Myin viidesosan Sammoistani ennen tämän viikon tulosjulkistusta. Tämä oli ainakin pieni virhe, koska Sampo takoi hurjaa tulosta viimeisellä neljänneksellä ja kurssi aavistuksen nousi. Mutta tekevälle sattuu. Jos jokaisesta virheostosta tai -myynnistä vetelisi ranteita auki, saattaisi valtimo pian katketa.
Lisäksi tämä oli strategiani mukainen liikku, koska myin ainakin henkisesti samat Sammot, jotka ostin vuodenvaihdespekulaationa 30.12. ja olikin tarkoitus realisoida alkuvuodesta. Kirjanpidossa lähtee koronakuopasta halvemmalla ostettuja, joten Dallaus for dummiesit saavat rahoitustani enemmän kuin vuodenvaihdeoperaationi todellinen voitto edellyttäisi.
Sampohan on viimeiset viisi vuotta ottanut indeksiltä pataan semihuolella ja aika tasaisesti.
Huomattavaa on, että poikkeuksellisesti käytän hintaindeksiä OMXHPI, joka ei sisällä osinkoja. Mutta eipä pidä Sammon kurssikäyräkään niitä mukanaan ja lisäksi Sampo on jakanut vapautuneemmin kuin keskimääräinen markkina. Omien salkkujeni juoksuvauhtia vertaillessani käytän tuottoindeksiä OMXHGI, joka pitää sisällään osingot, kuten oman salkunkin käppyrä.
Saisikohan digisauruksen kyvyillä jotenkin aikaan graafeja, jotka pitävät sisällään yhtiön jakamat osingotkin? Tämän vertailu tuottoindeksiin nimittäin antaisi täsmälleen oikean kuvan.
Nordean alaskirjaus – so what
Lehdistö repi otsikoita, kun Sampo oli alaskirjannut Nordeansa 7,50 euroon. Tokihan kansalle pitää tarjota, mitä kansa haluaa, eli Nallen päätä. Mutta mainittakoon, että täysipäisen sijoittajan perspektiivistä on melko sama, mihin hintaan Nordeat Sammon taseessa nököttävät. Sillä toki on paljonkin väliä, mikä on hinta myyntitiskillä, mutta tasekirjaukset ja myyntihinnat eivät varsinaisesti liity toisiinsa. Kun Torbjörn Magnusson marraskuussa painoi Nordeaa ostolaitaan @7,25, se oli sekä oikea että merkittävä uutinen sekä Sammolle että Nordealle.
Mutta tälle kaupalle looginen jatkumo, eli tasearvon päivittäminen lähemmäs pörssikurssia, oli nollauutinen. Tätä asiaa Sammon sijoittajasuhde- ja viestintäasiantuntija Mirko ”kansankapitalismi” Hurmerinta kärsivällisesti selitti kolmen kappaleen verran IR-blogissaan. Kenenhän kuningasidea Sampolandiassa oli muuten Mirkon position kompakti titteli?
Ehdotankin sen vaihtamista esimerkiksi Master of IR:ksi. Sen verran kärsivällisesti Hurmerinta nimittäin jaksaa rautalangasta osakkeenomistajille vääntää. Mie en pystyisi mitenkään olemaan laittamatta jotain ylimielistä sisäpiirivitsiä sekaan. Toki ei miuta nyt kukaan puolivaloillakaan ajeleva IR-hommiin palkkaisikaan.
Joka tapauksessa lainaan tässä tasearvon päivittämisasiassa Suomen tunnetuinta DDR-moottoripurjevenesijoittajaa Antti Rinnettä: ”So What”.
Korona on kirittänyt vahinkovakuutusta
Sen jälkeen, kun Sammon Vakuutusyhtiö If ilmoitti, että niillä ei ole sellaisia keskeytysvakuutuksia, joista tulisi koronakorvauksia, osake oli koronakuopasta aika no brainer -ostos.
On selkeää, että kun iso osa väestöstä lukittautuu pitkäksi ajaksi koteihinsa, tulee jonkun verran vähemmän esimerkiksi liikenne- ja matkavahinkoja. Vakuutusmaksut taas pysyvät ennallaan. Tämä parantaa vakuutusyhtiön kulusuhdetta (= korvaukset per vakuutusmaksut). Suomalaiset, tanskalaiset ja norjalaiset maksavat vakuutuksistaan Ifille noin 35 prosentin reikkiä (= kulusuhde ~ 65%), ja ruotsalaiset 47 prosenttia. Ellei korona olisi kohdellut länsinaapureitamme niin kaltoin, sanoisin tämän olevan hiuspussipäille aivan oikein.
Olen kuitenkin sikäli jalka jarrulla Sammon suhteen, että koronarokotteet näyttävät toimivan. Tämän olen päätellyt rokotuksissa EU:ta pitemmälle edenneitten maitten tartuntatilastoista. Nehän lerpattavat iloisesti kuin vanhainkodissa. Ja tämä on tosiaan vanhainkotien lisäksi ilonaihe tulevalle talouskehitykselle.
Pitkälti samat sankarit, jotka keväällä ja kesällä ennustivat varmaa kurssipudotusta, ennustavat sitä nyt uudestaan. Tällä kertaa perusteena ei ole koronan kyyryyn laittama talous, vaan rokoteryypyn tuoma kysyntätulva, joka laittaa inflaation laukkaamaan, nostaa korkoja ja romauttaa pörssit. Voihan siinä käydä niinkin, mutta pidän tätä skenaariota melko epätodennäköisenä ainakin eurokorkojen nousun osalta.
