Ei ole salaisuus, että koronaviruksen aiheuttamilla lockdowneilla on huomattava negatiivinen vaikutus talouksiin ympäri maailman. Kysymys kuuluukin, miten paha kokonaisvaikutus tulee olemaan ja miten pitkään se jatkuu? Ja samaan syssyyn sijoittajan sopii pohtia miten USA:n marraskuiset presidentinvaalit sekoittavat osakemarkkinoiden soppaa.
Kansanvälinen valuuttajärjestö IMF maalasi huhtikuussa pimeitä pilviä talouden horisonttiin. IMF odotti globaalin BKT:n laskevan kolmella prosentilla tämän vuoden aikana ja USA:n BKT:n laskevan lähes kuudella prosentilla. Kesäkuun lopulla samainen järjestö laski ennusteensa BKT:n globaaliin supistumiseen lähes viidellä prosentilla ja kahdeksan prosentin laskuun jenkkilässä.
Tämä ei varsinaisesti ole suunta, johon ennustekorjausten haluaisi menevän. Samaan aikaan sijoittajat näkevät osakkeiden hintojen pullistuvan ja uutiset ovat positiivisia talouksien uudelleenavautumisten suhteen. Tosin USA:ssa viime viikkoina koronatilanne on pahentunut, mutta osakkeet eivät siitä ole olleet moksiskaan.
Mistä johtuu suuri ero sijoittajien innostuksen ja IMF:n ennusteiden välillä?
Lyhyesti vastattuna keskuspankit ovat pumpanneet likviditeettiä markkinoille, jotka ovat auttaneet osakkeita ylöspäin.
Miksi IMF sitten laski ennusteitaan? CNBC:n Silvia Amaro kirjoitti seuraavasti:
IMF kertoi ennusteiden ruuvaamisen johtuvan sosiaalisen eristäytymisen todennäköisestä jatkumisesta pitkään vuoden toiselle puoliskolle. Tämä vaikuttaisi haitallisesti tuotantoon ja jakelujärjestelmiin. Mitä pidempään tartunnat maassa kasvavat, sitä pahempi vaikutus sillä on talouteen.
Järjestö varoitti, että heidän ennusteensa sisältävät ennennäkemättömiä määriä epävarmuutta ja talouden aktiviteetin palautuminen riippuu pandemian pituudesta, vapaaehtoista sosiaalisesta eristäytymisestä, muutoksista globaalissa jakelujärjestelmissä ja uuden työmarkkinan dynamiikasta.
World Economin Outlook-raportissaan IMF kertoo “Covid-19 pandemialla on ollut negatiivisempi vaikutus talousaktiviteettiin vuoden 2020 ensimmäisellä puoliskolla kuin mitä odotettiin ja palautumisesta tulee hitaampi kuin mitä aiemmin ennustettiin.”
Tämä on talousdataa, entäs osakkeet? Jottei laskutoimitukset menisi liian helpoiksi, kokonaiskuvaa sekoittavat lähestyvät USA:n presidentinvaalit.
Historiallista dataa tutkittaessa tilanne ei näytä sen selkeämmältä. Charles Schwabin Michael Townsendin mukaan:
S&P500-indeksiä tutkittaessa sitten vuoden 1928, voidaan havaita osakeindeksin päättäneen vuoden plussalle 17 kertaa mahdollisesta 23 vuodesta. Eli 71 prosenttia vaalivuosista osakkeet päättivät plussalle, keskimääräisen tuoton ollessa 7,1 prosenttia.
Vaalia seuranneet kaksi vuotta olivat nekin plussalla, mutta niukemmin. Vaalia seuraavan vuoden tuotto on ollut 5,8 prosenttia ja sitä seuraavan 4,5 prosenttia. Kolmas vuosi vaalien jälkeen on historiallisesti ollut hedelmällisin 13,7 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Kolmansista vaalia seuranneista vuosista 82 prosenttia päätyi plussalle.
Kuudesta negatiivisesta vaalivuodesta moni selittyy muilla tekijöillä; 1932 Suuri Lama, 1940 Toinen maailmansota aluillaan, 2000 teknokupla ja 2008 finanssikriisi. Näinä vuosina vaaleilla oli todennäköisesti vain pieni vaikutus markkinoihin.
Valitettavasti koko vuoden 2020 dataa ei ole vielä tarjolla, joten nämä tilastot voidaan laittaa “hyvä tietää”-nippuun.
