Kansainvälinen järjestelypankki BIS (Bank of International settlements), joka tunnetaan parhaiten keskuspankkien keskuspankkina, aikoo tänä vuonna keskittyä keskuspankkien digivaluuttojen kehittämiseen.
BIS tutkii mahdollisuutta nopeampiin ja halvempiin maksujärjestelyihin yli rajojen. Samalla se tutkii prototyyppejä keskuspankkivaluuttojen jakelujärjestelmiin ja hajautettua tilikirjateknologiaa, jonka avulla voitaisiin laskea liikkeelle “vihreitä bondeja” yksityisijoittajille. BIS:n Singaporen keskus on saanut tehtäväkseen rakentaa kansainvälisen selvitysjärjestelmän, jonka avulla pankit ja rahoituslaitokset voisivat selvittää transaktiot eri keskuspankkien digivaluutoilla.
Mielenkiintoisen BIS:n digivaluuttaprojektista tekee sen halu yhdistää Bitcoinin ja Ethereumin innovaatiot valtioiden fiat-valuuttojen kanssa. BIS haluaa fiat-valuuttojen vallitsevan tilanteen jatkuvan, mutta ymmärtää samalla että uusi teknologia on nykyistä vallitsevaa parempi.
Mitä ovat keskuspankkien digivaluutat?
Keskuspankin digivaluutta (englanninkielisessä mediassa CBDC, Central Bank Digital Currency) on lohkoketjuun pohjautuva rahamuoto, joka vastaa keskuspankin nykyistä valuuttaa digitaalisessa muodossa. Toisin kuin Bitcoin, CBDC on keskitetty, se lasketaan liikkeelle yhdeltä taholta ja valvotaan valtion rahoitusvalvonnan toimesta. Eli keskuspankin digivaluutta on yksinkertaisesti fiat-valuutan, kuten dollarin tai euron, täysin digitaalinen versio lohkoketjuteknologian tukemana.
IBS:n mukaan 80 prosenttia kaikista keskuspankeista tutkii digivaluutan mahdollisuutta, mutta yksikään ei ole vielä lanseerannut uutta rahateknologiaa.
Keskuspankkien ollessa kykenemättömiä kontrolloimaan kryptovaluuttojen kasvua ja vaikutusta, monet keskuspankeista tutkivat mahdollisuutta lanseerata oman digitaalisen valuuttansa. Samoin kuin nykyinen käteisraha, digiraha tulisi myös olemaan toisistaan erotettavissa kuten käteisen numerosarjat kopioimisen estämiseksi. Sitä voitaisiin käyttää tavallisen käteisen rinnalla.
Digivaluutan avulla käteisestä päästäisiin kokonaan eroon, keskuspankki voisi valvoja rahansiirtoja, kaupallinen pankkisektori voitaisiin kiertää kokonaan ja sen avulla keskuspankki saisi käyttöönsä lisää suoria työkaluja, kuten negatiiviset korot ja helikopterirahan.
Digivaluutan tavoitteena on yhdistää molempien rahamaailmojen parhaat puolet: digirahan turvallisuus ja helppokäyttöisyys, ja käteisrahan säännelty, valtion takaama rahan kierto pankkijärjestelmän toimesta.
Englannin keskuspankki on ollut digivaluutan pioneerina ja sittemmin Kiinan, Kanadan, Uruguayn, Thaimaan, Venezuelan, Ruotsin ja Singaporen keskuspankit ovat tutkineet mahdollisuutta omiin digivaluuttoihinsa. Myös Venäjä suunnittelee “krypto-ruplaa”.
Digivaluuttojen hyödyt
Keskuspankin digivaluutan tavoitteena olisi ideaalisessa tilanteessa maksimoida rahan hyödyt; tehokkuus vaihdon välineenä, turvallisuus arvon säilyttäjänä ja rahayksikön vakaus arvon mittana maksujärjestelyjä varten.
Ensimmäiseksi, keskuspankin digivaluutta olisi lähes ilmainen vaihdon väline. Digivaluutan ollessa tilipohjainen, tilit voitaisiin säilyttää keskuspankissa itsessään tai niihin voisi päästä käsiksi kaupallisten pankkien kautta. Tämä toisi tehokuutta maksujärjestelmiin.
