Kolme markkinasoturia -julkaisusarjassamme kysymme kuukausittain kolmelta aktiiviselta eri sijoitustyylin asiantuntijalta, mikä heille on ajankohtaista juuri nyt.
Marraskuun syystunnelmissa kommentteja antoivat Korkia Oy:n Jussi Lilja, Danske Bankin Senior Advisory Portfolio Manager Simo Eeva sekä Nordnet Suomen maajohtaja Suvi Tuppurainen.
Jussi Lilja vastaa Korkia Oy:n, uusiutuvaan energiaan keskittyvän sijoittajan, varainhoitoliiketoiminnasta. Hän on ollut aktiivinen yksityissijoittaja 90-luvun lopusta alkaen.
Markkinoiden joutsenlampi
Suomen Kansallisbaletti viettää tänä vuonna satavuotisjuhliaan ja suunnitteli yhtenä juhlavuoden teoksenaan Tšaikovskin Joutsenlammen, maailman kuuluisimman balettiteoksen. Teoksessa on perinteinen ”prinssi tapaa kaunottaren” -tarina, joskin venäläinen rakkaus näyttäytyy tässäkin kärsimysnäytelmänä.
Tänä vuonna olen seurannut vähemmän tanssahdellen makrotapahtumia, jotka ovat ohjanneet raskaalla kädellään niin osake- kuin korkopuolta. Kiinan kireä koronaviruksen torjuntamalli, kansainväliset vaikeudet toimitusketjujen kanssa, Yhdysvaltojen ja Kiinan kauppasota, Venäjän hyökkäyssota ja inflatorisen energia-aseen käyttö Euroopassa sekä epädemokraattisen kehityksen vahvistuminen Kiinassa ja Taiwanin ympärillä tanssiminen. Annus horribiles, kauhea vuosi makron näkökulmasta.
Markkinoille makrouutiset ja korkojen nousu ovat tarkoittaneet syvää plié’tä (rahvaammin ”kyykky”) kaikissa instrumenttiluokissa. Helsingin pörssissä plussalla on vuoden alusta vain 24 osaketta vs. 166 laskenutta osaketta (26.10.2022). Helsingin listoilla ovat pärjänneet muutamat energiaan liitännäiset yhtiöt ja muutama finanssitalo sekä defensiivinen yhtiö. Jenkeissä kasvuyhtiöt ovat ottaneet pahasti kuokkaan. Mm. FAANG -yhtiöt ovat laskeneet kolmanneksen, joista pahimmin Facebookin, Instagramin ja WhatsAppin emo Meta yli 60 prosenttia. Yhdysvalloissa osakkeet eivät ole enää kalliita yritysten voittokertoimilla laskettuna, mutta toisaalta tulosennusteet eivät taida olla vielä ihan päivittyneet tulevaan.
Korot ovat ottaneet hurjan loikan inflaation ja epävarmuuden lisäännyttyä ympäristössä, jossa keskuspankit ovat jo kiristäneet nyörejään. Noussut rahan hinta vaikuttaa moneen osaan markkinaa; monien investointien ja kiinteistökauppojen tuottolaskelmat menivät uusiksi, listautumiset ja yrityskaupat vähenevät ja kuluttajaluottamus laskee. Talvinen taantuma näyttää varmalta.
Mistä löytyisi tarinan pienet, kauniit joutsenet? Pitkällä tähtäimellä uskon itse vahvoihin kuluttajabrändeihin ja kaupungistumisen, sähköistymisen sekä uusiutuvan energian megatrendeihin. Kävisin siis läpi hinnoittelukykyisiä brändejä, joista ei mielellään tingitä, ja megatrendeistä hyötyviä, sähköistymisessä sekä vihreän aallon infrastruktuurissa syvällä olevia insinööri-, energia- ja rakennusalan yhtiöitä. Uskoakseni näiden palveluiden pitkään jatkuva kysyntä kumpuaa niin laajalti vanhentuneesta infrastruktuurista kuin uusiutuvan energian murroksesta. Elvyttävät investointimiljardit EU:sta, kansallisista kassoista ja instituutiosijoittajilta tulevat ohjautumaan näille toimijoille osana ketjua. Olen optimistina silmäillyt valmiiksi myös murjottuja Itä-Eurooppa ETFiä, jos tilanne Euroopan itärajalla sattuisi selkeytymään.
