Kolme markkinasoturia -julkaisusarjassamme kysymme kuukausittain kolmelta aktiiviselta eri sijoitustyylin asiantuntijalta, mikä heille on ajankohtaista juuri nyt.
Lomakauden keskeltä kommentteja antoivat Suomen Osakesäästäjien toimitusjohtaja Victor Snellman, Coinmotionin instituutioasiakkaista ja -palveluista vastaava Thomas Brand sekä OP:n varallisuudenhoitoasiakkaista vastaava Kai Kalajainen.
Victor Snellman on Suomen Osakesäästäjien toimitusjohtaja ja Viisas Raha -talouslehden päätoimittaja. Hänellä pääpaino on osakkeissa ja rahastoissa, mutta portfolioon kuuluu myös kiinteitä omaisuuseriä, kuten metsää.
Inflaatio, korkojen nousu ja betsit
Viime vuonna valmistellessani kesälomalle lähtöä, pohdin Viisaan Rahan pääkirjoituksessa, aletaanko olla syklin huipulla sekä alkaisiko massiivinen elvytys näkyä inflaationa ja korkojen nousuna. Tuolloin Yhdysvalloissa oli inflaatio viiden prosentin luokkaa, puutavarassa muistaakseni satoja prosentteja. Inflaation piti olla keskuspankkiirien mukaan ohimenevää, joten koronnostoille ei nähty tarvetta. Jääräpäisesti kuitenkin pidin näkemyksestäni kiinni, että finanssi- ja pankkisektori ovat hyviä ostokohteita korkojen noustessa korkokatteen paranemisen vuoksi. Toisaalta yhtiöistä saa inflaation verran osinkoa.
Uskoa on kuitenkin koeteltu, kun korot eivät nousseet täällä Euroopassa inflaatiosta huolimatta. Kunnes markkinoille tuli katalyytti Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Samassa rytäkässä me kaikki näemme inflaation kahta kovempana kaupassa, pumpulla ja sähkölaskussa sekä korkojen nousun asuntolainassa, investointien hiipumisena ja lopulta taantumana.
Mihin nyt sitten kannattaisi sijoittaa? Edelleen olen sitä mieltä, että finanssi- ja pankkisektori tarjoaa jonkinasteisen turvasataman, ellei jopa laukaisualustan raketille. Nordean hyvän osavuosikatsauksen jälkeen OP:n Antti Saari totesi Kauppalehdessä, että korkokatteen paraneminen alkaa näkyä vasta seuraavissa osavuosikatsauksissa – vielä ehtii nousta mukaan junaan. Moni on pankin lainatiskeillä hankkineet asuntolainaan korkosuojan kalliilla. Sitä pankit eivät kuitenkaan kerro, että ostamalla pankkien osakkeita, voi saada korkosuojan vivulla. Iso raha liikkuu hitaasti ja me yksityissijoittajat voimme ottaa etukenoa viimeiset 10 vuotta rämpineeseen sektoriin.
Sen sijaan puun ja kuoren väliin puristuneeseen Fortumiin en koskisi ennen kuin valta on keltaisessa valtiossa vaihtunut. Yksi sijoittajan peukalosääntö on välttää valtionyhtiöitä, sillä ei valtio tunnetusti ole omistajana sijoittajan paras kumppani. Fortumin osalta voi ajatella Uniperin ja Venäjän liiketoimintojen kautta olevan lusikka pelissä vähintään kahdella valtiolla. Melkoinen soppa syntynyt; katsotaan tulevaisuudessa loppulaskun suuruus.
Ja viimeinen betsi: arvokellot. Tähän sektoriin voi sijoittaa kahta kautta: ostamalla itse kelloja tai kellobrändejä omistavia yhtiöitä, kuten LVMH, Swatch Group, Richemont, Kering Group ja Seiko. Ostamalla aikarautoja, välttynee vasemmiston ajamalta miljonääriverolta, mikäli tämä aivopieru materialisoituu. Kaukaa viisas tuo Paavo Arhinmäki (vas.), jolla on parin tonnin tiuku ranteessa.
Disclaimer: Mainituista arvopapereista omistan Nordeaa sekä yhden osakkeen Fortumia, jolla pääsen seuraavaan yhtiökokoukseen pullakahville ja kuuntelemaan johdon ja hallituksen esityksiä.
