Kolme markkinasoturia -julkaisusarjassamme kysymme kolmelta sijoittamisen asiantuntijalta, mikä heille on ajankohtaista juuri nyt.
Alkavissa kesätunnelmissa näkemyksiään antoivat Nordnet Suomen maajohtaja Suvi Tuppurainen, sijoituskouluttaja Svenne Holmström sekä Sijoitustiedon Seurantalistan kirjoittaja Almanakka.
______________________________________________________________________________________________
Suvi Tuppurainen - Nordnet Suomen maajohtaja. Kannustan suomalaisia kuluttamaan, säästämään ja sijoittamaan sopivassa suhteessa.
Tänä vuonna on nähty Nordnetillä uusi ennätyskuukausi kansainvälisessä osakekaupassa, kun yhden kuukauden kaupankäyntivolyymistä jopa 49 % toteutui Helsingin Pörssin ulkopuolella. Vaikka aiemminkin koronapandemian aikana, sekä edellisen meemiosakekauden aikanakin ylitettiin 40 prosentin raja, ei lähes 50 prosenttiin ole aiemmin päästy. Suuri osa tästä volyymistä on dollarimääräistä kauppaa.
Helsingin pörssin jääminen indeksikehityksessä täysin USA:n markkinoiden jalkoihin ja meemiosakkeiden uudelleen paluu otsikoihin ovat saaneet suomalaiset yksityissijoittajat Nordnetissä sekä kasvattamaan omistusta yhdysvaltalaisissa yhtiöissä että käymään vilkkaasti kauppaa.
Toukokuussa nähtiin vahva meemiosakkeiden, kuten Gamestopin ja AMC:n paluu. Kevään suosikkiosaketta Nvidiaa ne eivät sentään vielä toukokuun lähestyessä loppuaan ohittaneet, mutta Gamestop näyttää päätyvän vaihdolla mitattuna toukokuun kakkoseksi.
Top-listoilta poimin myös yhden vahvan nousijan, sähköajoneuvojen kehittämiseen keskittyvän Faraday Future Intelligent Electricin. Faraday on vaihdolla mitattuna seitsemännellä sijalla USA-osakkeissa, mutta kasvattanut tänä vuonna omistajamääräänsä Nordnetillä Suomessa yli 1000 prosentilla.
Yksi mielenkiintoinen ilmiö USA-kaupankäynnin kiihottajana on saatu markkinoille tällä viikolla. Kun useimmat pörssit ja markkinapaikat soveltavat kahta selvityspäivää (T+2) osakekaupoissa, toukokuun lopussa Yhdysvaltojen ja Kanadan pörssit siirtyivät yhden selvityspäivän käytäntöön (T+1). Tämä tarkoittaa, että kauppapäivän jälkeen rahat ja osakkeet kirjataan yksi pankkipäivä kaupan toteutumisen jälkeen.
Edistyksellistä välittäjää käyttäessä tätä ei välttämättä edes huomaa, kun myyntitoimeksiannon toteutumisen jälkeen rahat ovat saman tien käytettävissä seuraavassa sekunnissa uuteen ostoon. Jos välittäjä ei ole satsannut kaupankäyntipalveluihin, voi sijoittaja joutua odottamaan myynnistä saamiaan rahoja ennen uuden oston tekemistä. Tämä odotusaika lyhenee nyt sitten kahdesta päivästä yhteen Yhdysvalloissa ja Kanadassa. Samaan tapaan ostot tulee maksaa nopeammalla aikataululla.
Mielenkiintoista selvitysajan lyhentymisessä on se, että oman näkemykseni mukaan T+1 selvitysaikatauluun siirtyminen saattaa kiihdyttää jenkkikauppaa entisestään.
Viimeisin liikahdus: Olen sijoittanut osakesäästötilille tulleet osingot takaisin pörssiin, jatkanut kuukausittaista indeksisijoittamista sekä sijoittanut käteisvaroja korkean koron perässä lyhytaikaiseen lainaan. Lisäksi vein äidin synttärireissulle Pariisiin ja satsasin terassin viihtyvyyteen.
_______________________________________________________________________________________________
Svenne Holmström toimii sijoituskouluttajana yrityksessään Ghost Investorissa. Hänellä on yli 20 vuoden ammatillinen tausta sijoittamisen parissa. Edellisen kuuden vuoden aikana yli 9.500 henkilöä ovat osallistuneet hänen sijoituskursseihinsa.
Pitkät valtionlainakorot ovat pysyneet melko samalla tasolla jo vuoden verran, eikä EKP tai FED ole vielä alkanut laskemaan ohjauskorkojaan. Ensi kuussa tullee kuitenkin EKP:n ensimmäinen korkojen lasku. Tilanne korkomarkkinoilla on korkosijoittajan näkökulmasta erittäin kutkuttava. Elleivät korot laske saavat he hyvää korkotuottoa, ja jos korot laskevat tulee vielä enemmän tuottoa.
Jos jollekin markkinalle pitäisi antaa ”ylipainota” suosituksen niin kyllä korkomarkkinat on niin lähellä sitä kuin olla ja voi. Viimeksi näin hyvää tilannetta tarjottiin 2008, tosin Finanssikriisi otti parhaimmat tuotot pois kohonneiden riskipreemioiden takia silloin. Nyt sellaista tilannetta ei ole odotettavissa.