Mitä nousumarkkinaan tarvittaisiin ja mitä nyt seuraan? Seuraan silmä kovana erityisesti korkoja ja energiahintoja sekä maailmanpolitiikkaa yksittäisten lappujen sijaan. Nykyisen epävarmuuden purkautumisen tuplakaksari, joka nostaisi osakemarkkinaa laaja-alaisesti, voisi olla a) inflaatioshokin purkaantuminen ja korkojen paluu alemmalle tasolle, ja b) itänaapurissa Joutsenlampi päälle televisioon sekä globaalisti monella tavalla tarvittava USA/Kiina -liennytys. Toivottavasti sijoittajien ei tarvitsisi tätä ennen kärsiä kohtuuttomasti, kuten Joutsenlammen prinssi Siegfriedin kauniin Odeten saadakseen.
DISCLAIMER: ”Kyseessä ovat kirjoittajan henkilökohtaiset näkemykset. Tässä esitettyä tietoa ei tule käsittää yksilölliseksi suositukseksi tai kehotukseksi sijoitus- tai muihin toimenpiteisiin tai sellaisen tekemättä jättämiseen.”
Simo Eeva, Senior Advisory Portfolio Manager, Danske Private Bank Helsinki
Työskentelen Danske Bankin Investment Desk tiimissä. Vastuualueenani ovat vaativaa sijoitusneuvontaa tarvitsevat yksityisasiakkaat, sijoitusyhtiöt, yritysasiakkaat, säätiöt ja liitot. Työurani on alkanut Mandatum Yksityispankissa v. 2000.
Hankalan koronavuoden 2020 jälkeen sijoitusmarkkinoille nousi nopeasti uudet haasteet. Venäjän hyökkäyssota, voimakas inflaatio sekä nopeasti nousseet korot saivat osakemarkkinat voimakkaaseen laskuun. Korkomarkkinoilla ollaan kohdattu suurin lasku mitä on nähty viimeisen sadan vuoden aikana. Vastaavana ajanjaksona myös osakkeissa on koettu yksi heikoimmista periodeista. Olemme pitäneet asiakaspalavereja tänä vuonna asiakkaiden toiveiden mukaisesti normaalia tiheämmin. Näin on varmistettu, että asiakkaat saavat ajankohtaiset tiedot ja toimenpide-ehdotukset sijoitusvaroille.
Inflaatio ja siitä johtuva korkojen nousu on toiminut ajurina tämän vuoden osakemarkkinakehitykselle. Sitä tullaan seuraamaan tiiviisti jatkossakin. Erityisesti USA:n tulevat inflaatioluvut saavat markkinat liikkumaan villisti ylös ja alas.
Tänä syksynä on ollut tyypillistä, että markkinat etsivät vihjeitä Yhdysvaltojen keskuspankki Fedin tulevasta toiminnasta. Esimerkiksi viitteitä maltillisemmasta korkojen kiristystahdista, niin, että rahapolitiikka ei kiristyisi odotusten mukaisesti. Tämä voisi auttaa osakemarkkinaa nousemaan edes hetkellisesti.