Thomas Brand työskentelee instituutioasiakkaista ja -palveluista vastaavana johtajana Coinmotionilla. Coinmotion on vuonna 2012 perustettu suomalainen Finanssivalvonnan sääntelemä virtuaalivaluuttakaupankäyntiin ja -säilytykseen erikoistunut yhtiö
Kryptomarkkinoiden kesätunnelmat olivat sik-sakia
Heikentynyt likviditeettitilanne on ollut koko kevätkesän kuuma puheenaihe markkinoilla. Likviditeetti on keskeinen kysymys, koska siihen liittyvät näkemykset vaikuttavat keskeisesti sijoitustoiminnan riskeihin ja tuotto-odotuksiin. Alkuvuosi oli bitcoinille ja kryptomarkkinoille monella tavoin vaikea, kun markkinatunnelmat ovat hapantuneet nopeasti niin geopoliittisten syiden kuin myös keskuspankkien (ainakin hetkellisesti) kiristävän rahapolitiikan takia, eikä piristysruisketta ole pienistä valonpilkahduksista huolimatta aivan heti näköpiirissä. Yksi selkeä seikka on kuitenkin se, että nyt koetun kryptohintakuplan puhkeaminen oli vain ajan kysymys; spekulatiivinen kaupankäynti on kasvanut viime vuosina voimakkaasti ja osa suurista markkinaosapuolista näki markkinassa viime vuoden lopulla vain myönteisiä signaaleja. Olosuhteet muuttuivat vuoden vaihteessa, odotukset eivät toteutuneet ja hintakupla puhkesi.
Nyt olisi tietysti mukava tietää, että oliko muutama viikko sitten käynnistynyt kryptomarkkinoiden nyt hieman taittunut elpyminen vain hetkellinen nousu muutoin pidempiaikaisessa laskumarkkinassa (ns. bull trap) vai onko pahin jo nähty ja seuraava nousumarkkina odottaa lähtökuopissaan? Pessimisti ei pety, mutta optimistisen skenaarion puolesta veikkaaville – varsinkin niille, jotka pelaavat velkavivulla – kysymys on hyvinkin merkityksellinen. Bitcoinin hallitsevuus on ollut laskusuunnassa, mikä viittaa osaltaan siihen, että ainakin osa kryptosijoittajista on nähnyt enemmän mahdollisuuksia vaihtoehtoisissa ketjuissa ja tokeneissa.
Amiraali Ackbar varoittaa karhumarkkinasta!
Kryptomarkkinoilla erityisiksi huolenaiheiksi ovat kevään kuluessa muodostuneet ekosysteemin keskitettyihin toimijoihin liittyvät vakavat huolenaiheet ja viime vuosina kasvanut velkavetoinen kaupankäynti. Viimeisen parin kuukauden aikana on käynyt ilmeiseksi, että monilla suurilla kryptolainapuolen toimijoilla on ollut merkittäviä puutteita riskienhallinnassa, sisäisessä valvonnassa ja vakavaraisuudessa, mikä on entisestään voimistanut markkinaliikkeitä jo ennestään epävarmoissa tunnelmissa.
Keskitettyihin toimijoihin liittyvät huolet (ja kriisiytymiset) ovat johtaneet aina näihin päiviin jatkuneeseen kryptomaailman toistaiseksi suurimpaan finanssikriisiin ,jossa jopa hyvin suuret (ja aiemmin luotettavina pidetyt keskitetyt toimijat) ovat ajautuneet vakaviin ongelmiin. Ongelmat ovat osassa tapauksista äityneet jopa välittömiin konkurssiuhkiin. Keskitettyjen kryptotoimijoiden väliset kytkennät, kuten vastapuolisuhteet ja keskinäiset sijoitukset, ovat aiheuttaneet kevään aikana yllättäviä tartuntoja toimijasta toiseen ja kiristäneet markkinalikviditeettiä entisestään.
Toisaalta esimerkiksi ehkä hieman yllättäen on osoittautunut, että bitcoinlouhijoiden viime vuosina tekemät suurilta osin velkarahoitetut investoinnit ovat aiheuttaneet merkittäviä paineita niin laskentatehoa velalla kasvattaneille louhijoille itselleen kuin myös louhijoita rahoittaneille kryptopuolen keskitetyille lainaajille ja luotottajille. Bitcoinlouhinta elää parhaillaan kiirastulessa ,jossa konservatiivisemmilla ja/tai vasta toimintaansa aloittelevilla ammattimaisilla louhijoilla on sekä paljon voitettavaa että useita uhkia taklattavana. Velkavetoisuus on kryptoekosysteemissä kasvanut monella eri rintamalla viime vuosina merkittävästi, mutta ainakin osittain siihen liittyviä uhkia on mielestäni liioiteltu.
