Kolme markkinasoturia -julkaisusarjassamme kysymme kuukausittain kolmelta aktiiviselta eri sijoitustyylin asiantuntijalta, mikä heille on ajankohtaista juuri nyt.
Kesämarkkinoilta kommentteja antoivat Nordean rahastoyhtiön toimitusjohtaja Tanja Eronen, S-Pankin CIO Mika Leskinen ja Nordnetin talouskommentaattori Martin Paasi.
Tanja Eronen on Nordean rahastoyhtiön toimitusjohtaja, kolmen tyttären äiti ja sijoittaa mielellään osakkeisiin, rahastoihin ja asuntoihin. Vastuullisuus ja ilmastonmuutoksen hidastaminen on niin Nordean rahastoissa kuin omassa sijoitussalkussa fokuksessa.
Tällä hetkellä markkinaa ajaa ennen kaikkea inflaatio ja siihen liittyvä keskuspankkipolitiikka koronnostoineen. Siksi seuraan mielenkiinnolla keskuspankkien lausuntoja ja niiden aiheuttamia markkinareaktioita. Löysä rahapolitiikka on mahdollistanut vuodesta 2008 pitkien korko- ja osakesijoitusten yhtäaikaisen arvonnousun. Yleensä nämä kaksi omaisuuslajia hajauttavat toisiaan. Nyt koronnostojen alkaessa on odotettavaa, että ne laskevat sekä pitkiä korko- sekä osakesijoitusten arvoja jonkin verran. Siksi etsinkin osakesijoituksille nyt hajautusta kiinteistöistä, metsästä ja paremmin tuottavista epälikvideistä korko- ja osakesijoituksista eli niin sanotuista private asseteista.
Historiallisesti korkean inflaation aikana parhaita omaisuuslajeja ovat olleet osakkeet ja kiinteistöt. Toisaalta korkojen noustessa kiinteistösijoitusten pitää olla hyvin hajautettu ja maltillisesti velkavivutettu. Huonoin ratkaisu on hermostua myymään tällaisen pudotuksen jälkeen tai joutua pakkomyymään liian ison velkavivun takia.
Markkinoiden ollessa heikosti ennustettavat yksittäisillä osakepoiminnoilla on aika vähän merkitystä. Yleisimmin oikea omaisuuslajijakauma sijoitussalkussa ratkaisee lopputuloksen. Siksi tällä hetkellä kansainvälistä hajautusta lisäävä Yhdysvaltain markkina on ollut mielenkiintoinen. Pohjois-Amerikka on myös energiaomavaraisempi kuin Eurooppa.
Mika Leskinen vastaa S-Pankissa likvideistä sijoituksista ja allokaatiosta. Markkinoilla neljännesvuosisata. Vastuullista sijoittamista liki parikymmentä vuotta.
Markkinoilla on tällä hetkellä oikeastaan vain yksi kiinnostava asia ja se on keskuspankkien politiikka. Keskuspankkipankkipolitiikka vaikuttaa moneen asiaan. Poikkeukselliset toimet nostivat käytännössä kaikkien omaisuuserien arvot poikkeuksellisille tasoille. Kun poikkeuksellisia toimia yritetään lopettaa tai jopa kääntää, tämä vaikuttaa jälleen luonnollisesti omaisuuserien hintoihin. Tällä hetkellä mielenkiintoisinta on nähdä, kuinka keskuspankit onnistuvat katkaisemaan inflaatiokierteen ajamatta taloutta samalla taantumaan. Ei taida onnistua.
Inflaatio on tunnetusti lähtenyt käsistä ja sen lassoaminen on mielestäni keskuspankin prioriteetti tällä hetkellä. Taantuma, toivottavasti lievä, on lähes väistämätön hinta tästä. Viimeistään taantuma saakin kysyntäjohtoisesti hintojen nousun aisoihin. Riskimarkkinat ovat sopeutuneet, markkinoista riippuen, jo melko paljon uuteen tilanteeseen. Seuraava askel lienee tulosennusteiden kääntyminen laskuun. Osakkeet tulevat kertoimia katsoen jälleen kalliimmiksi, joten osakkeiden hinnat joustavat vielä lisää alaspäin. Kun epävarmuus ja apatia valtaavat markkinat, yrityksistä ollaan myös valmiita maksamaan aiempia pienempiä kertoimia, joten osakkeiden hintojen täytyy joustaa jälleen lisää alaspäin.
Kierteen voi katkaista positiivisemman tulevaisuuden diskonttaaminen. Asioilla on tapana järjestyä ja osakemarkkinat alkavat diskonttaamaan parannusta hyvissä ajoin ennen reaalimaailmaa. On kuitenkin hyvä muistaa, että maailmaa on korjattu ”jesarilla” jo kauan. Löytyykö tälläkin kertaa pitävää teippiä, jolla asiat saadaan kuntoon ja riski alkaisi taas maistumaan? Jonkinlaisen sopeutumisen jälkeen kyllä, mutta tie ei ole helppo.
Kokonaan oma asia on Euroopan velkaantuneiden maiden toimintakyky velanhoidon kustannusten noustessa. Jotain uutta tukipakettia tarvitaan. Tämä lienee hyvä asia osakemarkkinan kannalta, saimmehan näiden poikkeuksellisten toimien ansiosta nauttia vuosien pörssinoususta.
Martin Paasi esittää Nordnetista riippumattomia mielipiteitä taloudesta, sijoittamisesta ja muista ajankohtaisista aiheista, joista toivoo olevan apua omaa taloudellista riippumattomuutta tavoitteleville, arkipäivän sankareille.
Kiihtyvässä inflaatioympäristössä kannattaa seurata EKP:n tekemisiä kuin hai laivaa. Koska EKP on fiskaalin dominanssin alainen keskuspankki, eli keskuspankki, joka puhtaasti hintavakauden varmistamisen sijasta myös hääräilee eurotalouksien tulipalojen sammuttajana, on seurattava sitä, miten kauas omasta vastuualueestaan EKP eksyy. Mitä kauempana omista tehtävistään EKP on, sitä isommassa liemessä ollaan.
EKP:llä kun ei ole keinoa pysäyttää inflaatiota. Pysäyttääkseen inflaation, EKP:n pitäisi nostaa korkoja ja lopettaa määrällinen elvytys. Tosin kun se näin tekee, heikommassa hapessa olevat eurovaltiot joutuvat pulaan, jolloin näiden (esimerkiksi Italian) korko lähtee laukalle. Pysäyttääkseen tämän laukan EKP:n on ostettava kyseisen valtion lainoja (eräänlainen kohdistettu määrällinen elvytys), jolloin inflaatio kiihtyy.
Mikäli aihe kiinnostaa kuuntele myös, miksi Yhdysvaltojen valtionpapereissa kytee iso riski #rahapodi -jaksosta 291, jossa vieraana maan mainio Martti Hetemäki.