Toiseksi, se voisi olla turvallinen arvon säilyttäjä. Korkoa maksava digivaluutta voisi tuottaa saman verran kuin “riskittömät” arvopaperit, kuten valtioiden liikkeellelaskemat lyhyen juoksuajan velkakirjat. Digivaluutan maksama korko olisi keskuspankin rahapolitiikan pääasiallinen työkalu.
Kolmanneksi, digivaluutta voisi vaiheittain korvata käteisvaluutan. Digivaluutta olisi kaikkien saatavilla, mutta käteisen vaihtaminen digivaluutaksi olisi maksullista. Sen seurauksena digivaluutan korolla ei olisi tosiasiallista alarajaa.
Neljänneksi, digivaluutta voisi tarjota todellista hintavakautta. Digivaluutan rahapoliittinen kehys voidaan rakentaa niin, että digivaluutan reaaliarvo pitkässä juoksussa tarjoaisi vakautta inflaatiota vastaan. Tämä rakenne kannustaisi systemaattiseen ja läpinäkyvään rahapolitiikan toteuttamiseen.
Innovaatiot etenevät tällä hetkellä valtavaa vauhtia rahoitusmaailmassa kryptovaluuttojen mukanaan tuoman DeFi:n (Decentralized Finance) ansiosta. DeFi-yritykset rakentavat tavanomaisia rahoituspalveluja nykyisen rahoitusjärjestelmän ulkopuolelle keskittämättömään rakenteeseen perustuen. DeFi ei ole valtioiden tai hallitusten kontrolloitavissa.
Keskuspankeilla ei ole aikaa hukattavaksi ja mikäli ne eivät onnistu ajoissa reagoimaan digitaaliseen muutokseen, ne voivat menettää rahataloudellisen kontrollin.
Keskuspankkien haasteet digivaluuttojen suhteen
Keskuspankit ja hallitukset eivät varsinaisesti ole tunnettuja teknisistä toteutuksistaan. Niiden tulee päättää heikkojen teknologisten päätösten putki rakentaakseen järjestelmän, joka todella toimii. Tähän kun lisätään kansainvälisen raha- ja maksujärjestelmän monimutkaisuus, tulee keskuspankeille hoppu toimivan ja tehokkaan systeemin kasaamiseksi.
Nopeus on tärkeää. Jahkailu systeeminen rakentamiseksi avaa ovea entistä enemmän DeFi-yrityksille maailmanlaajuisesti. Mitä enemmän kryptovaluutat ja DeFi keräävät käyttäjiä, sitä haastavampaa tulee keskuspankkien taival digivaluuttojen suhteen olemaan.
Keskuspankit tulevat yrittämään teknologista päivitystä, mutta monet odottavat myös rahapoliittista päivityksiä. Kehittämällä vain teknologiaa, ei mikään välttämättä muutu rahan arvolle itsessään. Rahan printtaaminen, toisin sanoen rahan arvon ja ostovoiman alentaminen, voi jatkua samaan tahtiin kuin nykyinen käteisvaluuttapolitiikan suhteen.
Yksi mahdollisuus keskuspankeille on sopeuttaa uuden järjestelmänsä olemassa oleviin keskittämättömiin protokolliin. Näille alustoille, kuten Bitcoin Lightning Network, on jo rakennettu huipputehokkaita maksujärjestelmiä sekä fiat- että kryptovaluutoille.
Keskuspankit haluavat kontrollin rahaan. Kryptovaluutat ja DeFi nakertavat kaiken aikaa valtioiden ja talousalueiden fiat-valuuttoja ratkaisuillaan. DeFi:n käyttämiseen ei tarvita pankkitiliä, välikäsiä tai portinvartijoita ja niiden kautta kuka tahansa pääsee käsiksi kaikkiin mahdollisiin tarjottaviin rahoitustuotteisiin.
Keskuspankeilla on oikea idea ja suunta, mutta ehtivätkö ne luoda tehokkaan ja strategisesti viisaan digivaluuttajärjestelmänsä ajoissa valmiiksi? Keskustele asiasta Sijoitustiedon palstalla.