Vakaavaluuttamarkkinoilla, joiden dynamiikasta voi päätellä jotain myös kryptovarojen laajemmasta kehityksestä, huolenaiheet ovat näkyneet erityisesti Tetherin (USDT) ja USD Coinin (USDC) ympärillä käydyissä keskusteluissa. Esimerkiksi vakaavaluuttoihin keskittynyt Tether myönsi viime vuoden lokakuussa 1,1 miljardin dollarin vakuudellisen lainan nyt kesäkuussa ongelmiin ajautuneelle kryptolainaaja Celsiukselle. Tether kertoi heinäkuussa onnistuneensa saamaan jäljelle jääneen lainaosuuden takaisin kärsimättä luottotappioita. Vakaavaluuttamarkkinoiden markkina-arvo on laskenut merkittävästi kevään aikana, sillä toukokuussa romahtanut – nykyisin vanhan Terra-ekosysteemin (Terra Classic) – Terra USD (UST) tuhosi miljardeittain arvoa ja johti laajamittaiseen paniikinomaiseen myyntiaaltoon.
Kuvio 1. Vakaavaluuttojen kokonaistarjonnan kehitys vuodesta 2017 alkaen. Lähde: The Block
Turbulenssista huolimatta heinäkuussa – siis lähes seitsemän kuukautta jatkuneen kryptomarkkinoiden luisun jälkeen – sentimentti vahvistui kuitenkin hieman, jonka myötä varsinkin hajautetun rahoituksen (DeFi) ja suurimpien älysopimusalustojen tokenien hinnat ovat nousseet railakkaasti Ethereumin tulevasta sulautumisesta (The Merge) saatujen myönteisten uutisten myötä. Nyt odotukset ovat elo-marraskuun aikaikkunassa, joka on tukenut varsinkin Ethereum-ekosysteemin tokeneita. Kuluneen kevätkesän aikana on nähty, kuinka tehokkaasti tunnetuimmat hajautetun rahoituksen palvelut aina Uniswapista MakerDAO:hon ovat toimineet ennenkokemattomista markkinaliikkeistä huolimatta.
Hajautettu rahoitus ei lupia kysele, vaan noudattaa eri protokolliin kirjoitettuja sääntöjä: institutionaalisten kryptotoimijoiden oli lisättävä kryptovakuuksia lainajärjestelyihinsä, jotta lainoja ei pakkorealisoitaisi ja hoidettava kryptovelkansa ennen kuin DeFi-protokollat vapauttavat niihin sidotut kryptovakuudet. Markkinaepävarmuuksista huolimatta DeFi-protokollat ovat toimineet valtaosiltaan juuri niin kuin niiden on haluttu toimivan (merkittävän poikkeuksena Terra-ekosysteemi, joka romahti näyttävästi toukokuun alussa). Samaan aikaan lukemattomat keskitetyt kryptotoimijat aina Celsiuksesta BlockFi:hin ja Voyageriin ovat kamppailleet vakavissa ongelmissa, joiden vuoksi niiden on pitänyt tehdä erilaisia “turvaamistoimia” kryptopankkipakojen ehkäisemiseksi ja estämiseksi.
Varsin pessimistisistä markkinatunnelmista huolimatta bitcoinin lohkoketjudata viittaa siihen, että merkittävä osa niin sanotuista hodlaajista ei myy nykyiseen markkinaan. Hodlaajat pitävät tällä hetkellä hallussaan noin 75 prosenttia liikkeelle lasketusta BTC:n kokonaistarjonnasta. Vastaava luku oli vuoden alussa noin 80 %, mutta suhdeluku ei ole juurikaan laskenut puolen vuoden kuluessa ja vakaumuksellisten suhteellisesti suurehko määrä on yllättävän korkea. Tämä on mielestäni tärkeä markkinasentimentin tukija, koska tosiuskoivaiset myyvät BTC:tä vähemmän todennäköisesti näinä turbulentteina aikoina kuin ne, jotka ovat tutustuneet bitcoiniin ja kryptomarkkinoihin ehkä vasta tämän kevään kuluessa.