Mielestäni parasta tuottopotentiaalia nähtäneen Yhdysvaltojen todella pitkissä valtionlainoissa. Lähtötaso esim. 20v valtionlainoissa on tätä kirjoittaessa 4,83%. Saksan pitkien valtionlainojen korko on alle 3%:ssa. Ottaen huomioon kuinka dynaaminen FED voikaan olla suhteessa EKP:hen ei olisi yllättävää, jos korkoja laskettaisiin melko nopeastikin kun aika koittaa. Sitkeästi korkealla leijuva inflaatio ei vielä mahdollista tätä, tosin keskeisimmät luottamusindikaattorit ovat jo olleet tovin laskutrendissä, joten mahdollisesti inflaatio hellittää jopa tänä vuonna. Pitkiin korkoihin heijastuu etenkin markkinoiden pitkäaikainen inflaationäkemys.
Mielenkiintoinen korkeamman riskin peliliike olisi tosiaan UST20y+ tyylin valtionlaina ETF:t, valuuttariskillä tai ilman. Ideana tässä olisi hyötyä korkojen laskusta lainojen pitkien modifioitujen duraatioiden kautta. Toisaalta ihan jo perinteisten Investment Grade lainojen tuotto-odotus on ilman korkojen laskua 6% ja High Yield lainoissa sekä Pohjoismaissa että Yhdysvalloissa jopa 8-10%. Kaiken kaikkiaan upea tilanne korkomarkkinoilla ja uskoisin, että korkosijoittajilla on seuraavien 2-3 vuoden aikana kissanpäivät hyvästä syystä.
Viimeisin liikahdus: Ostin saamillani Danske Bankin osingoilla toisen kajakin. Totesin, että ensimmäinen oli selvästi parempi…
_______________________________________________________________________________________________
Almanakka - Sijoitustiedon Seurantalistan kirjoittaja, päivisin olen töissä rahoitusalalla ja öisin tutkin pääosin pieniä yhtiöitä.
Uskottelen itselleni markkinoiden olevan sitä epätehokkaammat mitä pienempiä ja vähemmän seurattuja yhtiöitä tarkastellaan. Pienet yhtiöt eivät aina ole mielenkiintoisia sijoituskohteita isoille sijoittajille likviditeettiongelmien, omien typerästi kirjoitettujen sääntöjen, tai milloin minkäkin takia. Kun pienet yhtiöt kohtaavat muutenkin pienemmälle huomiolle jäävän reunamarkkinan Suomesta, alkaa oikeita epätehokkuuksia syntymään.
Pyrin hyödyntämään näitä epätehokkuuksia ja kalastamaan siellä missä muut eivät vielä juuri kalasta. Sijoitushorisonttini on sijoitusteesiä tehdessä vähintään viisi vuotta, mutta aika harvoin teesin realisoitumisessa tai raukeamisessa menee ihan niin pitkään.
Kotimaisen sijoittajan näkökulmasta voi tuntua hassulta sanoa, että esimerkiksi Harvia on huonosti tunnettu ja vähän seurattu yhtiö – sehän on foorumeilla ja palstoilla harva se päivä esillä. Sitä väitän sen kuitenkin olevan – etenkin kansainvälisen ison sijoittajan näkökulmasta. Kun Sauronin silmä on kääntynyt likvidimpiin ja hohdokkaampiin nimiin Yhdysvalloissa, jää kaltaiselleni sivutyöosakepoimijallekin jonkinlainen mahdollisuus löytää hyviä yhtiöitä järkevään hintaan.
Epätehokkuus ei tietysti aina ilmene liian halpoina hyvinä yhtiöinä, vaan ylilyöntejä tulee myös toiseen suuntaan. Onnistuin tuurilla valitsemaan edellisen kappaleen esimerkkiosakkeen niin hienosti, että se täydentää myös tämän kappaleen esimerkkiyhtiön tunnusmerkit.
Harvia kävi järjettömän tuntuisissa hinnoissa pandemian jälkilöylyissä (badam-tss) vuonna 2021. Yhtiön osake on taas tekemässä uutta kovaa nousua, mutta nähdäkseni tällä kerralla enemmän ulkomaisten sijoittajien voimin. Tämäkin on kiva piirre ulkomailla tuntemattomien hyvien yhtiöiden omistamisessa – joskus ne saattavat löytää ne.
Pienissä suhteellisen tuntemattomissa yhtiöissä on siis ainakin nämä kivat piirteet:
1) Välillä niitä saattaa saada liian halvalla
2) Välillä niistä saattaa saada liikaa hintaa
3) Niiden tutkiminen saattaa olla valtavan laajalle toimintaa hajauttaneita isoja yhtiöitä helpompaa
Viimeinen liikahdus: Nyt kun kerroin sijoittavani pääosin pieniin tuntemattomiin yhtiöihin pitkällä sijoitushorisontilla, niin voinkin todeta viimeisenä liikahduksenani ”treidanneeni” kahden pohjoismaisen suuryhtiön osakkeella ~3kk aikahorisontilla. Eli ostin ja myin Fortumia ja Bolidenia. Siitäs saitte.
_______________________________________________________________________________________________