Entä kuusi kuukautta ennen vaaleja? CNBC:n Eric Rosenbaum kirjoittaa asiasta:
Jos 2008 otetaan pois tilastoista, viimeisimpänä seitsemänä vaalivuonna sekä S&P500 että Dow Jones ovat tuottaneet positiivisesti kuutena kuukautena ennen vaalipäivää. S&P500:n keskimääräinen tuotto on ollut noin neljä prosenttia ja Dow Jonesin 2,6 prosenttia.
S&P500 on treidannut plussalle kaikissa vaaleja edeltävissä kuuden kuukauden jaksoissa, paitsi vuonna 2008. Dow Jones päätyi pakkasella vaalivuosien vaaleja edeltävinä kuutena kuukautena vuosina 2004 ja 1992, S&P500 onnistui päättämään vihreälle.
Vuoden 2008 luvat olivat molemmille indekseille brutaalit, S&P500 oli lähes 28 prosenttia miinuksella ja Dow Jones lähes 25 prosenttia pakkasella. Parhaat vaaleja edeltävät kuusi kuukautta osakemarkkinoilla koettiin vuonna 1996 kun Bill Clinton valittiin uudelleen presidentiksi. Sekä S&P500 että Dow tuottivat tuolloin noin 11 prosenttia.
Käsissämme on sijoitusmaailma, jossa talousdata on todennäköisesti odotettua heikompaa, mutta se tapahtuu vuonna jolloin tuotot historiallisesti ovat olleet hyviä. FED heittää lusikkansa soppaan elvytyspaketeillaan ja sekametelisoppa on valmis.
Goldman varoittaa marraskuun volatiliteetista
Investointipankki Goldman Sachs varoittaa presidentinvaalien tulosten mahdollisesta viivästymisestä. Pankki kehottaa asiakkaitaan suojaamaan sijoituksensa läpi joulukuun, sillä se odottaa volatiliteettia koko vaalien marraskuun.
Goldman Sachsin David Kostinin mukaan monet tekijät voivat viivästyttää vaalien tuloksia marraskuun 3. päivää pidemmälle, mukaan lukien postin kautta äänestäminen koronapandemian takia.
Kostinin mukaan optiotreidaajat näyttävät odottavan ettei presidenttiä julisteta vielä 3. marraskuuta. Tutkiessaan optiomarkkinaa, hän huomaa volatiliteetin olevan erittäin korkealla vaalia ympäröivissä optioissa verrattuna aiempiin vaalivuosiin. Osa volasta selittyy koronakriisillä, mutta korkeat volat ennen ja jälkeen vaalipäivää kertovat treidaajien olevan epävarmoja vaalin tuloksesta ja tulosten julkistamisen ajankohdasta.
Kostin huomauttaa, että vuonna 2000 meni 34 päivää ennenkuin George W. Bush julistettiin voittajaksi vaaleissa Al Gorea vastaan.
Goldman pudottaa Q2 EPS-ennusteitaan
David Kostin pudottaa samalla Goldmanin Q2 Earnings Per Share (EPS)-ennustetta. Aiemmin pankki odotti laskun olevan Q2:lla 44 prosenttia, nyt pankki on korjannut ennusteen negatiiviseen 60 prosenttiin.
Goldman mukaan Demokraatit ovat tällä hetkellä USA:ssa vahvassa tilanteessa ja heidän odotetaan nappaavan enemmistön paitsi senaatissa ja kongressissa, mutta myös presidentin tittelin. Pankki antaa Demokraateille 62 prosentin todennäköisyyden presidenttiyteen.
Goldmanin mukaan Demokraattien Joe Bidenin verosuunnitelma toteutuessaan leikkaisi vuoden 2021 S&P500-tuottoennustetta 20 dollarilla ensi vuonna, 170 taalasta 150 dollariin.
Arvio pitää sisällään muun muassa lakisääteisen kotimaisen tuloveron nostamisen 21 prosentista 28 prosenttiin ja vähimmäisverotason 15 prosenttia.
JP Morganin mukaan tuli valituksi sitten Trump tai Biden, molemmat olisivat positiivisia valintoja osakemarkkinoiden kannalta.
Miten näet loppuvuoden osakkeiden suhteen jenkkivaalien vinkkelistä katsottuna? Kommentoi Sijoitustiedon USA Vaalit 2020-ketjussa.