Mutta se on selvää, että kun ihmiset alkavat liikkua enemmän, tulee myös vahinkoja enemmän. Esimerkiksi International Burglars Inc. on ollut työntekijöidensä hyvinvoinnista huolissaan, kun jengi vain olla möllöttää kotona. Ei ole oikein kämppiä, mitä rauhassa keikata.
Pystyykö if... pitämään kulusuhteensa kurissa, kun koronan toistaiseksi kahlitsema kansa ryntää kapakoihin ja etelänlomille? Veikkailisin vähintään haasteita olevan tulossa.
Sammon arvostus on kuitenkin edullinen
Vilenin Sulo ja Arolan Matias Inderesiltä ennustavat Sammolle osakekohtaista tulosta 2,63€ (2020 2,16) ja osinkoa 1,9€ (1,7) tälle vuodelle. Tämä antaisi P/E:ksi perjantain päätöskurssilla @36,90 14 ja osinkotuotoksi 5,1%. Näistä P/E on liian alhainen ja osinkotuotto liian korkea, jos korkoskenaarioni on oikea. Eli osakkeen hinnassa on fundajätkän silmissä ainakin hiukan nousuvaraa.
Rahamiesten murheet ovat Nordeoissa. Mutta sorbusmarinointi savusilakoissa oli, että kävin perjantaina toimistolla maksamassa laskuja ja juttelemassa mukavia. Samalla katsoin yhtiöni tileiltä menneitä Nordean pankkimaksuja. Aika messeviä olivat ja paljon enemmän kuin viime vuonna. Joten en ole niin kovin huolissani, etteikö Sampo saisi Nordeoistaan lähivuosina vielä yli nykyisen tasearvon. Nähdäkseni Nordean pörssikurssin tehokkaina tukkoina tällä hetkellä ovat juurikin Sammon liputtamat myyntihalut ja @7,25 toteutettu kauppa.
Toivottavasti Sampo ei ainakaan jaa Nordeoitaan osinkoina, koska ylimääräinen veronmaksu ei juuri tällä hetkellä varsinaisesti kiinnostaisi. Jos näkisin verokertymää allokoitavan tehokkaasti eikä niinkään ideologisesti voisin olla vähän suopeampi. Noh, rehellisesti sanottuna toki tuskin silloinkaan. Iloiset veronmaksajat ovat yleensä julkisella sektorilla töissä.
Sitten on tietysti jonkunlaisena suruna juuri ostettu Hastings, jonka näkymiä olen melko kykenemätön arvioimaan. Mutta lähtökohtaisesti tykkään Björn Wahlroosin kriisin keskellä (lokakuussa) tekemistä ostoksista. Joten en ole nyt niin kovin huolissani tästä. Kai niillä joku suunnitelma Ison-Britannian kuulemma kireillä autovakuutusmarkkinoilla voiton tekemiseksi on. Ehkäpä 24. helmikuuta olevassa pääomamarkkinapäivässään vielä kertovatkin, mikä se mahtaa olla.
Joka tapauksessa ajattelin ostaa myymäni Sammot takaisin, jos alle myyntihintojeni (36,30) vielä jossain vaiheessa saan. Pörssiosakkeitten takaisinostaminen halvemmalla, kuin mitä olen myynyt, on nimittäin pitkäaikainen addiktioni. Joka kerta tämän onnistuessa visioin muutaman ikuisen holderin, jonka juuri biittasin.
Lähtökohtaisesti olen tyytyväinen nykyiseen Sampo-positiooni ainakin alle neljänkympin hintoihin. Sen päällä sitten (jos sinne koskaan mennään) tutkailen sydäntäni ja CMD:n (Capital Market Day) satoa.
Tehkää omilla Sammoillanne mitä tykkäätte, tai olkaa kokonaan ilman. Älkääkä ottako miun mietteitäni ainakaan sijoitussuosituksina.
Tämä viimeinen lause kuuluu kuulemma Mifid II -maailmassa aina sanoa. Mie pidän näitä pelleilynä, mutta joukkopelleily on jonkun verran hilpeämpää kuin hassujen kävelykuvien verovaroilla kerääminen.
P.S. Sammon tuloksen lisäksi olin tällä viikolla hyvin ilahtunut, kun Citycon kertoi myyneensä kauppakeskuksia 147 miljoonalla eurolla korona-Ruotsista ja saanut niistä yli tasearvojen. Kun Cityconilla oli osakekohtaista varallisuutta (EPRA NAV) viimeisimmän osarin perusteella 11,14 euroa ja pörssikurssi on kasin haminoissa, en pidä sitäkään kovin kalliisti hinnoiteltuja. Osakekuplasta höpisevistä ainakaan kaikki eivät ole juuri pörssikursseilla käyneetkään. Tai sitten ovat jostain syystä pussit tyhjinä juuri nyt.
Ja tähän kuuluu sanoa, että Cityconiakin on salkussani varsin raskaalla painolla. Vaikka sen nyt toki olisi voinut edellisestäkin kappaleesta päätellä. En nyt juuri ilahdu (en toki pahastukaan), jos joku salkkuni ulkopuolinen yhtiö takoo kovaa tulosta.
10.5.2020: Paluu Sammon taontaan
15.5.2016: Sampo takoo rahaa
