Näin 80-luvulla piensijoittajia vedettävän yrityskauppojen yhteydessä kölin alta rutiininomaisesti. Sitten meille tuli 1989 oikein arvopaperimarkkinalakikin ja kuvittelin asioiden alkavan luistaa.
Ja kyllä ne vähän paremmin sujuivatkin: En olisi kuvitellut Helsingin Pörssin kuninkaan koskaan saavan tuomiota arvopaperimarkkinarikoksesta. Mutta niin vain Henrik Kuningas 1991 ensimmäisenä suomalaisena tuomittiin.
Yhä edelleenkin näkee välillä pörssiyhtiöiden hallituksilta sellaisia suorituksilta, että kuvittelee, ettei niillä ole sukulaisia tai muita läheisiä elossa lainkaan. Tämä johtunee joidenkin hallitusammattilaisten joustavan moraalin lisäksi Finanssivalvonnasta, joka on erikoistunut lähinnä lomakekehitykseen ja eikä niinkään oikeiden källikallejen kepittämiseen.
Purmon hallitus: Vähemmän on enemmän
Rettigit kavereineen halusivat ostaa 61,8 prosenttisesti omistamansa Purmon pois pörssistä. He tarjosivat reipasta 30 prosentin preemiota pörssikurssiin nähden, eli 9,91€ per osake. Hyvä, huusivat lapset ja Purmon hallitus, joka kertoi 10.5.2024, että ”taloudellisen neuvonantajan tuottaman analyysin perusteella ostotarjousta parempia vaihtoehtoisia järjestelyjä ei ole tällä hetkellä tarjolla”.
Haier Smart Home tarjosi kuitenkin 29.5.2024 11€ per osake, joka on enemmän. Hallitus jatkoi kuitenkin suositustaan alhaisemman tarjouksen puolesta. Oliko hallitus tai neuvonantajansa selvittänyt yhtään keneltäkään muulta yhtään mitään, jäi epäselväksi. Joka tapauksessa ”analyysinsä” parempien tarjousten olemassa olemattomuudesta osoittautui vajaassa kolmessa viikossa täysin virheelliseksi. Jos siis sellaista oli lainkaan tehty.
Rettigit nokittivat kuitenkin 14.6.2024 11,15€ per osake, vaikka kuukautta aikaisemmin Purmon hallitus piti 9,91€ hintaa kohtuullisena. Ja toki se pääomistajalle kohtuullisempi olikin.
Pari viikkoa sitten eli 15.7.2024 Haier korotti kerralla enemmän ja tarjosi 13,59€, mikä oli Rettigeille liikaa vastattavaksi.
Joten Purmon hallitus jatkoi Rettigin kaksi ja puoli euroa huonomman tarjouksen suosittelemista. Kas kun ei alkuperäistä 9,91 euron tarjousta.
Ymmärrän miksi talouslehdistö ja analyytikot eivät kunnolla kivitä Purmon hallitusta. Mukavampihan se on Pörssiklubilla moikkailla hyviä veljiä ja nykyisin siskojakin, kun ei esimerkiksi julkisesti julista niiden omantunnon olevan korkeintaan Lehdon osakkeen arvoinen. Vaikka kaikki kollegani, joiden kanssa olen aiheesta livenä puhunut, ovat olleet aivan raivoissaan.
Pieni maalitus piristää
Purmon hallitus:
Tomas von Rettig, puheenjohtaja
Ei tarvinne selittää, miksi von Rettig kannattaa Rettigien halvemman tarjouksen hyväksymistä.
Mats Rosenberg, varapuheenjohtaja
Rettig Oy:n toimitusjohtaja kannattaa Rettigien tarjousta, oho. Tykännee varmaan työpaikastaan.
Alexander Ehnrooth
Kun on saatellut jo kaksi pörssiyhtiötä (Stromsdal ja Tiimari) konkurssiin, ei yhden alihintaisen tarjouksen suositteleminen ilmeisesti tunnu enää missään.
Carina Edblad, Carlo Grossi, Jyri Luomakoski, Catharina Stackelberg-Hammarén
Näiden ”riippumattomien” janttereiden suositusta ihmettelen aika paljonkin. Kaikilla näkyy olevan paljon hallituspaikkoja. Pohdiskelin, että suosittelemalla jotain pienosakkaiden etuja törkeästi sortavaa tarjousta he vahvistavat statustaan luotettavina pääomistajan kumileimasimina. Ja näin tällaisia hallituspestejä riittää sitten eläkeikään asti.
Mitä Purmon hallituksen olisi pitänyt tehdä?
Kun Rettigit olivat päättäneet lunastaa firman pois pörssistä ja vaatia (varmasti hienovaraisesti ja itsensä jääväten) oman tarjouksensa puoltamista, olisi selkärankainen pörssiyhtiön hallituksen jäsen a) äänestänyt vastaan b) hävitessään äänestyksen eronnut.
Tarinan opetus on, että aika pienestä rahasta jotkut kapitalistit ovat maineestaan valmiita luopumaan.
Huolia, murheita ja turhia toiveita
Finanssivalvonnan pitäisi tästä operaatiosta näpäyttää jollain jalkapuulla ilman sen enempiä tutkimuksia. Asia on täysin selvä: Pääomistaja haluaa lunastaa yhtiön pois pörssistä halvemmalla kuin joku toinen on valmis maksamaan.
Tämä rikkoo sekä osakeyhtiölain että arvopaperimarkkinalain ainakin henkeä, ellei myös pykäliä. Tosin operaatio on niin törkeä, että epäilen Finanssivalvonnan tyypilliseen tapaansa vain kohauttelevan olkiaan.
P.S. Osaomistamillani sijoitusyhtiöillä on vähän Purmoa.
P.P.S. Olisin mielelläni paikalla, kun joku hallituksen jäsenten lapsista kysyy selitystä halvemman tarjouksen puoltamiseen. Heitetäänkö tällaisessakin tilanteessa kylmän viileästi corporate jargonia ”myöhemmin tulevista rahoista” tai ”varmemmasta läpimenosta” peliin?
Pokeri on pörssiä rehellisempi peli - kuva: Susanna Airaksinen
Pokeri on pörssiä rehellisempi peli - kuva: Lenka
Purmosta keskustellaan täällä ja Akin edesottamuksista Tallinnassa voit lukea täältä