Kuvio 2. Bitcoinin lohkoketjudatasta voidaan johtaa erilaisia metriikoita, kuten esimerkiksi hodlaaja-aallot. Hodlaaja-aallot avaavat näkökulmia bitcoinsijoittajien vakaumuksellisuuteen. Tällä hetkellä noin 80 prosenttia kokonaistarjonnasta on ollut passiivisena yli kolme kuukautta ja noin 75 prosenttia yli kuusi kuukautta. Lähde: Glassnode
Epävarma makroympäristö näyttelee jatkossa myös kryptovarojen ja laajemmin digitaalisten omaisuusluokkien hintoja. Samaan aikaan markkinatoimijoiden puolella – varsinkin lainaus- ja luototustoiminnassa – on nähtävissä konsolidaatiokehitystä, josta osa on jo toteutunut varsinkin yksittäisten suurten toimijoiden ryhdyttyä omatoimisiin tuki- ja pelastusoperaatioihin (vrt. Sam Bankman-Friedin viimeaikaiset toimet konsolidaatiopyrkimyksineen). Ikävistä tilastoista, pelottavista teknisistä indikaattoreista, nopeista koronnostoista, ennätyksellisestä inflaatiosta, taantumasta ja kaikesta muusta synkistelystä huolimatta näyttää siltä, että (krypto)sijoittajat eivät ole menettäneet uskoaan.
Kuvio 3. Härkien ja karhujen sentimenttisuhde. Lähde: Yardeni Research
Kuvio 4. Bitcoinin markkinasentimentti eri indikaattorein. Lähde: Augmento
Syksyllä seuraan ennen kaikkea Ethereum-kryptoverkon sulautumisen ympärillä käytävää keskustelua, kryptofinanssikriisin seurauksia, kasvavaa institutionaalista kiinnostusta digitaalisia omaisuusluokkia kohtaan, vakaavaluuttamarkkinoita, bitcoinin lohkoketjudatan muutoksia (mm. Salamaverkon kasvu) ja odotan näkeväni ainakin muutaman perinteisemmän eurooppalaisten finanssipalvelutoimijan avauksen kryptopuolella.
Disclaimer: Kirjoituksessa esitetyt näkemykset ovat kirjoittajan omia näkemyksiä.
Kai Kalajainen johtaja, OP Ryhmä, varallisuudenhoitoasiakkaat
Olen aloittanut rahoitusalan työurani johdannaismeklarina Helsingin Pörssissä ja toiminut myös private banking asiakkaiden varainhoitajana. Missionamme on halu auttaa suomalaisia varautumaan ja vaurastumaan yli sukupolvien.
Minua kiinnostavat sellaiset asiat ja ilmiöt, jotka kytevät pinnan alla, eli joista ei vielä kirjoiteta tai puhuta isoon ääneen. On mukava yrittää tunnistaa pieniä toisistaan irrallisiakin asioita ja ilmiöitä, jotka voisivat yhdessä johtaa johonkin isompaan mikä myöhemmin näyttää ilmeiseltä. Erityisesti kriiseissä näyttää syntyvän aina jotain uutta.
On kiinnostavaa seurata, miten kuluttajien käyttäytyminen kehittyy ja muuttuu. Se ratkaisee monesti sen, minkälaiset yritykset ja toimijat menestyvät lyhyellä tai pidemmällä aikavälillä. Mielestäni erityisesti nuorten ajatuksia kannattaa kuunnella ja seurata heidän käyttäytymistään, sillä he määrittelevät tulevaisuuden maailmaa. Esimerkkinä tästä on vaikkapa se, miten kuluttajat tekevät tänä päivänä yhä vastuullisempia ostopäätöksiä, mutta myös sijoituspäätöksiä. Tämä trendi varmasti jatkuu ja voimistuu edelleen samoin kuin digitalisaatio.
Seuraan myös sijoittajien käyttäytymistä markkinoilla. Pörssien heilahtelut ovat selvästi voimistuneet ja nopeutuneet. Hyvinä aikoina sijoittajat näyttäisivät yliarvioivan oman riskinsietokykynsä. Haastavampina aikoina puolestaan saatetaan olla liiankin varovaisia. Tämä voimistaa osaltaan kurssiheilahteluja ja johtaa ylilyönteihin. Samalla se tarjoaa riskiä sietävälle pidemmän aikavälin sijoittajalle mahdollisuuksia. Suomalaisten sijoitusosaaminen näyttää onneksi kehittyneen hyvään suuntaan.
