikahdus: Viimeiset osakeostot ovat olleet Intrum, BASF, Metsä Board, Gjensidige Forsikring ja Neste. Enemmän olisi rahaa tilillä, jos olisi jättänyt osakeostot tänä vuonna kokonaan tekemättä.
Peter Nyberg, rahoituksen professori, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu. Tutkin osakemarkkinoita, riskin ja tuoton suhdetta sekä kvantitatiivisia sijoitusstrategioita.
Olen huomannut, että keskusteluissa ystävien ja opiskelijoiden kanssa on viime aikoina korostunut huoli tulevasta taloudentilasta sekä Helsingin pörssin viimeaikaisesta kehityksestä. Paniikkia en ole vielä havainnut, mutta joku taisi kiroillen mainita, että Helsingin pörssi on viime aikoina ollut yksi maailman huonoiten menestyneimmistä pörsseistä. Lukujen valossa tilanne näyttääkin ikävältä. Kun S&P 500 -indeksi on vuoden alusta tuottanut noin 9 prosenttia ja MSCI Europe -indeksi noin 4 prosenttia, on Helsingin pörssin tuottoindeksi painunut 12 prosenttia pakkasen puolelle. Toisaalta elokuusta alkaen USA:n (-10 prosenttia) ja Euroopan (-8 prosenttia) osakemarkkinat ovat hieman kuroneet Suomen huonoa menestystä kiinni. Tänä ajanjaksona Helsingin pörssin lasku on jäänyt "vain" 7 prosenttiin. Eihän se tietenkään paljoa lohduta.
Monen suomalaisen sijoittajan fiksaatiota Helsingin pörssiin on välillä vaikea ymmärtää. Tämä koskee sekä indeksisijoittajia että osakepoimijoita. Kotimaisen pörssimme markkina-arvo on selvästi alle prosentin maailman pörssien markkina-arvosta. Viimeisin luku, jonka näin, oli 0,4 prosenttia. Tämä tarkoittaa, että optimaalisessa osakesalkussa Suomen painon pitäisi olla nyt ainakin alle 50 % ja luultavasti paljon tätä alhaisempi. Tällä saisi aikaan myös toimialahajautusta, Helsingin pörssin ollessa selvästi painottunut raaka-aineyhtiöihin ja teollisuuteen. Ehkä lähihistoria on viimeinkin opettanut sijoittajille kansainvälisestä hajauttamisesta syntyvät hyödyt. Useat niistä, jotka eivät ole tätä oppineet, ovat saaneet maksaa siitä kalliisti.
Sijoittajana olen aina toiminut sen ajatuksen pohjalta, että osakemarkkinoita on mahdotonta ajoittaa. Tarkoitan tällä sitä, että sijoittajan on (lähes) mahdotonta onnistua systemaattisesti arvaamaan oikein pörssikurssien kehityksen seuraavien päivien tai edes kuukausien aikana. Osaketuottojen pidemmän aikavälin liikehdintää, nyt puhutaan jo yli vuoden pituisista jaksoista, voi kuitenkin jonkin verran ennustaa. Ammattislangilla tätä kutsutaan ajassa vaihtuvien odotettujen tuottojen mallintamiseksi. Kun odotettujen tuottojen ennustetaan olevan tavanomaista korkeammalla tasolla, voi kannattaa lisätä sijoituksiaan osakemarkkinoille, varsinkin jos on valmis ottamaan enemmän riskiä. Ikävä kyllä, vaikka malliemme ennustevoima ei ole olematon, se on kuitenkin suhteellisen heikko. En myöskään tällä hetkellä näe viitteitä sille, että odotetut tuotot olisivat kovinkaan paljon korkeammalla kuin aiemmin. Itse en siis ole vielä lisännyt sijoituksieni osakepainoa.
Olen kuitenkin tämän vuoden puolesta välistä alkaen muuttanut salkkuni faktoriallokaatiota. On viitteitä siitä, että näiden tekijöiden, eli tuttavallisemmin "sijoitustyylien", ajoittaminen on hieman helpompaa kuin laajojen osakemarkkinoiden ajoittaminen. Lisäsin painoa yrityksiin, joilla on korkea kannattavuus, matala velkaantumisaste, ja joiden tilikauden tuloksien sekä osaketuottojen volatiliteetti on ollut pieni. Tällaisella painotuksella allokoin siis sijoituksiani kohti laatufaktoria ja (matala)-volatiliteettifaktoria, unohtamatta tietenkään maantieteellistä hajautusta. On olemassa jonkin verran näyttöä sille, että nämä tekijät menestyvät paremmin epävakaassa talous- ja markkinaympäristössä kuin muut sijoitukset. Niin näyttää tapahtuneen nytkin: kun tämän kuluneen lokakuun aikana Euroopan osakemarkkinat ovat tippuneet noin neljä prosenttia, ovat laatu- ja matalan volatiliteetin omaavat yhtiöt tippuneet markkinalaajuisesti vain noin yhden prosentin verran. Sattumaa varmasti suurelta osin, mutta näillä mennään ainakin jonkin aikaa.
Viimeinen liikahdus: Siirryin tavallisesta Pepsi Maxista kofeiinittomaan versioon. Ainoa vaikutus tällä oli se, että energiajuomien kulutukseni kasvoi entisestään.