Tällä hetkellä markkinoiden fokus on enemmän tuloskaudessa ja tästä johtuen yritysten kurssikehitys poikkeaa voimakkaasti toisistaan. Suomen tuloskauden osalta ollaan nähty erityisesti vahvaa tuloskuntoa metsä- ja konepajasektorilta esim. UPM Kymmenen, Stora Enson, Konecranesin ja Cargotecin osalta. Näiden positiiviset kurssireaktiot kertovat, että osakkeiden laskeneissa kursseissa olisi aika paljon heikkoutta jo sisällä. Markkinat kykenevät yleensä seuraamaan vain yhtä isompaa teemaa kerrallaan. Tuloskauden jälkeen katse siirtyy jälleen talouslukuihin ja keskuspankkien vihjaaviin kommentteihin tulevasta korkopolusta.
Kurssien laskettua (indeksistä riippuen 20-25%) olen ehdottanut asiakkaille tilivarojen sijoittamista osakkeisiin ajallisesti hajauttaen. Näkemykseni mukaan seuraavan 6-9 kk:n ajalle hajautettu sisäänmeno palkitsee sijoittajan 2-3 vuoden kuluttua. Kristallipalloahan meillä kenelläkään ei ole.
DISCLAIMER: ”Tekstissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia mielipiteitä. Tekstissä esitettyä tietoa ei pidä tulkita yksilölliseksi suositukseksi.”
Suvi Tuppurainen, Nordnet Suomen maajohtaja
Kannustan suomalaisia kuluttamaan, säästämään ja sijoittamaan sopivassa suhteessa. Innostun ihmisistä, ideoista ja ilmiöistä.
Listautumismarkkinalla eletään kaksijakoista vaihetta. Vauhti on hiljentynyt merkittävästi edellisistä vuosista. Epävarma taloustilanne, inflaatio sekä nousevat korot ovat aiheuttaneet sen, että jo suunniteltuja listautumisia on lykätty. Pörssin tuulikaapissa riittää kuitenkin edelleen yhtiöitä, jotka harkitsevat listautumista. Mukana on sekä kasvuyhtiöitä, että niitä, jotka hakevat likvidiä kauppapaikkaa osakkeelleen.
Epävarmuuden vallitessa voi olla vaikeaa löytää oikeaa hetkeä listautumiselle. Kuluneella viikolla Valmet Automotive ilmoitti peruvansa suunnitellun listautumisensa. Toisaalta pari päivää tämän jälkeen Sijoitusasunnot.com kertoi aikeistaan listautua First North-markkinapaikalle.
Uuden pörssin, ruotsalaisen markkinapaikan Spotlightin tulo Suomeen voi piristää listautumismarkkinaa loppuvuonna. Spotlight (entinen Aktietorget) on jo Ruotsin markkinan osalta tuttu monelle sijoittajalle. Tarkoituksena onkin saada Suomen Spotlight-listalle useampi uusi yhtiö.
Tilanne markkinoilla sekä taloudessa vaikuttaa varmasti myös osaltaan siihen, miten sijoittajat ottavat listautumiset vastaan. Epävarmuudesta huolimatta lokakuu oli Nordnetin suomalaisasiakkaiden kiivain ostokuukausi sitten maaliskuun. Kaikki sijoitusinstrumentit mukaan lukien Nordnet Suomen asiakkaat lisäsivät sijoituspainoaan 100 miljoonalla eurolla lokakuussa.
Viime vuonna pörsseihin on listautunut monia melko alkuvaiheen kasvuyhtiöitä ja tulevaisuuden lupauksia. Nyt uskon sijoittajien etsivän enemmän vakaita voittoa tekeviä yhtiötä tai niitä, joilla on jo näyttöä kasvusta useammalta vuodelta. Kiinnostusta listautumiseen on edelleen monella yhtiöllä, joista osa ei ole ollut aiemmissa listautumisspekulaatioissa mukana.
Osakkeen hinnoittelun tulisi kuitenkin olla kohtuullinen, jotta sijoittajien kiinnostus herää. Vallitsevasta epävarmuudesta huolimatta uskon, että saamme lähitulevaisuudessa pörssiin lisää uusia yhtiöitä.
